1989

527/1989 Asetus Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta

Opetusministerin esittelystä säädetään Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta 29 päivänä heinäkuuta 1988 annetun lain (698/88) nojalla:

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §

Eläinlääketieteellisen korkeakoulun hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, osastoneuvostot, osaston johtajat sekä erillisten laitosten johtokunnat ja johtajat.
2 §

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi olla vain korkeakouluun kuuluva täysivaltainen henkilö, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.
3 §

Korkeakoulun monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin hänen tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole korkeakouluun virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä.

Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.
4 §

Opettajiksi, tutkijoiksi tai muuhun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

 1)

korkeakoulun vakinaiset virkamiehet;

 2)

henkilöt, jotka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

 3)

korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa olevat henkilöt;

 4)

dosentit ja muut tilapäiset virkamiehet, tuntiopettajista kuitenkin vain ne, jotka opettavat vähintään 56 tuntia lukuvuodessa; sekä

 5)

henkilöt, jotka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittavat tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustavat tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelimen jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan katsotaan henkilökuntaan kuuluvaksi.
5 §

Korkeakoulun ja sen toimintaympäristön yhteistyötä varten korkeakoululla voi olla neuvottelukunta, jonka hallitus asettaa. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista. Tarkemmat määräykset neuvottelukunnasta annetaan johtosäännössä.
2 luku Hallitus
6 §

Hallitukseen kuuluvat rehtori puheenjohtajana ja vararehtori varapuheenjohtajana sekä kaksitoista muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta.

Kukin seuraavista ryhmistä valitsee hallitukseen kolme jäsentä ja jokaiselle näistä henkilökohtaisen varamiehen:

 1)

vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit;

 2)

muut opettajat ja tutkijat;

 3)

muuhun henkilökuntaan kuuluvat; sekä

 4)

opiskelijat.
7 §

Hallitukseen valitun jäsenen ollessa estynyt tulee hänen tilalleen hänen varamiehensä siten kuin hallitus määrää.

Jos hallitukseen valittu jäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun tai on muutoin pysyvästi estynyt toimimasta tehtävässään, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen varamiehensä. Jos varajäsenkin on tullut pysyvästi estyneeksi, valitaan uusi jäsen ja varajäsen.
8 §

Hallituksen tehtävänä on:

 1)

hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa;

 2)

tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;

 3)

hyväksyä korkeakoulua koskevat johto-, ohje- ja järjestyssäännöt;

 4)

hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;

 5)

tehdä esitys hallintojohtajan nimittämisestä;

 6)

nimittää ja ottaa ne korkeakoulun vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jotka ovat hallituksen nimitettäviä tai otettavia;

 7)

päättää oppiaineiden ja tutkimusalojen jakamisesta osastoihin sekä tehdä opetusministeriölle esitys erillisen laitoksen perustamisesta;

 8)

päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;

 9)

määrätä osastoneuvoston jäsenet sekä erillisen laitoksen johtokunnan, opiskelijavalintatoimikunnan ja tutkintolautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet;

 10)

päättää promootioista;

 11)

päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista;

 12)

ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä

 13)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Hallitus voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen hallintovirastolle 17§:n 1 momentin 12 kohdan perusteella kuuluvan asian.

Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistaviksi 8 kohdassa tarkoitettuja asioita.
9 §

Hallitukseen kuuluvat äänivaltaisina lisäjäseninä kaikki vakinaiset professorit silloin, kun:

 1)

määrätään osaston johtaja tai varajohtaja;

 2)

päätetään oppiaineiden ja tutkimusalojen jakamisesta osastoihin; sekä

 3)

hyväksytään assistentti- tai yliassistenttiohjesääntö.
10 §

Hallitus kokoontuu, milloin rehtori tai hänen ollessaan estynyt vararehtori katsoo sen tarpeelliseksi taikka milloin vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa. Pakottavassa tapauksessa hallitus voi läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä.
3 luku Rehtori ja hallintovirasto
11 §

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja osastoneuvostojen jäsenet, erillisten laitosten johtajat sekä hallintojohtaja.

