Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi jatkamiskelpoisilla maatiloilla myönnetään tämän lain nojalla sukupolvenvaihdoseläkettä maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1991-1995 luovuttavat maatilansa jatkajalle.

Tätä lakia noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) nojalla ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

Maatalousyrittäjällä tarkoitetaan tässä laissa maatilatalouden harjoittajaa, joka omaan tai yhteiseen lukuun itse työhön osallistuen harjoittaa maataloutta.

Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilatalouden harjoittamiseen tarkoitettua yksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena.

Tätä lakia sovellettaessa katsotaan maatilan luovutuksen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu.

Edellä 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovuttajaksi.

Sovellettaessa 1 momentin 1 kohdan säännöstä katsotaan luovuttajan jatkaneen maatalouden harjoittamista myös peltoalalla, joka on kesannoitu siten, että valtio maksaa siitä kesannoimispalkkiota.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että maatilan luovutus tapahtuu aikaisintaan vuotta ennen kuin luovuttaja täyttää 55 vuotta mutta kuitenkin ennen kuin hän täyttää 65 vuotta.

Eläkettä ei kuitenkaan suoriteta ajalta ennen 55 vuoden iän täyttämistä.

Sovellettaessa 1 momenttia varallisuudesta vähennetään velat. Varallisuutena ei oteta huomioon luovuttajan tai hänen perheensä vakinaiseksi asunnoksi tarkoitettua asuntoa tai, jos tällaista asuntoa luovutuksen tapahduttua ei ole, sen hankkimiseen varattavaa kohtuullista rahamäärää.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että luovuttaja luovutuksen tapahduttua pysyvästi lopettaa maatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon harjoittamisen omaan tai yhteiseen lukuun.

Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä on pidettävä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna tarkoituksenmukaisena asumisetäisyytenä.

Maatila voidaan luovuttaa myös yhteisesti kahdelle 1 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttävälle jatkajalle yhdessä viljeltäväksi. Tällöin avioparia pidetään yhtenä jatkajana.

Määrättäessä luovuttajan ja jatkajan omistusosuuksia luetaan kummankin osuuteen myös hänen aviopuolisonsa omistama osuus luovutettavan maatilan maatalousmaasta. Omistusosuuksia määrättäessä maatalousmaa määritellään maatalousyrittäjien eläkelain 2§:n 2 momentin mukaisesti.

Omistusosuuksia määrättäessä ei maatilaan katsota kuuluvaksi aluetta, jonka jatkaja omistaa yksin tai yhdessä muun henkilön kuin luovuttajan tai tämän aviopuolison kanssa ja joka ei ole aikaisemminkaan ollut luovuttajan tai tämän aviopuolison omistuksessa.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, on maatalousyrittäjän leskellä oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen, jos jatkaja on saanut omistukseensa yli puolet maatilasta sen johdosta, että maaseutuelinkeinolain 16§:n 2 momentissa tarkoitetun, vaiheittaiseen omistajanvaihdokseen liittyvän sitoumuksen antanut maatalousyrittäjä on kuollut.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksenä on, että luovutettavasta maatilasta sovittu vastike on enintään 1,25 kertaa kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2§:n mukaisen arvon suuruinen.

Sovellettaessa 1 momentin ja 14§:n 2 momentin säännöksiä maatilan vastikkeessa otetaan huomioon myös sovittu irtaimiston arvo. Perintökaaren 25 luvun 2§:n mukaista arvoa määriteltäessä irtaimiston arvo lasketaan siten kuin maaseutuelinkeinolain nojalla tarkemmin säädetään.

Sukupolvenvaihdoseläke koostuu perusmäärästä ja täydennysosasta siten kuin 15 ja 16§:ssä säädetään.

Perusmäärää ja täydennysosaa alennetaan puoleen täydestä määrästä, jos luovutettavasta maatilasta sovittu vastike on 1,01-1,25 kertaa kysymyksessä olevan omaisuuden perintökaaren 25 luvun 2§:n mukaisen arvon suuruinen.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä on yhtä suuri kuin se maatalousyrittäjien eläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, joka maatalousyrittäjälle olisi myönnetty, jos hänellä maatilan hallinnan siirtymishetkellä olisi ollut oikeus täyden työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen.

