1989

81/1989 Maa- ja metsätalousministeriön päätös ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin annettavien korkotukilainojen yleisistä ehdoista

Maa- ja metsätalousministeriö on luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista 23 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1015/77) 5§:n 1 momentin nojalla päättänyt:
1 §

Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (jäljempänä korkotukilainalaki) 2§:n 12 kohdassa (1195/88) tarkoitetun lainan hyväksyy korkotukilainaksi maatilahallitus. Maatilahallitus myös maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle.

Korkotukilaina saadaan hyväksyä edellyttäen, että

 1)

lainoitettavaa hanketta tai hankintaa on pidettävä tarkoituksenmukaisena ja kustannuksiltaan kohtuullisena;

 2)

lainan saaja on sitoutunut toteuttamaan hankkeen maatilahallituksen asettamassa määräajassa, joka ei saa olla kolmea vuotta pitempi;

 3)

lainan saaja on, milloin kysymys on rakennushankkeesta, sitoutunut noudattamaan korkotukilainojen työllisyysehdoista kulloinkin voimassa olevia määräyksiä; ja että

 4)

vuokramaalle rakennettaessa vuokra-aikaa on jäljellä vähintään kaksi vuotta yli laina-ajan.

Milloin korkotukea haetaan rakennushanketta koskevaan lainaan, on ennen korkotukilainapäätöksen tekemistä hankittava asiasta asianomaisen työvoimaviranomaisen lausunto, milloin se voimassa olevien määräysten mukaan on tarpeen.
2 §

Edellytyksistä korkotukilainan myöntämiselle velkojen vakauttamiseen on voimassa vastaavasti, mitä 1§:n 2 momentin 4 kohdassa on määrätty. Lisäksi edellytyksenä on, että hakijan muiden kuin korkotukilainojen määrä kahtena viimeisenä tilikautena ennen korkotukilainan myöntämistä on ollut vähintään 20 prosenttia ravi- ja ratsastusurheilutoiminnan liikevaihdosta ja että velkojen vakauttamiseen on muutoinkin erityisiä syitä.
3 §

Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia vastaava määrä tai, milloin kysymyksessä on lainan vakauttaminen, enintään asianomaisen lainan jäljellä olevaa pääomaa vastaava määrä. Mikäli hankkeeseen myönnetään myös avustusta, ei laina yhdessä avustuksen kanssa saa ylittää hankkeen hyväksyttyjä kustannuksia.
4 §

Lainan hyväksymistä korkotukilainaksi on haettava maatilahallitukselta sen hyväksymällä lomakkeella.

Hakemukseen on liitettävä:

 1)

yhdistys- tai kaupparekisteriote;

 2)

tuloslaskelma ja tase viimeiseltä tilikaudelta;

 3)

luettelo hakijan velkojen maksamatta olevista määristä, jäljellä olevista takaisinmaksuajoista ja korkoprosenteista;

 4)

lähivuosien talous- ja toimintasuunnitelma;

 5)

maatilahallituksen tai luottolaitoksen tarpeelliseksi katsoma selvitys rakennustyötä tai hankintaa varten laaditusta suunnitelmasta kustannusarvioineen sekä hankkeen tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta;

 6)

selvitys hakijan omistusoikeudesta tai vuokraoikeudesta hankittavaan tai rakennus- tai muussa suunnitelmassa tarkoitettuun kiinteistöön;

 7)

tarvittavat rakennusluvat ja muiden viranomaisten hankkeen toteuttamiselle mahdollisesti antamat luvat;

 8)

luotonantajan sitoumus lainan myöntämisestä;

 9)

muut maatilahallituksen tarpeellisiksi katsomat selvitykset; sekä

 10)

Suomen Hippos r.y:n tai muun asianomaisen keskusjärjestön ja hevostalousneuvottelukunnan lausunnot.
5 §

Maatilahallituksen lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä (korkotukipäätös) on mainittava lainan saaja, lainan saajan henkilö- taikka liiketunnus, lainan käyttötarkoitus, lainan enimmäismäärä, laina-aika, hankkeen toteuttamiselle asetettu määräaika sekä päätökseen sisällytetyt työllisyys- ja muut ehdot.

Maatilahallituksen päätös lähetetään hakijalle ja tiedoksi luottolaitokselle, osuus- ja säästöpankkien osalta keskusrahalaitokselle.
6 §

Luottolaitos päättää lainan myöntämisestä saatuaan maatilahallituksen korkotukipäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuuden. Jos päätökseen liittyy työllisyysehto, luottolaitoksen on ilmoitettava lainan myöntämisestä työvoimaministeriölle.
7 §

Korkotukilaina voidaan nostaa enintään kolmessa erässä rakennustyön tai hankkeen edistymisen mukaan. Viimeinen erä, jonka suuruus on vähintään 20 prosenttia lainamäärästä, saadaan kuitenkin nostaa vasta sen jälkeen, kun maatilahallitus on todennut lainoituskohteen hyväksyttävällä tavalla toteutetuksi.