Rehtorin tulee olla korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin viran haltija. Vararehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen opettaja, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon taikka tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. Rehtorin ja vararehtorin tulee olla hallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset neljä vuotta, on oikeus kieltäytyä rehtorin tai vararehtorin tehtävästä. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu hallituksen harkinnasta.
12 §

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan kumpikin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Vaalikollegion puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin korkeakoulun professori.
13 §

Rehtori toimii korkeakoulun esimiehenä sekä johtaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä muutenkin edustaa korkeakoulua.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.
14 §

Rehtorin tehtävänä on lisäksi:

 1)

tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;

 2)

kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa;

 3)

valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan järjestystä sekä korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta sekä laitoksia hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;

 4)

toimia korkeakoulun hallituksen puheenjohtajana;

 5)

päättää kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

 6)

hyväksyä korkeakouluun otettavat opiskelijat;

 7)

jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat;

 8)

hyväksyä korkeakoulussa suoritetut tutkinnot ja oppiarvot ja antaa niitä koskevat todistukset;

 9)

päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta sekä opetusalan täsmentämisestä ja muuttamisesta, jollei erikseen ole toisin säädetty;

 10)

jakaa dosenttistipendit, apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 11)

päättää valtion ja kunnan viranomaisten sekä yksityisten ja yhteisöjen tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä koskevista sopimuksista; sekä

 12)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.
15 §

Rehtori on vapautettu varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin kuin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Opetusministeriö voi myöntää vararehtorille hänelle vararehtorina kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
16 §

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastoon kuuluu se hallinto- ja huoltohenkilöstö, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.
17 §

Hallintoviraston tehtävänä on:

 1)

valvoa, että korkeakoulun omaisuutta ja tiloja hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti sekä taloudellisesti;

 2)

myöntää virkavapaus, jollei toisin ole säädetty;

 3)

huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;

 4)

huolehtia korkeakoulun monijäsenisten hallintoelinten ja rehtorin käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 5)

myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei erikseen ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut korkeakoulun henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;

 6)

nimittää ja ottaa ne vakinaiset tai tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;

 7)

huolehtia korkeakoulun opetussuunnitelman julkistamisesta;

 8)

pitää luetteloa korkeakouluun kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita tiedostoja, jotka on määrätty korkeakoulussa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi;

 9)

hoitaa korkeakoulun tiedotustoimintaa;

 10)

jakaa hallintoviraston jaettaviksi myönnetyt määrärahat, tehdä esitys erityismenoarvioksi, huolehtia korkeakoulun tilinpidosta, päättää miten korkeakoulun menot hyväksytään maksettaviksi sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista;

 11)

hoitaa korkeakoulun hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä

 12)

hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut korkeakoululle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
18 §

Hallintojohtajan tehtävänä on:

 1)

toimia rehtorin lähimpänä apuna ja valvoa, että korkeakoulun hallintohenkilökunta täyttää tehtävänsä; sekä

 2)

tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita korkeakoulun toimintaa ja erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi.

Hallintojohtaja ratkaisee 17§:n 1 momentin 1, 3-5, 7-9 ja 11 kohdassa tarkoitetut asiat.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.
19 §

Rehtori ratkaisee ne hallintovirastolle kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty muun virkamiehen ratkaistaviksi. Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistava.

Rehtorin ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä hallintoviraston johtosäännössä.
4 luku Osastot
20 §

Korkeakoulussa on peruseläinlääketieteen osasto, kliinisen eläinlääketieteen osasto sekä elintarvike- ja ympäristöhygienian osasto.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy. Henkilö voi kuulua vain yhteen osastoon, jollei hallitus erityisistä syistä päätä, että hän kuuluu useampiin osastoihin.

