1989

874/1989 Asetus ajoneuvoasetuksen muuttamisesta

Liikenneministerin esittelystä

kumotaan 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetun ajoneuvoasetuksen (233/82) 9§:n 3 momentti ja 39§:n 2 momentti, sellaisena kuin se on muutettuna 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella (850/87), muutetaan asetuksen 1 luvun otsikko, 1§:n 2 momentti, 2 §:n otsikko ja 3-5 momentti, 3§:n 2 momentti, 21§:n 2 ja 4 momentti, 33§:n a-c ja e kohta, 33 a§:n 1 momentin b kohta ja 2 momentti, 34§, 39§:n 1 momentti, 42§, 48 a§:n 2 momentti, 63§:n 1 momentin e kohta, 3 momentin c kohta ja 4 momentti sekä 65§:n 1 ja 2 momentin johdantolause, sellaisina kuin niistä ovat 3§:n 2 momentti muutettuna 28 päivänä lokakuuta 1988 annetulla asetuksella (912/88), 33§:n a-c ja e kohta sekä 33 a§:n 1 momentin b kohta ja 2 momentti muutettuna mainitulla 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella, 34§ osittain muutettuna 19 päivänä joulukuuta 1986 annetulla asetuksella (1008/86), 42§ osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1984 annetulla asetuksella (1029/84), 48 a§:n 2 momentti 22 päivänä tammikuuta 1988 annetussa asetuksessa (59/88), 63§:n 1 ja 3 momentti muutettuna 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetulla asetuksella (261/88) sekä 65§:n 1 ja 2 momentti muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1987 annetulla asetuksella (547/87) ja 2 momentti lisäksi 18 päivänä marraskuuta 1988 annetulla asetuksella (972/88) ja 22 päivänä syyskuuta 1989 annetulla asetuksella (848/89), sekä lisätään asetuksen 3§:n edelle uusi väliotsikko, asetukseen uusi 3 a-3 c§ ja näiden pykälien edelle uusi väliotsikko, asetuksen 4-6§:n edelle uusi väliotsikko, 7§:ään uusi 3 momentti ja pykälän edelle uusi väliotsikko, 8-10§:n edelle uusi väliotsikko, asetukseen uusi 18 k§ ja sen edelle uusi väliotsikko, asetuksen 25 a§:ään, sellaisena kuin se on 27 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa (874/87) ja muutettuna mainitulla 22 päivänä syyskuuta 1989 annetulla asetuksella, uusi 1 a momentti, jolloin nykyinen 1 a momentti siirtyy 1 b momentiksi, 33§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla asetuksella, uusi f kohta, jolloin nykyinen f-l kohta siirtyy g-m kohdaksi, 33 a§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa, uusi c ja d kohta, jolloin nykyiset c ja d kohta siirtyy e ja f kohdaksi, 33 a§:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 13 päivänä marraskuuta 1987 annetussa asetuksessa, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3-6 momentti siirtyy 4-7 momentiksi, asetukseen uusi 35 a§, asetuksen 43§:ään uusi 1 a momentti sekä 63 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 25 päivänä maaliskuuta 1988 annetulla asetuksella, uusi f kohta, jolloin nykyinen f kohta siirtyy g kohdaksi, ja 3 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella, uusi d kohta, jolloin nykyinen d kohta siirtyy e kohdaksi, seuraavasti: 1 luku Soveltamisala ja määritelmiä Soveltamisala
1 §

2. Asetuksen säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta:

 a)

sellaiseen ajoneuvoon, jota käytetään yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaa-, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella;

 b)

sellaiseen vammaisen käyttöön tarkoitettuun, käsikäyttöiseen tai enintään 1 kW:n tehoisella moottorilla varustettuun pyörätuoliin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h; eikä

 c)

sellaiseen potkukelkkaan, leikkiajoneuvoon ja vastaavaan laitteeseen, joka ei ole varustettu moottorilla.

Moottorikäyttöinen ajoneuvo
2 §

3. Traktori on moottorikäyttöinen ajoneuvo, joka on rakennettu pääasiassa käyttämään työvälineitä tai vetämään muita ajoneuvoja. Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen suuremmalla kuin todelliselta kokonaispainoltaan enintään 12 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a§:ssä (435/86) tarkoitettuihin kuljetuksiin. Traktorin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h, liikennetraktorin kuitenkin enintään 50 km/h.