Perusmäärän suuruutta määrättäessä ei oteta huomioon sellaista oikeutta eläkkeeseen, joka perustuu maatalousyrittäjän työ- tai virkasuhteeseen taikka muuhun kuin maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan eikä sitä määrättäessä myöskään sovelleta, mitä maatalousyrittäjien eläkelain 8 i§:n 3 momentissa on säädetty.

Perusmäärään sovelletaan, mitä työntekijäin eläkelain 7 c, 8 ja 8 a§:ssä on säädetty. Perusmäärä tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9§:ssä säädetään.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärästä ja sukupolvenvaihdoseläkkeen saajasta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesta työkyvyttömyyseläkkeestä ja sen saajasta on säädetty.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa on yhtä suuri kuin se kansaneläkkeen pohja- ja lisäosan yhteismäärä, joka luovuttajalle olisi myönnetty, jos hänellä sukupolvenvaihdoseläkkeen alkaessa olisi ollut oikeus kansaneläkkeeseen. Täydennysosan määrää laskettaessa rinnastetaan sukupolvenvaihdoseläkettä saava puoliso sellaiseen puolisoon, joka saa kansaneläkettä. Täydennysosaan sisältyvä täysimääräinen lisäosa on kuitenkin määrältään 85 prosenttia, jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja on avioliitossa. Lisäosaa laskettaessa ei kuitenkaan sovelleta, mitä kansaneläkelain 28§:ssä on säädetty.

Täydennysosa tarkistetaan yleisten elinkustannusten muutosten mukaan siten kuin kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) säädetään.

Mitä edellä tässä pykälässä on säädetty täydennysosasta, ei sovelleta, kun sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella. Tällaisen eläkkeen täydennysosan määrää alennetaan 16 prosentilla ja lisäosan määrää 12 prosentilla, jos eläkkeensaajan aviopuolisollakin on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeeseen. Alennus poistetaan aviopuolison kuolemaa seuraavan kuukauden alusta. Täydennysosaa tai sitä vastaavaa lisäosaa tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9§:ssä säädetään.

Sukupolvenvaihdoseläkettä haettaessa on eläkelaitokselle toimitettava luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös. Eläkkeen hakemisesta muutoin säädetään tarkemmin asetuksella.

Sukupolvenvaihdoseläkettä voi hakea myös ehdollisena. Hakijan on tällöin toimitettava eläkelaitokselle luovutuskirjan luonnos, jonka tulee olla eläkkeen hakijan ja jatkajan allekirjoittama. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että luovutus tapahtuu luonnoksessa mainituin ehdoin ja että eläkelaitokselle toimitetaan luovutuskirja tai sen oikeaksi todistettu jäljennös.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen päätös raukeaa, jos luonnosta vastaavaa luovutuskirjaa tai sen jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa ehdollisen päätöksen antamisesta.

Kun eläkehakemus ratkaistaan tämän pykälän nojalla, pidetään 5§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä arvioitaessa luovutushetkenä sitä ajankohtaa, jona eläkettä on haettu. Eläkkeen suuruuden määräämistä varten eläkkeen alkamisajankohtana pidetään sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana ehdollinen päätös annetaan.

Eläkettä ei kuitenkaan makseta vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista eikä vajaalta kalenterikuukaudelta.

Jos maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun osatyökyvyttömyyseläkkeen tai osa-aikaeläkkeen saajalle myönnetään sukupolvenvaihdoseläke, muutetaan osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä siltä osin kuin eläke perustuu maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettuun yrittäjätoimintaan. Ne sukupolvenvaihdoseläkkeeksi muutetut eläkkeen erät, jotka on maksettu sukupolvenvaihdoseläkkeen alkamisen jälkeen, katsotaan sukupolvenvaihdoseläkkeen osasuorituksiksi.

Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetään kansaneläkelain tai työntekijäin eläkelain 8§:n 4 momentissa mainittujen lakien, säännösten tai määräysten mukainen täysi työkyvyttömyyseläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke tai varhennettu vanhuuseläke, sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkautetaan. Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetty edellä tarkoitettu eläke lakkaa, täydennysosan maksaminen aloitetaan uudelleen eläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Jos kuitenkin sellaiselle sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle, jonka eläke on myönnetty ennen tämän lain voimaantuloa tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella ja jonka eläkkeessä on täydennysosan sijasta lisäosa, myönnetään kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke, vähennetään lisäosasta sanotun kansaneläkkeen määrä sellaisena kuin se on kansaneläkkeen alkaessa. Jos sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalle myönnetty kansaneläke lakkaa, poistetaan kansaneläkkeen vuoksi lisäosasta tehty vähennys kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta.