Osaston hallintoa hoitavat osastoneuvosto ja osaston johtaja, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Osastoon kuuluvan oppiaineen tai tutkimusalan esimieheksi hallitus määrää kyseisen aineen tai alan professorin tai erityisistä syistä oppiaineen tai tutkimusalan muun opettajan tai tutkijan.
21 §

Osastoneuvostoon kuuluvat osaston johtaja puheenjohtajana ja varajohtaja varapuheenjohtajana. Hallitus määrää lisäksi osastoneuvostoon osastoon kuuluvista henkilöistä neljä, kahdeksan tai kaksitoista muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varamiehen. Näistä jäsenistä on neljännes määrättävä vakinaisista ja virkaatoimittavista professoreista ja apulaisprofessoreista, neljännes muista opettajista ja tutkijoista ja neljännes muusta henkilökunnasta sekä neljännes opiskelijoista. Jäsenistä ja varajäsenistä on enemmän kuin puolet määrättävä 4§:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä.

Osastoneuvoston opettaja- ja tutkijajäseniä määrättäessä tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan siihen, että osastoon kuuluvat oppiaineet ja tutkimusalat tulevat osastoneuvostossa tasapuolisesti edustetuiksi.

Ennen osastoneuvoston jäsenten määräämistä on asianomaisille ryhmille varattava tilaisuus tehdä esityksensä asiassa. Hallitus voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten esitykset tehdään.

Jos osastoneuvoston jäsen tai varajäsen 4§:n mukaan ei enää kuulu korkeakouluun, hallitus määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
22 §

Osastoneuvoston tehtävänä on:

 1)

ohjata ja kehittää osastossa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;

 2)

käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden osaston tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri osastojen ja laitosten kesken;

 3)

tehdä esitys ja antaa lausunto viran opetusalasta tai opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta ja haettavaksi julistamisen siirtämisestä;

 4)

tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

 5)

ratkaista professorin ja apulaisprofessorin viran hakijoiden, professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun ja dosentiksi pyrkivän tieteellinen pätevyys ja tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkoihin;

 6)

määrätä väitöskirjan esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja arvostella väitöskirja tarkastajien lausunnon perusteella;

 7)

tehdä osaston osalta esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;

 8)

jakaa osastolle jakamattomina myönnetyt määrärahat;

 9)

antaa lausunto opetussuunnitelmasta; sekä

 10)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty osastoneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Osastoneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa merkityksiltään vähäisissä, erikseen mainittavissa muissa asioissa osaston johtajalle.
23 §

Osastoneuvostoon kuuluvat äänivaltaisina lisäjäseninä kaikki korkeakoulun vakinaiset professorit silloin, kun käsitellään 22§:n 1 momentin 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja asioita.
24 §

Osastoneuvosto kokoontuu, milloin osaston johtaja tai hänen ollessaan estynyt varajohtaja katsoo sen tarpeelliseksi taikka milloin vähintään kolmannes neuvoston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu neuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat.

Pakottavassa tapauksessa neuvosto voi läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Osastoneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.
25 §

Osaston johtajaksi ja varajohtajaksi hallitus määrää osastoon kuuluvan professorin tai apulaisprofessorin.
26 §

Osastonjohtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa sekä ratkaisee ne osaston toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty osastoneuvoston ratkaistaviksi.

Osastonjohtajan tehtävänä on lisäksi:

 1)

huolehtia, että osaston opetus- ja tutkimusvälineet ja tilat ovat asianmukaisessa järjestyksessä sekä tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat opettajille ja tutkimustyötä harjoittaville;

 2)

huolehtia osaston hankinnoista hallintoviraston antamien ohjeiden ja osastoneuvoston päätösten mukaisesti;

 3)

valvoa osaston määrärahojen käyttämistä ja tulo- ja menoarvion noudattamista;

 4)

tehdä esitys tilapäisen opettajan, tuntiopettajan ja muun tilapäisen henkilökunnan ottamisesta;

 5)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja osastoon kuuluvien virkojen viranhoidon järjestelyistä sekä virkavapauksista; sekä

 6)

huolehtia, että osastoneuvoston käsiteltäviksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa.