4. Moottorityökone on:

a)

työkoneeksi rakennettava tai varustettava moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h;

 b)

tienpitoon rakennettu muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, vaikka sen suurin rakenteellinen nopeus ylittääkin 40 km/h; ja

 c)

perävaunujen siirtoon satamasta laivaan tarkoitettu satamatrukki, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, ellei sitä ole pidettävä kuorma-autona tai liikennetraktorina.

5. Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään tarkoitettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan rakennettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. Maastoajoneuvoksi ei katsota kuitenkaan ajoneuvoa, joka on tarkoitettu myös tiellä kuljetettavaksi.

Auto
3 §

2. Henkilöauto on pääasiassa henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu auto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle ja jonka kokonaispaino on enintään 3500 kg. Maastohenkilöauto on maastokäyttöön erityisesti tarkoitettu henkilöauto.

Maastohenkilöauto
3 a §

1. Maastohenkilöauto on henkilöauto, jonka vähintään yksi etu- ja yksi taka-akseli on vetävä tai kytkettävissä vetäväksi akseliksi.

2. Maastohenkilöauto täyttää lisäksi vähintään neljä seuraavista viidestä ehdosta:

 a)

lähestymiskulma on vähintään 28°;

 b)

ylityskulma on vähintään 14°;

 c)

jättökulma on vähintään 20°;

 d)

maavara akselien välillä on vähintään 200 mm; ja

 e)

maavara etu- ja taka-akselin kohdalla on vähintään 175 mm.

3. Lähestymis-, ylitys- ja jättökulma määrätään standardin ISO 612/1978 mukaisesti. Mittaukset suoritetaan auton ollessa kuormittamattomana tasaisella vaakasuoralla alustalla, mahdollisten ulostyöntyvien varusteiden, kuten vinssin ja vetokoukun ollessa irrotettuina, etupyörien ollessa suorassa asennossa ja rengaspaineen ollessa normaali. Mittauksessa käytettävien renkaiden ulkohalkaisija ei saa olla valmistajan autoon tarkoittamien renkaiden ulkohalkaisijaa suurempi.
Invataksi
3 b §

1. Invataksi on pyörätuoli-invalidien ja muiden liikuntavammaisten kuljetukseen rakennettu ja varustettu henkilöauto, jota käytetään ammattimaisessa liikenteessä.

2. Invataksissa on pyörätuolia varten kulkusillat tai nostin ja vähintään kaksi pyörätuolipaikkaa, joita kutakin varten on tilaa vähintään 0,7 x 1,1 metriä. Pyörätuolipaikan tilassa saa olla vaihtoehtoista käyttöä varten helposti sivuun käännettävät istuimet. Pyörätuolit ja niissä matkustavat ovat luotettavasti kiinnitettävissä ajoneuvoon.

3. Liikuntavammaisen kuljetukseen varatun tilan korkeus on vähintään 1,45 metriä ja siihen johtavan kulkuaukon korkeus vähintään 1,30 metriä. Kulku autoon on järjestetty helpoksi.

4. Invataksissa on auton katolla tai edessä ja takana keltapohjainen kilpi, jossa on mustalla tieliikenneasetuksen (182/82) merkin n:o 683 mukainen vammaisen tunnus ja teksti INVATAKSI.
Erikoisautot
3 c §

1. Paloauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti rakennettu, kokonaispainoltaan yli 3500 kg oleva auto. Paloauto on myös muu auto, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen tai ilmailuhallituksen hallinnassa ja jota käytetään palo- ja pelastustoimen tehtäviin. Paloautoksi katsotaan myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle. Paloauto merkitään kunnan vaakunalla tai palokunnan nimellä taikka auton omistavan valtion viraston tunnuksella. Paloautossa on kiinteät hälytyslaitteet ja se on lisäksi rakenteeltaan ja varusteiltaan sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen.

2. Sairasauto on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä, mitoiltaan ja varusteiltaan lääkintöhallituksen vahvistamat vaatimukset täyttävä auto.

3. Eläinlääkintäauto on eläinlääkärintointa harjoittavan eläinlääkärin omistuksessa oleva henkilö- tai pakettiautosta rakennettu ja varustettu, eläinlääkintätyössä käytettäväksi tarkoitettu auto, jossa on tilaa matkustajille vain kuljettajan vieressä olevilla istuimilla. Eläinlääkintäauton ohjaamo-osan takana olevan korin osan sisäkorkeus mitattuna 0,8 metrin levyisellä ja 1,4 metrin pituisella alueella on vähintään 0,5 metriä. Tässä tilassa on eläinlääkintätyötä varten kiinteästi asennettu koneellinen jäähdytyslaite sekä kiinteät kaapit, laatikostot ja muut tarpeelliset rakenteet.

