Eläkelain 5§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua luovuttajan saamaa tuloa muusta kuin maatilataloudesta on myös hänen avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä saamansa voitto-osuus siltä osin kuin voitto-osuus ei sisälly luovuttajan valtion verotuksessa veronalaiseen tuloon. Sovellettaessa mainittua lainkohtaa voidaan muusta kuin maatilataloudesta saadusta valtion verotuksessa veronalaisesta tulosta luovuttajan vaatimuksesta vähentää tulon hankkimisesta johtuneet valtion verotuksessa vähennettävät matkakustannukset.

Eläkelain 10§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua asumisetäisyyttä pidetään tarkoituksenmukaisena, jos jatkajan asuinpaikka sijaitsee maaseutuelinkeinolain (1295/90) 11§:n 1 momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella ja enintään viiden kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta.

Erityisistä syistä asumisetäisyys voi olla jonkin verran 1 momentissa säädettyä pitempi.

Jos maatila luovutetaan eläkelain 10§:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteisesti kahdelle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi, jatkajien on sitouduttava pitämään maatila omistuksessaan jakamattomana jatkamissitoumuksen voimassaoloajan.

Jos maatila on katsottu eläkelain 11§:n 2 kohdan b alakohdan nojalla jatkamiskelpoiseksi sillä edellytyksellä, että maatilalla harjoitetaan myös ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa, jatkajan on sitouduttava harjoittamaan kysymyksessä olevaa toimintaa jatkamissitoumuksen voimassaoloajan vähintään samassa laajuudessa kuin maatilan luovutushetkellä.

Eläkettä haetaan eläkelaitoksen hyväksymällä lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys.

Eläkehakemus on toimitettava sen kunnan maataloussihteerille tai sille maaseutupiirille, jonka toimialueella maatila sijaitsee, taikka eläkelaitokselle tai sen valtuuttamalle asiamiehelle.

Jos hakemus on toimitettu maaseutupiirille taikka eläkelaitokselle tai sen asiamiehelle, hakemus on viivytyksettä siirrettävä asianomaiselle maataloussihteerille. Maataloussihteerin on toimitettava hakemusasiakirjat lausuntoineen eläkkeen saamisen edellytyksistä eläkelaitokselle. Eläkelain 36§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa maataloussihteerin tulee kuitenkin toimittaa hakemusasiakirjat lausuntoineen asianomaiselle maaseutupiirille.

Hakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jona se on annettu tai postitse saapunut 6§:n 2 momentissa mainitulle hakemuksen vastaanottajalle.

Jollei hakija hänelle määrätyssä kohtuullisessa ajassa toimita maataloussihteerin, maaseutupiirin, maatilahallituksen tai eläkelaitoksen pyytämää hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä, katsotaan hakemus tehdyksi vasta silloin, kun selvitys on toimitettu sille, joka sitä on pyytänyt.

Eläkelaitoksen on ratkaistava eläkehakemus viivytyksettä saatuaan tarpeelliset lausunnot ja selvitykset.

Päätös on lähetettävä asianomaiselle postitse hänen ilmoittamallaan osoitteella tai toimitettava hänelle todisteellisesti tiedoksi. Päätöksestä on annettava tieto maatilahallitukselle ja maaseutupiirille, jos asia on ollut niiden käsiteltävänä, sekä maataloussihteerille.

Eläke maksetaan kuukausittain hakijan valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.

Eläkelaitos, maaseutupiiri ja maataloussihteeri voivat tarvittaessa vaatia eläkkeensaajalta selvityksen siitä, että hän edelleen täyttää eläkkeen saamisen edellytykset. Jollei eläkkeensaaja ole toimittanut sanottua selvitystä hänelle määrätyssä kohtuullisessa ajassa, eläkelaitos voi päättää, että eläkkeen suorittaminen keskeytetään, kunnes selvitys on toimitettu.

Oikeus eläkkeeseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.

Jos jatkaja keskeyttää jatkamissitoumuksen täyttämisen, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä eläkelaitokselle. Jatkajan on niin ikään ilmoitettava eläkelaitokselle, jos hän aikoo jatkamissitoumuksen voimassa ollessa luovuttaa maatilastaan tontin tai muun alueen.

Eläkkeen perusmäärästä voidaan periä eläkelain 43§:n 3 momentissa tarkoitettuja vakuutusmaksuja ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä. Vakuutusmaksujen perinnästä johtuvan eläkkeen vähennyksen katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa vakuutusmaksua.

Eläkelautakunnan käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu eläkelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, tulee saapuvilla olevista jäsenistä ainakin yhden olla maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 18§:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö.

Eläkelaitoksen tulee viipymättä ilmoittaa eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla eläkkeen alkamisesta ja päättymisestä. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita maatalousyrittäjän sukupolvenvaihdoseläketurvaa koskevia tietoja siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.

Eläkelaitoksen on säilytettävä eläkeasiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin eläketurvakeskus sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjeiden mukaan tarkemmin määrää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan kuitenkin alkuperäisten asemesta säilyttää tallennettuina sellaisella eläketurvakeskuksen hyväksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tietojen sisältö. Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.

Jos eläkelaitoksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.

Maatilahallituksen on kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä annettava valtioneuvostolle kertomus maataloussihteerien ja maaseutupiirien toiminnasta sekä omasta toiminnastaan eläkelain mukaisissa asioissa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tätä asetusta noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.