Luottolaitosten varoista voidaan myöntää suomalaisille varustamotoimintaa harjoittaville yrityksille sellaisia lainoja, joiden osalta valtio maksaa luottolaitokselle korkohyvitystä.

Tässä päätöksessä tarkoitettua lainaa, jolle maksetaan korkohyvitystä, sanotaan vesikuljetuskalustolainaksi.

Korkohyvitystä voidaan myöntää myös silloin, kun hankinta rahoitetaan alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista 29 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1093/85, muut. 1363/89) nojalla.

Edellä 2§:ssä tarkoitetut vesikuljetuskaluston uudishankinnat ja peruskorjaukset on ensisijaisesti tehtävä kotimaisilla telakoilla. Vain erityisen painavista syistä korkohyvitystä voidaan myöntää myös ulkomailta tapahtuvien uudishankintojen rahoitukseen myönnettäville lainoille.

Jos hanketta varten on valtion varoista myönnetty avustusta tai lainaa taikka lainaa, jolle valtio maksaa korkotukea, ei näiden ja tässä päätöksessä tarkoitetun vesikuljetuskalustolainan yhteismäärä saa ylittää 80 % vesikuljetuskaluston hankinnan tai sen peruskorjauksen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Korkohyvityksen myöntämisen edellytyksenä on, että kyseisen aluksen miehitys- ja muiden käyttökustannusten arvioidaan muodostuvan sellaisiksi, etteivät ne estä aluksen kannattavaa toimintaa pitkällä aikavälillä.

Luottolaitoksen myöntämän lainan hyväksymistä vesikuljetuskalustolainaksi haetaan liikenneministeriöltä.

Liikenneministeriön hyväksyttyä lainan vesikuljetuskalustolainaksi ministeriö lähettää päätöksensä hakijalle ja jäljennöksen päätöksestä tiedoksi valtiokonttorille sekä asianomaiselle luottolaitokselle. Hyväksymispäätöksessä on mainittava lainansaaja, lainan käyttötarkoitus, lainan enimmäismäärä, enimmäislaina-aika, lainansaajalta perittävä korko ja valtion tulo- ja menoarvion momentti, jolta korkohyvitys maksetaan.

Jos liikenneministeriö ei hyväksy lainaa vesikuljetuskalustolainaksi, ministeriö ilmoittaa siitä lainan hakijalle ja luottolaitokselle.

Luottolaitos ilmoittaa lainan myöntämisestä ja nostamisesta liikenneministeriölle ja valtiokonttorille.

Vesikuljetuskalustolainan korkohyvitystä aletaan maksaa luottolaitokselle sen jälkeen, kun vesikuljetuskaluston uudisrakennus- tai peruskorjaustyö on valmistunut ja se on luovutettu tilaajalle taikka kun ulkomailta käytettynä ostettu alus on luovutettu ostajalle.

Hakija on velvollinen toimittamaan liikenneministeriölle muitakin mahdollisia asiaan liittyviä tietoja ministeriön niin vaatiessa.

Vesikuljetuskalustolainan laina-aika on enintään 10 vuotta, mistä enintään kaksi vuotta voi olla lyhennysvapaita. Mikäli vesikuljetuskalustolainaksi hyväksytyn lainan myöntää Suomen Vientiluotto Oy, lainaan sovelletaan kuitenkin alustoimitusten rahoitukseen myönnettävistä korkotukilainoista annetun lain nojalla hyväksyttyjä lainaehtoja.

Lainan takaisinmaksaminen tapahtuu puolivuosittain yhtä suurin lyhennysmaksuin, ellei 1 momentista muuta johdu. Lainansaajalta perittävä korko maksetaan puolivuosittain.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta luottolaitokselle kaksi kertaa vuodessa luottolaitoksen esittämän laskelman perusteella.

Korkotukea ei kuitenkaan makseta ulkomaisen luoton valuuttakurssien muutoksen mahdollisesti aiheuttamien lisäkustannusten osalta.

Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta korkohyvitystä ei suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta.

Luottolaitoksen ja liikenneministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymispäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen. Jos se alus, jonka hankkimiseen tai peruskorjaukseen laina on myönnetty, ilman liikenneministeriön lupaa luovutetaan toiselle, ministeriö voi määrätä, että korkohyvityksen maksaminen lakkaa luovuttamisen ajankohdasta lukien.

Lainansaaja on velvollinen kehotuksesta antamaan liikenneministeriölle ja luottolaitokselle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Vesikuljetuskalustolainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen, kuin mihin ne on myönnetty, tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tahi salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jälkeen, kun lainsaajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkohyvitystä.

Velkakirjaan on niin ikään otettava maininta siitä, että lainansaajan on tällöin suoritettava valtiolle takaisin se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut luottolaitokselle lainan nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi kaksi prosenttia vuotuista sakkokorkoa lainan määrälle sen nostamispäivästä alkaen.

Liikenneministeriön on 12§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen suorittaminen lakkaa, ja määrättävä korkohyvityksen takaisin perimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Asianomaisen luottolaitoksen tehtävänä on periä mainittu korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä viipymättä tilittää ne valtiolle.

Milloin korkohyvityksen suorittaminen on 12§:ssä mainituista syistä lakannut, asianomaisella luottolaitoksella on oikeus katsoa laina heti erääntyneeksi ja ilman irtisanomista maksettavaksi.

Luottolaitos voi irtisanoa lainan, jos se vesikuljetuskalusto, jonka hankkimiseen tai peruskorjaukseen laina on myönnetty, ilman liikenneministeriön lupaa luovutetaan toiselle, ja muulloinkin, mikäli lainansaaja rikkoo luottolaitoksen yleisiä lainaehtoja.

Tämä päätös tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1990. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen tilattuihin tai ostettuihin aluksiin ja niiden peruskorjauksiin, kuitenkin niin, että päätöstä voidaan soveltaa jo 1 päivän kesäkuuta 1989 jälkeen tilattuihin 2§:n 1 kohdassa tarkoitettuihin uudishankintoihin.

Tällä päätöksellä kumotaan 17 päivänä lokakuuta 1986 tehty kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (746/86) vesikuljetuskalustolainojen yleisistä ehdoista. Ennen tämän päätöksen voimaantuloa myönnettyihin vesikuljetuslainoihin sovelletaan kuitenkin tällöin voimassaolleita yleisiä ehtoja.