4. Matkailuauto on matkailutarkoitukseen rakennettu ja varustettu, liikenneministeriön antamat määräykset täyttävä auto. Matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,5 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.

5. Ruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori. Ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä. Arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.

6. Huoltoauto on valtion, valtion liikelaitoksen, sähkö-, lämpö-, puhelin-, kaasu- taikka vesilaitoksen tai kunnan omistama tien, kadun, radan ja ratakaluston sekä sähkö-, lämpö-, tele-, kaasu- ja vesilaitosten verkoston ja laitteiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu paketti-, kuorma- tai linja-auton alustalle rakennettu erikoisauto, jossa on istuimet kuljettajan lisäksi enintään kahdeksalle henkilölle. Huoltoauto on myös muun kuin tässä momentissa tarkoitetun yhteisön omistama ajoneuvojen ja koneiden huoltoon sekä korjausmiehistön ja välineiden kuljetukseen tarkoitettu, tarvittavin työkaluin ja laittein varustettu paketti-, kuorma- tai linja-auton alustalle rakennettu erikoisauto, jossa on tilaa enintään kahdelle henkilölle kuljettajan vieressä.

Moottoripyörä
4 §
Mopo
5 §
Hälytysajoneuvo
6 §
Maastoajoneuvo
7 §

3. Ilmatyynyaluksella tarkoitetaan maahan tai veteen tukeutuen pääosin ilmatyynyn varassa liikkumaan kykenevää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan maata pitkin.

Hinattava ajoneuvo
8 §
Moottorittomat ajoneuvot
9 §
Epäselvät tapaukset
10 §
Henkilöauton korin suojaaminen syöpymistä vastaan
18 k §

1. Henkilöauton korin katsotaan olevan suojattu hyväksyttävällä tavalla syöpymistä vastaan, jos auton valmistaja tai valmistajan valtuuttama maahantuoja myöntää korille vähintään kuuden vuoden puhkiruostumattomuustakuun. Vaadittava takuuaika on kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen tyyppikatsastettua mallia olevalle henkilöautolle vähintään kahdeksan vuotta. Takuun voimassapysymiseen ei saa liittyä auton omistajalle tulevia lisäkustannuksia aiheuttavia velvoitteita, jotka ylittävät auton tavanomaiseen käyttöön kuuluvien hoito- ja huoltotoimenpiteiden kustannukset. Takuun tulee pysyä voimassa auton omistajan vaihtuessa. Takuun tulee pysyä voimassa myös kolarikorjauksen jälkeen ehdolla, että korjaus suoritetaan valmistajan tai maahantuojan antamien ohjeiden mukaisella tavalla.

2. Henkilöauton korin katsotaan myös olevan hyväksyttävällä tavalla suojattu syöpymistä vastaan, jos korroosionestokäsittely on suoritettu suomalaisen standardin SFS 4085/1982 mukaisesti standardien SFS 4086/1982 ja 4087/1982 vaatimukset täyttävillä kotelonsuoja- ja alustansuoja-aineilla taikka vastaavien uudempien suomalaisten tai vaatimustasoltaan vastaavien ulkomaisten standardien mukaisesti.

3. Auton valmistuksessa käytettävien materiaalien ja rakenneratkaisujen sekä suojausta edistävien varusteiden, tarvittaessa täydennettyinä valmistuksen yhteydessä suoritetulla muulla kuin 2 momentissa tarkoitetulla korroosionestokäsittelyllä, katsotaan vastaavan sanottua käsittelyä, milloin näiden ratkaisujen ja toimenpiteiden yhteisvaikutus antaa vähintään 2 momentissa tarkoitettua käsittelyä vastaavan suojan korin syöpymistä vastaan. Jos tällaisen suojan aikaansaaminen edellyttää korroosionestoaineiden käyttöä, tulee niiden seuraavien ominaisuuksien vastata vähintään 2 momentissa tarkoitettujen standardien vaatimustasoa:

 a)

sekä kotelonsuoja- että alustansuoja-aineen korroosionestokyky ja kylmänkestävyys -20° C lämpötilassa;

 b)

kotelonsuoja-aineen korroosionestokyky saumassa; ja

 c)

alustansuoja-aineen mekaanisen kulutuksen kestävyys.
Traktori ja moottorityökone
21 §

2. Liikennetraktorissa tulee lisäksi olla:

 a)

jarruvalot;

 b)

ajopiirturi; ja

 c)

roiskesuojat.

