1989

437/1989 Asetus työministeriöstä

Työvoimaministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:

 Ministeriön organisaatio
1 §

Työministeriössä on hallinto-osasto, työympäristöosasto, työllisyysosasto sekä työvoimapalveluosasto.

Ministeriössä on lisäksi suunnittelusihteeristö.

Ministeriön yhteydessä on valtakunnansovittelijain toimisto.
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset
2 §

Ministeriön alaisia ovat työsuojeluhallitus, työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinto, työvoimaopisto, merimiespalvelutoimisto sekä työneuvosto.
Hallinto-osasto
3 §

Hallinto-osastossa on hallinnollinen toimisto, taloustoimisto ja kansainvälisten asiain toimisto. Lisäksi hallinto-osastossa on atk-yksikkö.
4 §

Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

ministeriön hallinnonalan yleistä hallintoa ja sen kehittämistä sekä taloutta;

 2)

lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä, jollei asiasta ole toisin säädetty, sekä työjärjestyksiä;

 3)

siviilipalvelua, työvoiman käytön säännöstelyä ja työvelvollisuutta;

 4)

Kansainvälistä työjärjestöä ja osallistumista muuhun kansainväliseen yhteistyöhön, jollei asiasta ole toisin säädetty tai työjärjestyksessä toisin määrätty, sekä siirtolaisuusasioiden yhteensovittamista;

 5)

työriitojen sovittelujärjestelmää, työriitojen siirtämistä sekä viran- ja toimenhaltioiden neuvotteluoikeutta niiltä osin kuin asiat eivät kuulu valtakunnansovittelijain toimistolle; sekä

 6)

muita ministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä, jotka sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, eivät kuulu muille osastoille.
Työympäristöosasto
5 §

Työympäristöosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

työsuhdetta, työsuojelua, työaikaa, työelämän osallistumisjärjestelmiä ja muita työympäristökysymyksiä sekä työehtosopimuslainsäädäntöä;

 2)

työsuojeluvalvonnan suuntaamista, voimavaroja ja sisältöä;

 3)

työsuojelurahastoa;

 4)

työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden toteuttamista ja sen valvontaa;

 5)

palkkaturvaa;

 6)

merimiesten palvelu- ja opintotoimintaa; sekä

 7)

osaston toimialan kansainvälistä yhteistyötä, tutkimusta, lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Työllisyysosasto
6 §

Työllisyysosastossa on työllisyystoimisto ja sijainninohjaustoimisto.
7 §

Työllisyysosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

työllistämistä ja työttömyyden torjuntaa;

 2)

valtion sekä kuntien ja kuntainliittojen työ- ja työllisyysmäärärahoilla rahoitettujen töiden ohjelmointia ja seurantaa;

 3)

työllisyysehtoja myönnettäessä valtion varoista avustuksia, lainoja ja korkotukea;

 4)

työttömien toimeentuloturvaa;

 5)

yritysten ja eri toimintojen sijaintineuvontaa; sekä

 6)

osaston toimialan kansainvälistä yhteistyötä, lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Työvoimapalveluosasto
8 §

Työvoimapalveluosastossa on työnvälitysasiain toimisto, ammatinvalinnanohjaustoimisto ja ammattikurssiasiain toimisto. Osastolla on lisäksi kansainvälisen harjoittelun yksikkö.
9 §

Työvoimapalveluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

työnvälitystä ja ammatinvalinnanohjausta sekä ministeriöille kuuluvaa ammatillista koulutusta;

 2)

työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden edistämistä sekä ulkomaanharjoittelua;

 3)

vajaakuntoisten työnhakijoiden työvoimapalvelua;

 4)

työvoiman vuokrausta;

 5)

ruotsinkielistä väestönosaa koskevien työvoimapalvelujen yhteensovittamista;

 6)

muita toimia työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi, ellei toisin ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty; sekä

 7)

osaston toimialan kansainvälistä yhteistyötä, lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä.
Suunnittelusihteeristö
10 §

Suunnittelusihteeristön tehtävänä on:

 1)

laatia ministeriön johdon määräämiä selvityksiä ja suunnitelmia sekä tehdä ministeriön johdon määräämiä tutkimuksia;

 2)

laatia työpolitiikan hoidolle tarpeellisia tilastoja ja ennusteita; sekä

 3)

valmistella työpolitiikkaa koskevia tutkimusohjelmia sekä edistää työelämän tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Ministeriötä avustavat toimielimet
11 §

Työministeriön apuna toimii työasiainneuvosto sekä muita toimielimiä siten kuin erikseen säädetään tai määrätään.
12 §

Työasiainneuvosto tekee esityksiä ja antaa lausuntoja ministeriölle työpolitiikkaan kuuluvista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista kysymyksistä.

Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenissä tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä.

Neuvostolla on oikeus asettaa jaostoja ja käyttää apunaan pysyviä asiantuntijoita. Jaostoon voidaan ottaa jäseniksi myös neuvostoon kuulumattomia henkilöitä. Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvoston sihteeristönä toimivat ministeriön määräämät ministeriön virkamiehet.