Siltä ajalta, jolta sukupolvenvaihdoseläkettä maksetaan, ei sen saajalla ole oikeutta saada muuta eläkettä maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella.

Sukupolvenvaihdoseläkettä ei pidetä sellaisena eläkkeenä, jonka saaminen estää eläkeoikeuden syntymisen työ- tai virkasuhteen taikka muun kuin maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrittäjätoiminnan perusteella.

Sukupolvenvaihdoseläkettä ei makseta kalenterikuukaudelta, jonka aikana eläkkeensaaja on ansiotyössä ja ansaitsee luovutuksen tapahtuessa vakiintuneen ansiotulonsa lisäksi kuukaudessa vähintään työntekijäin eläkelain 1§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun markkamäärän kaksinkertaisena. Vakiintuneena ansiotulona pidetään eläkkeensaajan muusta kuin maatilataloudesta saaman valtion verotuksessa veronalaisen ja työntekijäin eläkelain 9§:n mukaisella indeksillä tarkistetun ansiotulon keskiarvoa viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta ennen luovutusta. Tällöin ei oteta huomioon tuloa, jota 5§:n 1 momentin 3 kohdan nojalla on pidetty maatilatalouden harjoittamiseen välillisesti liittyvänä tulona.

Ansioihin ei lueta tuloa maatalousyrittäjän lomituspalveluista annetussa laissa (2/85) tarkoitetusta maatalouslomittajan työstä.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää, jos eläkkeensaajan työpanos ja olosuhteet luovutetulla maatilalla huomioon ottaen pääasiallisen vastuun maatilatalouden harjoittamisesta on katsottava siirtyneen muutoin kuin tilapäisesti takaisin eläkkeensaajalle.

Saatuaan tietää seikasta, jonka perusteella sukupolvenvaihdoseläkettä ei 24 tai 25§:n mukaan saisi maksaa, eläkelaitos keskeyttää eläkkeen maksamisen seuraavasta mahdollisesta maksujaksosta alkaen, jos syy eläkkeen keskeyttämiseen on edelleen olemassa. Jos eläkettä ei 24 tai 25§:n perusteella olisi saatu maksaa, eläkelaitos perii maksetun eläkkeen takaisin. Jos eläkettä ei ole perittävä takaisin kolmea kuukautta pitemmältä ajalta, eläkelaitos voi erityisestä syystä luopua takaisinperinnästä. Eläke voidaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisista tämän lain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen eristä.

Sukupolvenvaihdoseläkettä, jonka maksu on keskeytetty 24 tai 25§:n nojalla, ryhdytään eläkkeensaajan kirjallisesta ilmoituksesta maksamaan uudestaan siitä lukien, kun hänellä on oikeus saada eläkettä, ei kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen ilmoitusta. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys siitä, että 24§:ssä tarkoitetussa tapauksessa ansiotulot jäävät alle säännöksessä mainitun määrän tai 25§:ssä tarkoitetussa tapauksessa pääasiallinen vastuu maatilatalouden harjoittamisesta on muulla kuin eläkkeensaajalla.

Mitä 24-26§:ssä säädetään, ei sovelleta, jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

Sukupolvenvaihdoseläke lakkautetaan, jos eläkkeensaaja ryhtyy harjoittamaan maataloutta, ammattimaista kalastusta tai poronhoitoa omaan tai yhteiseen lukuun.

Mitä 1 momentissa säädetään kalastuksesta ja poronhoidosta, ei koske sellaista sukupolvenvaihdoseläkkeen saajaa, jonka eläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella.

Jos eläkkeensaajan 1 tai 2 momentissa tarkoitettu toiminta on ollut vähäistä tai tälle toiminnalle on ollut olemassa muu erityinen syy, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena.

Eläke voidaan lakkauttaa tai sitä alentaa siitä lukien, kun tässä pykälässä tarkoitettuun toimintaan ryhdyttiin.

Eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosa lakkaa ja perusmäärä muuttuu 15§:n mukaisen perusmäärän suuruiseksi maatalousyrittäjien eläkelain mukaiseksi vanhuuseläkkeeksi.