4. Traktorissa tai moottorityökoneessa, jonka oma paino on enintään 500 kg, ei vaadita taustapeiliä eikä suuntavaloja.
25 a §

1 a. Liikennetraktoriin liitetyssä perävaunussa tulee lisäksi olla:

 a)

luotettava ja tehokas käyttöjarru;

 b)

seisontajarru ja laite, joka saattaa perävaunun jarrut toimintaan kytkennän pettäessä;

 c)

etuvalot;

 d)

sivuvalot, jos perävaunun korirakenteen pituus on yli 6 metriä;

 e)

jarruvalot;

 f)

suuntavalot; ja

 g)

roiskesuojat.

33 §

Ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa eivät sen akseli- ja telipaino saa ylittää seuraavia arvoja:

a) muu kuin c kohdassa tarkoitettku akseli erillisenä tai telissä

10 tn

kuitenkin:

linja-auton vetävänä akselina

10,5 tn

linja-auton vetävänä akselina käytettäessä autoa ulkomaanliikenteessä

11,5 tn

b) kuorma-auton vetävä paripyörin varustettu akseli erillisenä tai telissä käytettäessä autoa ulkomailta tuotavan tai sinne vietävän valmiiksi kuormatun kontin kuljetuksessa tai vastaavan perävaunun vetoon

11,5 tn

yksittäispyörin varustettu akseli erillisenä tai telissä:

autossa

8 tn

auton perävaunussa

9 tn

e) moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen lehtijousitettu teli muissa kuin d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa

18 tn

e) moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakselinen ilmajousitettu teli muissa kuin d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa

19 tn

33 a §

Autoa tiellä kuljetettaessa ei sen kokonaispaino saa ylittää seuraavia arvoja:

b) kolmiakselinen auto

25 tn

c) ilmajousitetulla telillä varustettu kolmiakselinen auto

26 tn

d) kolmiakselinen nivellinja-auto

28 tn

2.Auton ja perävaunun yhdistelmän kokonaispaino ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja, jolloin akselien lukumääreää laskettaessa ei oteta huomioon akselipainoltaan alle viiden tonnin akselia:

a) auton ja puoliperävaunun yhdistelmä

44 tn

b) auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä:

viisiakselisena

44 tn

kuusiakselisena

48 tn

seitsemänakselisena

56 tn

3. Tie- ja vesirakennushallitus voi määräämillään yleisillä teillä ja asianomaisen tienpitäjän suostumuksella muillakin teillä sallia auton ja varsianisen peävaunun yhdistelmän käytön, kun maa on jäätyneenä, seitsemänakseiliselle yhdistelmälle sallitun 56 tonnin sijasta enintään 60 tn kokonaispainolla. Tällaisen luvan edellytyksenä on, ettei tässä pykälässä ja 33 §:ssä tarkoitettuja akseli-, teli- tai kokonaispainoja sekä 40 §:n 3 momentin c kohdan mukaista perävaunun ja auton painosuhdetta ylitetä ja että ajoneuvoyhdistelmä on hyväksytty käytettäväksi luvan mukaisilla painoilla.
34 §

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) linja-auto

14,5 m

nivelrakenteisena kuitenkin

18m

muu moottorikäyttöinen ajoneuvo

12m

2. Perävaunun pituus ilman kytkinlaitteita ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) puoliperävaunu:

vetotapista perävaunun perään (vetopituus)

12m

vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan mitattuna

2,04 m

b) varsinainen perävaunu

yksiakselisena tai sitä vastaavalla telillä varustettuna

8,5 m

kaksi- tai useampiakselisena

12,5 m

3. Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) kuorma-auton ja puoliperävaunun yhdistelmä sekä muu kuin b-d kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä

16,5 m

b) kuorma-auton ja erityisesti pylväiden tai vastaavien pitkien esineiden kuljetukseen tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä:

20 m

c) kuorma-auton ja yksitelisen tai sitä vastaavalla telillä varustetun varsinaisen perävaunun yhdistelmä

18 m

d) kuorma-auton ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun yhdistelmä

22 m
35 a §

1. Auton ja perävaunun uloimpaan kohtaan mitattu takaylitys saa olla enintään 75 prosenttia akselivälistä tai puoliperävaunussa akselin etäisyydestä kääntöpisteeseen, kuitenkin enintään 4,0 metriä.

2. Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,5 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,0 metrin tai, jos kyse on 33 §:n b kohdassa tarkoitetun ajoneuvon ja sen perävaunun yhdistelnästä, vähintään 5,3 metrin säteistä kaarta pitkin.