Osaston johtajan ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varajohtaja.
5 luku Erilliset laitokset
27 §

Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat kirjasto sekä Hautjärven koetila. Tulo- ja menoarvion rajoissa korkeakouluun voidaan opetusministeriön päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun virkamies.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
6 luku Rahastot
28 §

Korkeakoululle lahjoitetut ja testamentatut, sen hoidossa olevien rahastojen varat pidetään erillään muista valtion varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä on muilta osin voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) on määrätty.
7 luku Hallituksen vaalit
29 §

Hallituksen 6§:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Vaalioikeutettu saa äänestää ryhmässään yhtä ehdokaslistaa.
30 §

Hallitus asettaa vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Vaalilautakunnan puheenjohtajana on hallintojohtaja. Kaksi muuta jäsentä valitaan 6§:n 2 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvista henkilöistä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii hallintoviraston määräämä korkeakoulun virkamies.
31 §

Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon, johon merkitään ne henkilöt, jotka ovat vaalioikeutettuja. Lisäksi jokaisesta vaalioikeutetusta merkitään, onko hän vaalikelpoinen.
32 §

Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän päivän kuluessa luettelon julkistamisesta.

Vaalilautakunnan on annettava päätös seitsemän päivän kuluessa 1 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa ja julkistaa lopullisen vaaliluettelon.
33 §

Vaalioikeutetulla on 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkistamisesta oikeus asettaa ehdokkaita hallituksen jäsenten ja varajäsenten vaalia varten.

Ehdokkaat asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle kahden vaalikelpoisen henkilön vaalilautakunnan vahvistamalla lomakkeella antama kirjallinen suostumus. Ehdokaslistassa toinen henkilö on ehdolla jäseneksi ja toinen henkilökohtaiseksi varamieheksi.

Ehdokaslistojen kesken voidaan muodostaa vaaliliittoja. Ilmoitus vaaliliitosta tulee jättää vaalilautakunnalle 1 momentissa säädetyn ajan kuluessa. Vaaliliitossa saa olla ehdokaslistoja enintään valittavien jäsenten kaksinkertainen määrä.
34 §

Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta julkistaa välittömästi ehdokaslistojen yhdistelmän.

Jos ehdokaslistoja on asetettu enintään yhtä monta kuin on valittavia jäseniä, vaalilautakunta julistaa ehdokkaat valituiksi ilman vaalitoimitusta.
35 §

Hallituksen vaali järjestetään kahtena peräkkäisenä arkipäivänä. Vaalitoimituksen päätyttyä vaalilautakunta laskee annetut äänet.

Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen keskinäinen järjestys määräytyy niiden saamien äänimäärien mukaan. Tässä järjestyksessä ehdokaslistoille annetaan vertausluvut siten, että ensimmäinen ehdokaslista saa vertausluvuksi vaaliliitolle annetun koko äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Vaaliliittoon kuulumattoman listan vertausluvuksi tulee sen äänimäärä.

Jos äänimäärät tai vertausluvut ovat yhtä suuret, ehdokaslistojen keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla.
36 §

Äänestyksen tuloksen määräämiseksi ehdokaslistat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Vaalilautakunta julistaa tässä järjestyksessä valituiksi niin monta ehdokasta kuin kustakin ryhmästä on valittava.
37 §

Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan vaalijohtosäännössä.
8 luku Asioiden ratkaiseminen
38 §

Hallitus, osastoneuvosto ja johtokunta sekä rehtori, hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies ja osaston johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Asian esittelee hallintoviraston määräämä virkamies.

