Myönnettäessä yritystoiminnan aluetuesta annetussa laissa (1297/88) tarkoitettuja investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustuksia noudatetaan, sen lisäksi mitä laissa tai sen nojalla on säädetty, näitä periaateohjeita.

Avustuksia voidaan myöntää valtion tulo- ja menoarviossa hyväksytyn myöntämisvaltuuden rajoissa. Avustuksia myönnettäessä on pyrittävä siihen, että käytettävissä olevin voimavaroin päästäisiin mahdollisimman hyvin aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) ja yritystoiminnan aluetuesta annetussa laissa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

Valtioneuvosto vahvistaa käyttösuunnitelman, jossa määritellään muun muassa kunkin tukimuodon osuus myöntämisvaltuudesta. Kauppa- ja teollisuusministeriön on sopeutettava avustusten myöntäminen tulo- ja menoarviossa hyväksytyn myöntämisvaltuuden puitteisiin siten, että myöntämisvaltuus riittää koko vuoden ajaksi.

Avustuksia on pyrittävä suuntaamaan kunkin alueen elinkeinorakennetta kehittäviin hankkeisiin. Tällöin on tuen myöntämistä harkittaessa kiinnitettävä huomiota erityisesti toiminnan uutuuteen sekä hankkeen vaikutukseen tuotantotoiminnan tuottavuuden ja palkkatason kohoamiseen. Alueella voidaan hankkeen luonteesta ja koosta riippuen tarkoittaa talousaluetta tai paikkakuntaa.

Investointi- ja käynnistysavustus suositellaan myönnettäväksi muilla perusteilla määräytyvästä tasosta korotettuna alueen elinkeinorakennetta olennaisesti parantavaan hankkeeseen. Tällöin kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tukialueella toteutettaviin, lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin suositellaan investointiavustusta myönnettäväksi 15-25 % hyväksyttävistä kustannuksista sekä käynnistysavustusta kolmannella perusvyöhykkeellä ensimmäiseltä käynnistysvuodelta 20-30 % sekä toiselta ja mahdollisesti kolmannelta käynnistysvuodelta 10-25 % sekä neljännen perusvyöhykkeen tukialueella ensimmäiseltä ja toiselta käynnistysvuodelta 10-25 % avustuksen kohteena olevista palkkakustannuksista.

Tukea myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota myös hankkeen kokonaisvaikutuksiin työpaikkojen lisäyksen tai niiden säilymisen osalta. Jos kysymyksessä on sijaintipaikan vaihdos, hankkeen tukemiseen on suhtauduttava pidättyvästi silloin, kun vaihdos aiheuttaa työttömyyttä ja työpaikkojen vähennystä aiemmalla sijaintipaikkakunnalla. Sijaintipaikan muutoksen yhteydessä on tuen myöntämistä ja suuruutta harkittaessa kiinnitettävä huomiota aikaisemman ja uuden sijaintipaikkakunnan väliseen kehittyneisyys- ja työttömyystasojen eroon.

Mikäli hankkeessa on kyse työpaikkojen siirtymisestä pääkaupunkiseudulta muualle maahan, voidaan avustus myöntää muilla perusteilla määräytyvästä tasosta korotettuna.

Avustuksen myöntämistä puoltavaksi näkökohdaksi voidaan katsoa se, että hankkeessa voidaan käyttää hyväksi alueen valmista perusrakennetta tai että hankkeen edellyttämät perusrakenneinvestoinnit jäävät suhteellisen pieniksi.

Aluepolitiikasta annetun lain 11§:ssä tarkoitetuilla erityisalueilla voidaan investointi- ja käynnistysavustus myöntää yritystoiminnan aluetuesta annetun lain 9 ja 14§:ssä tarkoitetulla tavalla korotettuna ensisijaisesti yrityksille, jotka aloittavat toimintaansa. Tämän lisäksi avustus voidaan näin korotettuna myöntää lähinnä sellaiseen toimintaansa laajentavan yrityksen hankkeeseen, jonka johdosta yrityksen tuotanto olennaisesti kasvaa muun kuin yrityksen päätuotteen osalta tai joka merkittävästi parantaa paikkakunnan tuotantorakennetta. Käynnistysavustus myönnetään korotettuna enintään kahdelta ensimmäiseltä käynnistysvuodelta.

Jos kunta tai kiinteistöyritys toteuttaa tässä pykälässä tarkoitettujen yritysten toimitilahankkeita, investointiavustus voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitetulla tavalla korotettuna myös sille.