Määrättäessä perhe-eläkkeen suuruutta sukupolvenvaihdoseläkkeen saajan jälkeen katsotaan, että edunjättäjällä oli kuolinhetkellään maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun yrittäjätoimintansa perusteella oikeus saada tämän lain 15§:n mukaisen perusmäärän suuruista täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

Mitä 1 momentissa säädetään täydennysosasta, koskee myös lisäosaa, jos sukupolvenvaihdoseläke on myönnetty ennen vuotta 1991 tapahtuneen maatilan luovutuksen perusteella ja sukupolvenvaihdoseläkkeessä on täydennysosan sijasta lisäosa.

Muissa kuin 26§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa aiheettomasti maksettu tämän lain mukainen eläke on perittävä takaisin siten kuin tässä pykälässä säädetään. Eläkelaitos voi kuitenkin erityisestä syystä luopua takaisin perimisestä osittain tai kokonaan. Takaisin perimisestä ei kuitenkaan saa luopua, jos eläkkeen myöntäminen tai maksaminen on johtunut eläkkeensaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä, paitsi milloin takaisinperittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu eläke saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa maksettavista tämän lain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeen eristä. Kulloinkin suoritettavasta eläke-erästä ei saa eläkkeensaajan suostumuksetta kuitenkaan vähentää enempää kuin kuudesosan siitä eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen kun eläke-erästä on ennakkoperintälain (418/59) nojalla pidätetty ennakko taikka rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/78) nojalla lähdevero.

Jatkajalla on oikeus keskeyttää 10§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissitoumuksensa täyttäminen asevelvollisuutensa suorittamisen, maatilataloudellisten tai maatilataloutta tukevien ammattiopintojensa taikka muun hyväksyttävän syyn vuoksi. Tällaisen esteen kestäessä vuotta pitemmän ajan eläkelaitoksen on pidennettävä sitoumusaikaa vastaavalla ajalla, jollei jatkaja osoita, että hän itse, hänen aviopuolisonsa tai toinen jatkaja täyttää jatkamissitoumuksen velvoitteet.

Jollei jatkaja täytä jatkamissitoumustaan eikä tämä johdu 31§:ssä tarkoitetusta hyväksyttävästä syystä, on eläkelaitoksen velvoitettava hänet korvaamaan eläkelaitokselle sukupolvenvaihdoseläkkeen pääoma-arvo, joka määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Jos sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä tai painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, eläkelaitos voi kuitenkin päättää, että eläkkeen pääoma-arvo jätetään osaksi tai kokonaan jatkajalta perimättä.

Pääoma-arvosta on maksettava kymmenen prosentin suuruinen vuotuinen korko eläkelaitoksen päätöksen antamisesta lukien.

Eläkelaitoksen lainvoimainen päätös pääoma-arvon korvaamisesta korkoineen saadaan panna täytäntöön niin kuin riita-asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio.

Sukupolvenvaihdoseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen suunnittelemansa toimenpide eläkkeen maksamisen keskeyttämisen 24 tai 25§:n mukaan taikka eläkkeen lakkauttamisen 28§:n mukaan.

Jatkajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, onko hänen aikomansa menettely katsottava 31§:ssä tarkoitetuksi jatkamissitoumuksen keskeyttämiseksi tai 32§:ssä tarkoitetuksi toimenpiteeksi ja mitä seuraamuksia menettely mainitun säännöksen mukaan aiheuttaa.

Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maatilahallitus, maaseutupiirit, kuntien maataloussihteerit sekä maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.

Maataloussihteerille tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä huolehtii maatalouslautakunta taikka sitä vastaava toimielin tai muu viranomainen, jos kunnassa ei ole maataloussihteeriä. Mitä tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään maataloussihteeristä, koskee tällöin vastaavaa muuta viranomaista.

Tämän lain mukaan maataloussihteerille, maaseutupiirille ja maatilahallitukselle kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään asetuksella.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, on lausunnon antaminen eläkelaitokselle sukupolvenvaihdoseläkkeen saamisen edellytyksistä maaseutupiirin asiana niissä tapauksissa, joiden osalta maatilahallitus on niin määrännyt.

Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri tai maaseutupiiri on lausunnossaan 36§:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edellytysten tai 4 kohdassa tarkoitetun suhdeluvun määrittämisen osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on sanotulta osin selvästi tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutupiirille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto maatilahallitukselle.

Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja vakuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin se koskee 36§:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä tai 4 kohdassa tarkoitettua suhdelukua.

Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tehtävänä on eläkelaitoksen ohella valvoa, että sukupolvenvaihdoseläkkeen saaja pidättäytyy tässä laissa edellytetyllä tavalla maatalouden, ammattimaisen kalastuksen ja poronhoidon harjoittamisesta ja että jatkaja täyttää 10§:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun jatkamissitoumuksensa.

Maataloussihteerin ja maaseutupiirin lausuntoon sisältyvään ratkaisuun, jonka mukaan 36§:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa, sekä momentin 4 kohdassa tarkoitettua suhdelukua koskevaan ratkaisuun haetaan muutosta valittamalla maatilahallitukseen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan sanotun määräajan kuluessa toimittaa myös maataloussihteerille tai, milloin kysymyksessä on maaseutupiirin ratkaisu, myös maaseutupiirille. Maataloussihteerin ja maaseutupiirin tulee tällöin toimittaa valitus lausuntonsa ohella maatilahallitukselle.

Maatilahallituksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan ratkaisuun haetaan muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Muuhun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun maataloussihteerin, maaseutupiirin tai maatilahallituksen tämän lain nojalla antamaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla.

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain 20§:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa on säädetty. Sosiaali- ja terveysministeriön maatalousyrittäjien eläkelain 18§:n 1 momentin nojalla määräämät eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa.

Muutosta tämän lain nojalla annettuun eläkelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitoksen ja eläkelautakunnan päätöksen poistamista saa hakea vakuutusoikeudelta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Niiden asioiden käsittelyssä, joihin tätä lakia on sovellettava, toimivat vakuutusoikeudessa siitä annetussa laissa tarkoitettuina maallikkojäseninä valtioneuvoston maatalousyrittäjien eläkelain 18§:n 2 momentin nojalla määräämät edustajat.

Jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, ettei 36§:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja eläkkeen edellytyksiä ole olemassa, ei eläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Tämän lain mukaiset eläkemenot ja hoitokulut yhdistetään maatalousyrittäjien eläkelain mukaisiin vastaaviin kuluihin ja kustannetaan siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain 13 §:ssä säädetään sanotun lain mukaisten eläkkeiden, muiden etuuksien ja hoitokulujen kustannuksista vastaamisesta.

Valtion tulee suorittaa kunakin vuonna kuukausittain ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää. Ennakot määrätään ja maksetaan yhdessä maatalousyrittäjien eläkelain 13§:n 3 momentissa tarkoitettujen valtion ennakoiden kanssa.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1991 vahvistettavaa palkkaindeksilukua. Ne tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain 9§:ssä säädetään.

Jollei tästä laista muuta johdu, on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 9 ja 9 a§:ssä, 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa, 16§:ssä, 17§:n 2 ja 3 momentissa, 17 a§:ssä, 18§:n 2 ja 3 momentissa, 19 a§:ssä, 19 b§:n 1 ja 2 momentissa, 19 d ja 20-21 a§:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16 ja 17§:ssä sekä 19 §:n 5 ja 6 momentissa säädetään.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus saada eläketurvakeskukselta maksutta tämän lain nojalla käsiteltävänä olevan asian ratkaisuun vaikuttavat tiedot.

Tämän lain mukaisen eläkkeen perusmäärästä voidaan vähentää eläkkeensaajan maksamatta jääneet maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) mukaiset vakuutusmaksut sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Tämän lain 15§:n 2 momentin estämättä sovelletaan maatalousyrittäjien eläkelain 8 i§:n 3 momenttia muutettaessa osatyökyvyttömyyseläke sukupolvenvaihdoseläkkeeksi, jos osatyökyvyttömyyseläke perustuu 1 päivänä tammikuuta 1989 tai sen jälkeen sattuneeseen eläketapahtumaan.

Lain 5§:n 1 momentin 1 kohdan estämättä luovuttajalla on oikeus sukupolvenvaihdoseläkkeen saamiseen vaikka maatilan pellot on vuokrattu jatkajalle yhdeksi vuodeksi välittömästi ennen luovutusta, jos luovutus tapahtuu vuoden 1991 aikana.