Esittelymenettelyä ei noudateta tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa, opetusnäytettä ja opintosuoritusta arvosteltaessa eikä osaston johtajaa ja varajohtajaa valittaessa.
39 §

Asioista, jotka käsitellään hallituksen, osastoneuvoston tai johtokunnan kokouksessa, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätökseen osallistuneiden nimet. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri.

Milloin esittelymenettelyä ei ole taikka milloin asiasta on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä taikka milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi, laaditaan erillinen pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide on sen esittäjän allekirjoitettava, ja puheenjohtajan on todettava se esitetyn mukaiseksi.
40 §

Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.

Rehtorin, hallintoviraston ja osaston johtajan ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.

Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat kirjeet allekirjoittaa esittelijä.
41 §

Hallituksen, osastoneuvoston ja johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa äänestetään samaa menettelyä käyttäen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
42 §

Vaali toimitetaan monijäsenisessä hallintoelimessä enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Rehtorin ja vararehtorin vaalista on säädetty 12§:ssä.
43 §

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on jälkimmäisessä tapauksessa esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan todettava se esitetyn mukaiseksi.

Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, milloin asiassa on äänestetty tai esittelijä ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
44 §

Ratkaistaessa professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden tai professorin virkaan kutsuttavaksi ehdotetun taikka dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä tai annettaessa sitä koskevaa lausuntoa sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään neljä, osastoneuvostossa kuitenkin vähintään kolme.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen sen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin osastoneuvoston, jollei heitä ole valittu käsittelemään erikseen määrättyä asiaa. Ratkaistaessa erityisesti tiettyä oppiainetta koskevaa asiaa on oppiaineen pääedustajalla oikeus tulla asiassa kuulluksi siten kuin siitä johtosäännössä määrätään.
9 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
45 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista ja virkamiesten tehtävistä säädetään erikseen.
46 §

Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin sekä muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Dosentin ottaa korkeakoulun hallitus.

Tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilökunnan, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja jotka otetaan vähintään vuodeksi, ottaa korkeakoulun hallitus. Tuntiopettajat ottaa kuitenkin hallintovirasto.

Muun kuin 1-3 momentissa mainitun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.
47 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Korkeakoulun hallitus päättää kuitenkin väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta 46§:n 1 momentissa tarkoitettuun virkaan.
48 §

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja apulaiseläinlääkärin virat enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Eläinlääkärin ja tutkijan virat täytetään toistaiseksi tai määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, siten kuin ohjesäännössä määrätään.
49 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Professorin tai apulaisprofessorin virka voidaan julistaa haettavaksi vuotta ennen sitä aikaa, jolloin virkaan nimitetty saavuttaa säädetyn eroamisiän.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
50 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
51 §

Professorin ja apulaisprofessorin viran hakijoille osastoneuvosto voi hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kolmen kuukauden lisäajan virkaan vaadittavan kelpoisuuden täydentämistä varten.

Jos yhdelle hakijoista on myönnetty 1 momentissa tarkoitettu lisäaika, saavat kaikki hakijat käyttää sitä hyväkseen.
52 §

Kun professorin tai apulaisprofessorin viran hakuaika tai 51§:ssä tarkoitettu lisäaika on päättynyt, osastoneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa täytettävän viran alalta antamaan kirjalliset lausunnot hakijoiden tieteellisestä pätevyydestä virkaan sekä vertailemaan hakijoita tässä suhteessa.
53 §

Tieteellistä pätevyyttä arvioivat asiantuntijat tulee valita tasapuolisesti viran tehtäväpiiriin kuuluvilta aloilta sekä hakijoiden edustamilta tieteellisiltä oppisuunnilta. Asiantuntijat eivät saa olla kehenkään hakijaan hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa taikka sellaisessa kiinteässä yhteistyösuhteessa tai kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa asiantuntijan puolueettomuutta.
54 §

Asiantuntijoiden lausuntojen antamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika, jota ei ilman erityistä syytä saa määrätä kolmea kuukautta pitemmäksi.