3. Yli 13 metriä pitkän linja-auton tulee kuitenkin olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 14 metrin säteistä ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 6,0 metrin säteistä kaarta pitkin. Lisäksi linja-auton korin tulee olla siten mitoitettu, että lähdettäessa liikkeelle ohjauksen ollessa 12,0 metrin säteistä kääntöympyrää vastaavassa asennossa tai, milloin kääntöympyrä on tätä suurempi, pienintä kääntöympyrää vastaavassa asennossa, korin äärimmäisen takakulman siisrtymä auton sivun määräämästä pituussuuntaisesta pystytasosta mitattuna on enintään 0,8 metriä. Nivellinja-autolla saa tässä tarkoitettu sivusuuntainen siirtymä kuitenkin olla enintään 1,2 metriä.
39 § Ajoneuvoyhdistelmät

1. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei 42 §:n 4 momentista tai 44§:n 1 momentista muuta johdu.
42 §

1. Traktoriin saa kytkeä perävaunun, jonka todellinen kokonaispaino on enintään kaksi kertaa traktorin oman painon suuruinen. Perävaunun todellinen kokonaispaino saa kuitenkin olla enintään kolme kertaa traktorin oman painon suuruinen, milloin:

 a)

yhdellä akselilla tai sen korvaavalla telillä varustetussa perävaunussa vähintään yksi akseli on vetävä tai varustettu jarruin;

 b)

vähintään kaksi traktorin akseleista on vetäviä; tai

 c)

vähintään 15 prosenttia perävaunun kokonaispainosta kohdistuu vetokoukkuun.

2. Muuhun kuin liikennetraktoriin kytkettävän perävaunun todellinen kokonaispaino saa 1 momentin rajoissa olla enintään 12 tonnia. Tätä painorajoitusta ei kuitenkaan sovelleta moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä (435/86) tarkoitetuissa kuljetuksissa.

3. Traktorin perävaunun kokonaispainoa määrättäessä saa traktoin omassa painossa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin reksiteriin merkitystä omasta painosta.

4. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa.
43 §

1 a. Satamatrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa, käytettäessä sitä satama-alueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon, kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kokonaispaino on enintään 50 prosenttia suurempi kuin satamatrukin kokonaispaino. Satamatrukin kokonaispainoksi lasketaan trukin oma paino lisättynä perävaunusta trukkiin kohdistuvalla perävaunun painon osuudella.
48 a §

2. Kuljettajan on säilytettävä itseään koskevat diagrammilevyt tai niiden jäljennökset viimeisten seitsemän vuorokauden ajalta siinä kuorma- tai linja-autossa taikka liikennetraktorissa, jota hän kulloinkin kuljettaa.
63 §

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

e)

muun traktorin kuin liikennetraktorin sekä moottorityökoneen 40 km/h;

 f)

liikennetraktorin 50 km/h; sekä

3. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

c)

muun traktorin kuin liikennetraktorin sekä moottorityökoneen 40 km/h;

 d)

liikennetraktorin 50 km/h; sekä

4. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.
65 §

1. Autorekisterikeskuksen määräämä katsastustoimipaikka voi autorekisterikeskuksen tarvittaessa antamien yleisten ohjeiden mukaisesti erityisestä syystä myöntää yksittäiselle ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle poikkeuksen tämän asetuksen säännöksistä seuraavasti:

2. Autorekisterikeskus voi erityisestä syystä, jos ajoneuvon käyttötarkoituksesta johtuva rakenne tai varustus sitä edellyttää, myöntää poikkeuksen tämän asetuksen säänöistä seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Milloin rekisteritiedoista käy ilmi, että kyseessä on tässä asetuksessa tarkoitettu liikennetraktori, autorekisterikeskus voi merkitä traktorin liikennetraktoriksi ja ilmoittaa muutoksesta liikennetraktorin omistajalle. Sellaisten liikennetraktorien omistajien, jotka eivät tätä ilmoitusta ole saaneet, on ilmoitettava muutoksesta rekisteriviranomaiselle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

Asetuksen 21§:n 2 momentin ja 25 a §:n 1 a momentin muutokset koskevat 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen Suomessa ensi kertaa käyttöön otettavaa liikennetraktoria ja liikenetraktorin perävaunua.

Asetuksen 33§:n f kohdan ja 33 a §:n 1 momentin c kohdan muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja 33 §:n a ja b kohdan muutos 1 päivänä tammikuuta 1992.

Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Liikenneministeri Pekka Vennamo