Avustuksia myönnettäessä on pyrittävä edistämään erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä sekä uusien pienten ja keskisuurten yritysten perustamista. Tuen myöntämistä puoltavaksi näkökohdaksi voidaan katsoa se, että hankkeen toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi työolosuhteiden parantumiseen.

Yrityksen toimintaa laajennettaessa tai käyttöomaisuutta uudistettaessa investointi- ja käynnistysavustuksen myöntämisen edellytykseksi on yleensä katsottava, että hankkeessa tulee yrityksen kyseessä olevan toimintayksikön työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten reaalilisäys olemaan vähintään 20 % tai vähintään 10 %, jos siihen on erityisiä aluepoliittisia syitä ja hanke on kustannuksiltaan yrityksen kokoon nähden merkittävä, taikka että hankkeessa perustetaan vähintään 10 uuden työpaikan toimintayksikkö.

Hankkeen vaikutus voi olla edellä mainittua kasvua ilmaisevia rajoja vähäisempikin silloin, kun yrityksen kannattavuutta parantavalla investoinnilla voidaan turvata pysyviä työpaikkoja toimintayksikössä, jonka toiminta ilman investointia oleellisesti supistuisi tai olisi ilmeisesti kokonaan lopetettava.

Yrityksen uudistaessa käyttöomaisuuttaan tekniikaltaan olennaisesti korkeatasoisemmaksi, voidaan 1 ja 2 momenteissa säädetystä poiketa edellyttäen, että hanke on tarpeen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi.

Käytettävissä oleviin määrärahoihin nähden suuriin pääomavaltaisiin hankkeisiin myönnettäviin avustuksiin tulee suhtautua pidättyvästi erityisesti silloin, kun hankkeen vaikutukset alueen kehitykseen ovat vähäiset tai kysymyksessä on sellainen hanke, johon liittyvä toiminta raaka-aineen hankinnasta johtuvista tai muista syistä luontaisesti edellyttää sijoittumista tuen piiriin kuuluville alueille, taikka jos kysymyksessä oleva hanke on ajoittumassa suhdannevaiheeseen, jossa investointien yleensäkin nopea kasvu uhkaa johtaa kansantalouden tasapainon häiriintymiseen.

Avustuksen myöntämiseen on suhtauduttava pidättyvästi myös silloin, kun kyseessä olevassa hankkeessa syntyy sellaista ilmeistä ylikapasiteettia, joka olennaisesti vaarantaa olemassa olevan kilpailukykyisen tuotantotoiminnan jatkumisen.

Sellaisen käyttöomaisuuden hankkimiskustannuksiin, johon on valtion varoista aikaisemmin myönnetty avustusta tai korkotukea, ei tule myöntää investointiavustusta, jos on ilmeistä, että käyttöomaisuuden aikaisemmalle omistajalle myönnetty tuki on jo vaikuttanut alentavasti käyttöomaisuuden hankintahintaan.

Investointi- ja käynnistysavustus suositellaan myönnettäväksi muilla perusteilla määräytyvästä tasosta korotettuna, milloin avustus on tarkoitettu yrityksen tuotannon tai tuotteiden teknistä tasoa olennaisesti parantavaan hankkeeseen. Tällöin kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tukialueella toteutettaviin, lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin suositellaan investointiavustusta myönnettäväksi 15-25 % hyväksyttävistä kustannuksista sekä käynnistysavustusta kolmannella perusvyöhykkeellä ensimmäiseltä käynnistysvuodelta 20-30 % sekä toiselta ja mahdolliselta kolmannelta käynnistysvuodelta 10-25 % sekä neljännen perusvyöhykkeen tukialueella ensimmäiseltä ja toiselta käynnistysvuodelta 10-25 % avustuksen kohteena olevista palkkakustannuksista.

Aloittavalle yritykselle, joka toteuttaa kolmannella tai neljännellä perusvyöhykkeellä muunlaisen hankkeen kuin edellä 5§:ssä tai 13§:ssä on tarkoitettu, voidaan myöntää investointiavustusta:

Aloittavaksi yritykseksi katsotaan sellainen yritys, jossa yrittäjä ensimmäistä kertaa aloittaa omaa itsenäistä yritystoimintaa.

Tavanomaisia laajennushankkeita ei pääsääntöisesti tueta kolmannella ja neljännellä perusvyöhykkeellä. Näitä hankkeita voidaan kuitenkin tukea alkavien yritysten tapaan kolmannen perusvyöhykkeen ja etenkin sen A-tukialueen kunnissa sekä erityisalueilla, jos paikkakunnan yritystoiminnan investoinnit ovat muutoin vähäisiä.