Asiantuntijat voivat neuvotella keskenään. Asiantuntija saa antaa lausuntonsa yhdessä yhden tai useamman asiantuntijaksi valitun kanssa.
55 §

Ennen virkaehdotuksen tekemistä tulee professorin ja apulaisprofessorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi osastoneuvoston määräämänä aikana julkinen opetusnäyte.

Osastoneuvosto arvostelee opetusnäytteet ja ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä opetustaito.

Osastoneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetustaito on aikaisemmin todettu.
56 §

Kun kaikki asiantuntijalausunnot ovat saapuneet taikka kun lausuntojen antamiselle asetettu määräaika on kulunut ja vähintään kaksi asiantuntijalausuntoa on saapunut, tulee osastoneuvoston ratkaista kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä tieteellinen pätevyys.

Tämän jälkeen osastoneuvoston tulee tehdä virkaehdotus, jossa on pantava virkaan kelpoisiksi todetuista hakijoista kolme ansiokkainta ehdolle siinä järjestyksessä, kuin heidät katsotaan virkaan taitaviksi ja kykeneviksi. Erimielisyyden sattuessa toimitetaan äänestys kunkin ehdokassijan osalta erikseen.

Virkaehdotus on viipymättä asetettava julkisesti nähtäväksi korkeakoulun ilmoitustaululle ja annettava tiedoksi kaikille hakijoille.
57 §

Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää korkeakoulun rehtori osastoneuvoston esityksestä.

Rehtorin päätettyä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä osastoneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa antamaan lausunnon kutsuttavaksi ehdotetun tieteellisestä pätevyydestä ja muista ansioista virkaan. Asiantuntijoille asetettava määräaika ei tällöin saa ilman erityistä syytä olla kuutta viikkoa pitempi. Muilta osin noudatetaan, mitä asiantuntijoista edellä on säädetty.

Opetustaidon osoittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 55§:ssä on säädetty.
58 §

Saatuaan asiantuntijalausunnot osastoneuvoston tulee ratkaista kutsuttavaksi ehdotetun tieteellinen pätevyys ja muu kelpoisuus.

Jos osastoneuvosto katsoo kutsuttavaksi ehdotetun kelpoiseksi virkaan, sen tulee tehdä esitys hänen kutsumisekseen.
59 §

Mitä 55§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin virkoja.
60 §

Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka osastoneuvosto arvostelee, jollei neuvosto erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.

Osastoneuvoston on todettava dosentiksi pyrkivän tieteellinen pätevyys hankittuaan siitä vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot. Asiantuntijoiden valinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 53§:ssä on säädetty.

Jos neuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin nimittämiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se esittää hänet nimitettäväksi korkeakoulun dosentiksi.
10 luku Virkavapaus
61 §

Virkavapauden sekä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Vuotta pitemmän virkavapauden myöntää kuitenkin tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle korkeakoulun hallitus ja muille nimittävä viranomainen.
11 luku Opetus, tutkinnot ja oppiarvot
62 §

Korkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.
63 §

Hallitus hyväksyy korkeakoulun opetussuunnitelman siten kuin siitä erikseen säädetään. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelma on hyväksyttävä ennen toukokuun loppua.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on pidettävä huolta, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja ja että heille varataan kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona aikana opetusta ei anneta.
64 §

Korkeakoulussa annettava luento-opetus on julkista.
65 §

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava hyväksyttyä opetussuunnitelmaa sekä hänen tehtävistään ja korkeakoulussa annettavasta opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
66 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Opettajan ollessa estynyt osaston johtaja määrää toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.
67 §

Kuulustelut toimitetaan kirjallisesti, suullisesti tai molemmin tavoin taikka erityisistä syistä muulla tavoin.

Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää rehtori.

