1989

951/1989 Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti vietettävä vuonna 1990

Rukous on ollut kansakuntien elämässä ja historian eri vaiheissa merkityksellinen. Se ilmaisee kansakunnan turvautumista Jumalaan ja kiitollisuutta tärkeinä hetkinä. Rukouspäiviä on vietetty maassamme yli seitsemänsataa vuotta. Kun toisen vuosituhannen viimeinen vuosikymmen nyt alkaa, on aiheellista korostaa, että rukous on tärkeä myös tänään niin hyvin yksityisen ihmisen kuin kirkon ja kansakunnankin elämässä.

Rukous auttaa ihmistä henkiseen rakentumiseen ja kasvuun sellaisessakin ympäristössä, jossa taloudelliset ja muut aineelliset arvot ovat määräävinä tekijöinä. Yksityisen ihmisen rukous on turvautumista Jumalaan. Se on myös rakkauden ilmenemismuoto. Rakkaus antaa rukoukselle suunnan ja pyrkii toimimaan inhimillisen hädän poistamiseksi. Nämä kaikki liittyvät yhteen Raamatun sanoissa: ''Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta; silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa'' (Ps 37: 3-4).

Kirkon rukous seurakunnissa kutsuu kaikki kristityt yhteiseen rukousvartioon, joka ohjaa ja kasvattaa rikkaaseen rukouselämään. Tälle on ominaista kiitos ja ylistys, anomus ja tunnustus. Erityisesti se ottaa huomioon ne ihmiset ja ihmisryhmät, jotka elävät vaikeuksissa ja ahdistuksessa. Kristittyjen yhteinen rukous kiteytyy Isä meidän -rukoukseen. Siinä ilmaistaan yhteisen rukouksen perimmäinen tavoite, tunnustuksen antaminen Jumalalle ja kiitoksen antaminen hänelle, jolta kaikki hyvä tulee.

Kansakunnan yhteinen rukous saa ilmaisunsa siinä rakentamistyössä, joka tunnustaa kristillisten elämänarvojen merkityksen koko kansan elämälle. Näin rukous antaa henkisiä suuntaviivoja kansamme kehitykselle. Koko kansan viettämien rukouspäivien aiheissa pidetään myös esillä sellaisia asioita, jotka vaativat yhteistä huolenpitoa. Kun kansamme valmistautuu seuraavalle vuosituhannelle, rukous on samalla vetoomus nykyistä yksinkertaisemman, terveemmän ja yhteisvastuullisemman elämäntavan puolesta.

Hallitus on päättänyt vanhaa kristillistä tapaa noudattaen, että vuonna 1990 on vietettävä neljänä sunnuntaina yleistä kiitos-, katumus- ja rukouspäivää, nimittäin tammikuun 21 päivänä, toukokuun 13 päivänä, heinäkuun 22 päivänä ja syyskuun 23 päivänä, sekä määrännyt näiden rukouspäivien saarnojen aiheiksi oheiset tekstit. Tasavallan kansalaisia kehotetaan ottamaan osaa näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin sekä syventymään myös kodeissa kristinuskon iankaikkisiin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvollisuus on tiedottaa tästä päätöksestä ja valvoa sen noudattamista.

Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1989

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusministeri Christoffer Taxell

Rukouspäivien tekstit 1990

1. Rukouspäivä

Ps. 102:16-18: Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi, kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa, kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.

Room. 8:34: Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, että hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.

Joh. 17:20-21: Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

2. Rukouspäivä

Ps. 37:1-3: Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä. Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho. Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta.

Jaak. 1:19-20: Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

Matt. 9:9-10: Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: ''Seuraa minua''. Niin tämä nousi ja seurasi häntä. Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.

3. Rukouspäivä

Ps. 89:2-3: Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen. Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin.

Ef. 6:18-19: Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta; ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta.

Luuk. 19:9-10: Niin Jeesus sanoi hänestä: ''Tänään on pelastus tullut tälle huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika; sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on''.

4. Rukouspäivä

Ps. 145:15-16: Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan. Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.

1 Tim. 4:4-5: Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.

Matt. 15:36-37 a: Ja Jeesus otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.