Lainan nostamista varten lainan saajan on toimitettava luotto- tai vakuutuslaitokselle rakennusvalvontaviranomaisen tai muun asiantuntijan todistus rakennustyön vaiheesta. Lisäksi on toimitettava asianomaisen työvoimaviranomaisen todistus työllisyysehtojen noudattamisesta, jos niiden noudattamisesta on korkotukipäätöksessä mainittu.

Jos kysymyksessä on 2§:ssä tarkoitettu laina, se on kuitenkin nostettava yhtenä eränä.
8 §

Korkotukilainan laina-aika on enintään kymmenen vuotta.
9 §

Laina maksetaan takaisin puolivuosittain yhtä suurin lyhennyserin.

Ensimmäinen lyhennysmaksu on suoritettava sen huhti- tai lokakuun jälkimmäisen puoliskon aikana, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa lainan viimeisen erän nostopäivää tai työlle asetetun määräajan päättymistä.

Korko on suoritettava puolivuosittain laskettuna myös lyhennyksen osalta kysymyksessä olevan puolivuotiskauden loppuun.
10 §

Korkotukilainan myöntäjän on haettava korkohyvitystä maatilahallitukselta kultakin 9§:n 1 momentissa tarkoitetulta puolivuotiskaudelta erikseen. Korkohyvityksen maksamista koskevaan hakemukseen tulee sisältyä niiden laskemista varten tarpeelliset maatilahallituksen määräämät tiedot.
11 §

Luottolaitoksen ja maatilahallituksen on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainan saaja on velvollinen kehotuksesta antamaan luottolaitokselle ja maatilahallitukselle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.
12 §

Niiden syiden lisäksi, jotka on säädetty korkotukilainalain 8§:ssä, korkohyvitystä ei makseta, jos:

 1)

sitä rakennustyötä ja laitteiden hankintaa, jota varten laina on myönnetty, ei ole suoritettu maatilahallituksen asettamassa määräajassa tai maatilahallituksen hyväksymää suunnitelmaa noudattaen;

 2)

lainoitettua omaisuutta ei käytetä korkotukipäätöksessä edellytettyyn tarkoitukseen;

 3)

lainan saaja ei ole noudattanut asetettuja työllisyysehtoja;

 4)

lainan saaja on laiminlyönyt palovakuuttaa täydestä arvosta lainoituksen kohteena olevan omaisuuden;

 5)

lainan saaja on luovuttanut lainoitetun omaisuuden kokonaan tai osittain; tai

 6)

lainan saaja kieltäytyy antamasta lainan käytön valvontaa varten tarvittavia tietoja luottolaitokselle tai maatilahallitukselle taikka estää suorittamasta tässä päätöksessä edellytettyä valvontaa.

Korkohyvityksen lakkauttamisesta päättää maatilahallitus. Sen on lakkauttamispäätöksessään todettava, mistä alkaen korkohyvityksen suorittaminen lakkaa sekä määrättävä korkohyvityksen takaisinperimisestä ja sakkokoron maksamisesta. Maatilahallituksen on viipymättä ilmoitettava päätöksestään lainan saajalle ja asianomaiselle luottolaitokselle.
13 §

Jos korkohyvityksen suorittaminen on korkotukilainalain 8§:ssä mainituista syistä lakannut, on luottolaitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista erääntyneeksi heti maksettavaksi.

Luottolaitos voi irtisanoa lainan, jos

 1)

korkohyvityksen suorittaminen on 12§:n 1 momentin nojalla määrätty lakkaamaan;

 2)

koron tai lyhennyksen suorittaminen on viivästynyt kauemmin kuin 30 päivää eräpäivästä lukien; tai

 3)

lainan saaja rikkoo luottolaitoksen yleisiä ehtoja.
14 §

Jos lainoitettua omaisuutta ei voida olosuhteissa tapahtuneiden muutosten johdosta enää käyttää täysitehoisesti lainaehdoissa mainittuun tarkoitukseen, maatilahallitus voi asettamillaan ehdoilla lainan saajan hakemuksesta sallia, että omaisuutta saadaan joko pysyvästi tai tilapäisesti käyttää muunkinlaiseen tarkoitukseen. Samalla maatilahallituksen on määrättävä, lakkaako korkohyvityksen suorittaminen käyttötarkoituksen muuttumisen johdosta kokonaan tai osittain.
15 §

Korkotukilainasta laadittavaan velkakirjaan on liitettävä maatilahallituksen korkotukipäätös, johon on, sen lisäksi mitä 5 §:ssä on säädetty, otettava maininnat korkotukilainalain 8§:ssä sekä tämän päätöksen 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuista seikoista.
16 §

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanomenettelystä antaa tarvittaessa maatilahallitus.
17 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1989.

Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 1989

Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjola Hallitusneuvos Pauli Nummela