Tuki on pyrittävä myöntämään yhdenmukaisilla perusteilla riippumatta siitä, onko avustuksen saajana yritys vai yritykselle toimitilat järjestävä kunta tai kiinteistöyritys.

Kunnille ja kiinteistöyrityksille investointiavustusta myönnetään lähinnä pieniä ja keskisuuria yrityksiä varten rakennettavien tai hankittavien tilojen rahoittamiseksi.

Kunnan tai kiinteistöyrityksen rakentamiin toimitiloihin sijoittuvien yritysten toimintaedellytyksistä tulee olla riittävä selvitys investointiavustusta myönnettäessä.

Kunnan tai kiinteistöyrityksen tuotantorakennukseen vuokralaisiksi tulevien tai toimitilat itselleen lunastavien yritysten tulee investointiavustusta myönnettäessä olla tiedossa siten, että rakennettavasta pinta-alasta siihen yhteispalvelujen vaatimia tiloja mukaan lukematta voi olla tässä vaiheessa yritysten käyttöön varaamatta enintään 25 prosenttia. Erityisestä syystä voidaan tästä yksittäistapauksessa poiketa.

Milloin uuden yritystoiminnan edellytysten luomiseksi paikkakunnalle niin sanottujen vastaanottotilojen rakentaminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voidaan investointiavustus myöntää ja maksaa kunnalle tai kiinteistöyritykselle siitä riippumatta, onko toimitiloja varattu yritysten käyttöön.

Kunnan ja kiinteistöyrityksen tuotantorakennukseen kuuluvia toimitiloja saadaan luovuttaa 1§:ssä mainitussa laissa säädettyä toimintaa harjoittavien yritysten käyttöön tai niiden omistukseen.

Investointiavustuksen tuella rakennetuista toimitiloista saa tilapäisesti olla muiden kuin laissa tarkoitettua toimintaa harjoittavien yritysten käytössä enintään 25 prosenttia, jolloin mukaan ei lueta yhteispalvelujen vaatimia tiloja.

Kehittämisavustus myönnetään lähinnä pienten ja keskisuurten yritysten sellaisiin kehittämishankkeisiin, joilla arvioidaan olevan huomattavaa merkitystä yrityksen kannattavuudelle tai muulle kehittymiselle. Avustusta voidaan myöntää myös suuryritysten pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseville toimintayksiköille silloin, kun kehittämistyön vaikutukset kohdistuvat mainittuun yksikköön. Erityisesti pienissä yrityksissä tuettavaksi kehittämishankkeeksi voidaan katsoa yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta keskeisen uuden toimihenkilön palkkaaminen.

Yrityskohtaisten näkökohtien ohella tulee avustusta myönnettäessä ottaa huomioon myös sijaintialueen elinkeinorakenteen kehittämistarve. Neljännellä perusvyöhykkeellä tukialueen ulkopuolella tukea suunnataan erityisesti alueen heikoimmin kehittyneisiin kuntiin.

Neljännellä perusvyöhykkeellä kehittämisavustusta voidaan myöntää yli 50 prosenttia kehittämishankkeen hyväksyttävistä kustannuksista silloin, kun hankkeeseen sisältyy erityisen suuri riski tai tuotteen tai tuotantomenetelmän uutuusarvo on poikkeuksellisen korkea tai paikkakunnan elinkeinorakenteen kehittämistarve edellyttää tehostettuja toimenpiteitä.

Kehittämisavustuksen määrää harkittaessa korottavana tekijänä otetaan huomioon se, että hanke liittyy yrityksen perustamiseen tai että hankkeen arvioidut tulokset verrattuna kustannuksiin ovat huomattavat.

Kehittämisavustuksen myöntämiseen on suhtauduttava pidättyvästi tai se on myönnettävä alhaisena, jos hanke koskee tuotteen tai tuotantomenetelmän vähäistä kehittämistä tai jos hankkeeseen ei sisälly merkittävää riskiä taikka jos yritys on aikaisemmin saanut huomattavasti kehittämisavustusta.

Tämä päätös tulee voimaan 25 päivänä tammikuuta 1989.

Tällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 25 päivänä huhtikuuta 1984 antama päätös investointi-, käynnistys- ja kehittämisavustusten myöntämistä koskeviksi periaateohjeiksi (351/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.