Tarkempia määräyksiä kuulusteluista annetaan johtosäännössä.
68 §

Korkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niitä varten vaadittavista opintosuorituksista on voimassa, mitä eläinlääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (298/78) ja erikoiseläinlääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (594/88) on säädetty ja niiden nojalla määrätty.
69 §

Korkeakoulussa voidaan suorittaa myös tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja.

Korkeakoulussa voidaan myönnettyjen määrärahojen puitteissa järjestää täydennyskoulutusta.
70 §

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tämän tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi promootiossa antaa korkeakoulun hallituksen vahvistamat arvomerkit. Arvomerkit voidaan antaa myös ilman juhlallista vihkimistä.

Hallitus voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa eläinlääketieteen kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tieteellisellä toiminnallaan tai eläinlääketieteen edistämisessä saavuttamiensa muiden ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.
71 §

Opetusministeriö määrää korkeakoulua kuultuaan ne yleiset perusteet, joiden mukaan ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi korkeakoulussa, jollei hyväksi lukemisen perusteista ole erikseen säädetty.

Korkeakoulun hallitus päättää kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta, jollei hyväksi lukemisen perusteista ole erikseen säädetty.
12 luku Opiskeluoikeus ja opiskelijat
72 §

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittamaan voidaan korkeakouluun hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät perustiedot.

Korkeakoulun hallitus määrää ne perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.

Eläinlääketieteen tohtorin tutkinnon ja erikoiseläinlääkärin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä 68§:ssä mainituissa asetuksissa on säädetty.
73 §

Korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää korkeakoulun hallitus valtioneuvoston vahvistettua suunnitelman aloituspaikkojen määrästä ja opetusministeriön annettua suosituksensa valintaperusteista.
74 §

Sen, joka haluaa opiskella korkeakoulussa tutkintoa varten tai suorittaa erillisiä opintoja, on haettava kirjallisesti opiskeluoikeutta korkeakoululta.
75 §

Opiskelijat valitsee hallituksen asettaman opiskelijavalintatoimikunnan esityksestä rehtori. Valintatoimikunta huolehtii valintamenettelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Opetusministeriö voi 1 momentin estämättä määrätä, että opiskelijat valitaan useamman korkeakoulun opiskelijoiden yhteisvalintaa varten asetetun toimielimen esityksestä.
76 §

Korkeakouluun opiskelijaksi hyväksytty merkitään korkeakoulun opiskelijaluetteloon sen jälkeen, kun hän on asianmukaisesti ilmoittautunut korkeakouluun.

Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi kunkin lukuvuoden alussa hallintoviraston määräämällä tavalla.
77 §

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 76§:ssä säädetyllä tavalla, poistetaan korkeakoulun opiskelijaluettelosta.

Jos 1 momentissa tarkoitetusta syystä opiskelijaluettelosta poistettu opiskelija tahtoo myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on pyydettävä hallintovirastolta oikeutta päästä uudelleen korkeakoulun opiskelijaluetteloon.
78 §

Jatko- ja täydennyskoulutuksesta päättää hallitus, jollei siitä ole erikseen säädetty.
13 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
79 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua taikka esitelmää tahi muuta suoritusta, joka sisältyy korkeakoulun opetussuunnitelmaan.
80 §

Väitöskirjan tarkastamista varten osastoneuvosto määrää, siten kuin johtosäännössä tarkemmin määrätään, esitarkastajia, tarkastajia ja vastaväittäjiä, joiden tulee antaa asiasta perusteltu kirjallinen lausunto.
81 §

Väitöskirjan esitarkastaja tai tarkastaja taikka vastaväittäjä ei saa olla väitöskirjan tekijään hallintomenettelylain 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan.
82 §

Väitöskirjan arvostelua koskevassa asiassa on ennen asian ratkaisemista varattava tekijälle tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta.

Väitöskirjan tekijälle on ennen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän valintaa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
83 §

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa.

Muun kirjallisen opintosuorituksensa kuin väitöskirjan arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisua on pyydettävä neljäntoista päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada kuulustelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Kirjalliset 2 momentissa tarkoitetut opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta lukien. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspapereistaan.
84 §

Korkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluvat hallituksen määräämä puheenjohtaja, jonka tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut korkeakoulun opettaja, sekä kaksi muuta hallituksen määräämää jäsentä, joista toisen tulee olla korkeakoulun opettaja.

Tutkintolautakunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille hallitus määrää henkilökohtaiset varamiehet, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisilla jäsenillä.

Tutkintolautakunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta.
85 §

Tutkintolautakunnassa saavat opintosuorituksen arvostelua koskevan asian käsittelyyn osallistua vain vastaavan tai samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet.

Jos puheenjohtaja tai muu jäsen ei 1 momentin mukaan voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varamiehensä. Jollei varajäsenkään mainituista syistä voi osallistua asian käsittelemiseen, hallitus kutsuu asiaa varten lisäjäsenen, jolla on 1 momentissa säädetty kelpoisuus.
86 §

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua korkeakoulun rehtorilta neljäntoista päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
87 §

Opiskelijaa, joka korkeakoulussa on syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuneeseen rikkomukseen, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, rehtorin tulee saattaa asia hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus voi antaa syylliselle varoituksen tai erottaa hänet korkeakoulusta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.
88 §

Edellä 87§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esitteleminen kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle korkeakoulun virkamiehelle, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti annettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.
89 §

Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta. Jos vilppi havaitaan vasta kuulustelun päätyttyä, voi arvostelun suorittava opettaja hylätä suorituksen.
14 luku Muutoksenhaku
90 §

Korkeakoulun hallintoelimen tai vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
91 §

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:

 1)

opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;

 2)

opiskelijaksi valintaa;

 3)

professorin viran täyttämistä kutsusta;

 4)

virkavapautta vastaavaa vapautusta;

 5)

apurahaa, avustusta tai stipendiä; tai

 6)

muistutuksen tai varoituksen antamista.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko professorin tai apulaisprofessorin viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.
15 luku Erinäisiä säännöksiä
92 §

Virkarikoksesta syytetään korkeakoulun rehtoria, vararehtoria, professoria, apulaisprofessoria ja hallintojohtajaa Helsingin hovioikeudessa.
93 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
16 luku Voimaantulo
94 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
95 §

Hallitus valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1991.

Osastoneuvostot asetetaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Sen estämättä, mitä hallituksen ja osastoneuvostojen toimikausista on säädetty, eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun asetuksen (330/84) mukaan asetetun hallituksen ja sen mukaan asetettujen osastoneuvostojen toimikaudet jatkuvat, kunnes tämän asetuksen mukaan valittava hallitus ja asetettavat osastoneuvostot aloittavat toimintansa. Uuden jäsenen ja varajäsenen määräämisestä hallitukseen ja osastoneuvostoon on tällöin voimassa, mitä mainitussa asetuksessa on säädetty.
96 §

Rehtori ja vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti 1 päivänä elokuuta 1991 alkavaksi toimikaudeksi.

Eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta annetun asetuksen (330/84) mukaan valittu rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävissään, kunnes rehtori ja vararehtori on valittu tämän asetuksen mukaisesti ja heidän toimikautensa ovat alkaneet.
97 §

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan tai kun tässä asetuksessa tarkoitetut hallintoelimet aloittavat toimikautensa, jatkotoimenpiteet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.
98 §

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa on säädetty, noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin aikaisempia säännöksiä ja määräyksiä niihin opiskelijoihin, jotka ovat aloittaneet opinnot eläinlääkärin tutkintoa varten ennen eläinlääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen voimaantuloa ja jotka mainitussa asetuksessa tarkemmin säädetyllä tavalla saavat opiskella aikaisemmin voimassa olleen järjestyksen mukaisesti.

Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1989

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusministeri Christoffer Taxell