Neuvostosta on muutoin voimassa, mitä komiteoista on määrätty.
Ministeriön virkamiesten kelpoisuusvaatimukset ja heidän tehtävänsä
13 §

Kelpoisuusvaatimuksena ministeriön virkoihin on:

 1)

kansliapäällikön virkaan ja kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen virkaan siihen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys työpolitiikan kysymyksiin;

 2)

osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan;

 3)

rakennusneuvoksen virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys valtion virastojen rakennustoimintaan;

 4)

toimistopäällikön virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys asianomaisen toimiston toimialaan sekä kansainvälisten asiain toimiston toimistopäällikön virkaan lisäksi hyvä kielitaito;

 5)

hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin virkoihin, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) on säädetty;

 6)

tilastojohtajan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys työelämäkysymyksiin ja tutkimustoimintaan;

 7)

tutkimusjohtajan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys tutkimustoimintaan;

 8)

atk-päällikön virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn;

 9)

neuvottelevan virkamiehen virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys työelämän kysymyksiin;

 10)

erikoistutkijan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys tutkimustoimintaan;

 11)

erikoissuunnittelijan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys suunnitteluun tai automaattiseen tietojenkäsittelyyn;

 12)

koulutuspäällikön virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen;

 13)

taloussihteerin virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys taloussuunnitteluun;

 14)

tiedotussihteerin virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys tiedotustoimintaan;

 15)

kansainvälisten asiain sihteerin virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja viran hoitamisen edellyttämä kielitaito;

 16)

ylitarkastajan, tarkastajan, suunnittelijan ja esittelijän virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä merenkulkuasioita käsittelevän ylitarkastajan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai merikapteenin tutkinto;

 17)

tutkijan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tutkimustoimintaan;

 18)

ylikamreerin ja ylireviisorin virkoihin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kirjanpidon ja valtion tililaitoksen tuntemus;

 19)

atk-suunnittelijan virkaan tehtävään soveltuva tutkinto ja perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn; sekä

 20)

kirjaajan virkaan alempi oikeustutkinto tai siihen soveltuva muu korkeakoulututkinto.

Valtakunnansovittelijan ja valtakunnansovittelijain toimiston muun henkilökunnan sekä työvoima-avustajan kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen.

Tilapäisen virkamiehen kelpoisuusvaatimuksista on voimassa mitä vastaavanlaisesta vakinaisesta virkamiehestä on säädetty.

Muilta virkamiehiltä vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
14 §

Kansliapäällikön, kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, rakennusneuvoksen, toimistopäällikön, tilastojohtajan, neuvottelevan virkamiehen, hallitusneuvoksen ja hallitussihteerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Kansliapäällikön, kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön ja rakennusneuvoksen virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta.

Muut virkamiehet samoin kuin työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.
15 §

Kansliapäällikön tulee ministerin lähimpänä apuna johtaa, sovittaa yhteen ja valvoa ministeriön eri osastojen toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan.

Lisäksi kansliapäällikön tulee suorittaa tehtävät, joista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä sekä käsitellä ne asiat, jotka ministeri niiden laajan tai tärkeän merkityksen vuoksi on hänen käsiteltäväkseen antanut.
16 §

Kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen tehtävänä on toimia suunnittelusihteeristön päällikkönä sekä huolehtia hallinnon sisäisestä toimivuudesta, tiedotuksesta, siirtolaisuus- ja ulkomaalaisasioista, siviilipalveluasioista sekä niiden kehittämisestä.

Lisäksi neuvottelevan virkamiehen tulee suorittaa tehtävät, jotka ministeri tai kansliapäällikkö on hänen käsiteltäväkseen antanut.

Ministeri määrää ministeriön neuvottelevista virkamiehistä yhden toimimaan kansliapäällikön sijaisena.
17 §

Osastopäällikkö ja tämän apuna apulaisosastopäällikkö johtavat osaston toimintaa ja huolehtivat, että osastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti.

Neuvottelevan virkamiehen, toimistopäällikön, tilastojohtajan, tutkimusjohtajan ja atk-päällikön tehtävistä johtamansa yksikön osalta on voimassa, mitä edellä on osastopäällikön tehtävistä säädetty.
18 §

Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, määrää siitä neuvotteleva virkamies suunnittelusihteeristön osalta tai asianomainen osastopäällikkö taikka toimistopäällikkö, tilastojohtaja, tutkimusjohtaja tai atk-päällikkö yksikkönsä osalta sekä osastojen ja suunnittelusihteeristön kesken kansliapäällikkö.

Vahvistetusta työjärjestyksestä huolimatta virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies tai asianomainen osastopäällikkö taikka toimistopäällikkö, tilastojohtaja, tutkimusjohtaja tai atk-päällikkö määrää.

Kansliapäällikön estyneenä ollessa hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät 16§:ssä mainittu neuvotteleva virkamies ja sanotun neuvottelevan virkamiehen estyneenä ollessa hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät kansliapäällikkö. Osastopäällikön ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään osaston apulaisosastopäällikkö tai ministerin määräämä toimistopäällikkö, taikka muu virkamies. Toimistopäällikön, tilastojohtajan, tutkimusjohtajan tai atk-päällikön estyneenä ollessa hoitaa hänelle kuuluvat tehtävät kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen tai osastopäällikön määräämä virkamies.
Asioiden ratkaiseminen
19 §

Kansliapäällikön oikeudesta ratkaista ministeriössä päätettäviä asioita on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty, jollei tästä asetuksesta muuta johdu. Kansliapäällikkö ratkaisee kansliapäällikön sijaisena toimivan neuvottelevan virkamiehen ja osastopäälliköiden kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien virkamatkamääräysten antamista koskevat asiat.
20 §

Apulaistarkastajan, häntä vastaavan ja häntä virka-asemaltaan alemman virkamiehen nimittämisestä päättää kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies.

Kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön silloin kun tilapäisen virkamiehen tai työsopimussuhteisen henkilön tehtävä vastaa sellaista virkaa, jonka haltijan neuvotteleva virkamies nimittää.

Kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies ratkaisee henkilöstökoulutusta koskevat asiat.
21 §

Mikäli valtioneuvoston ohjesäännöstä ei muuta johdu, on virkavapauden myöntämisestä virkamiehelle ja virkavapautta vastaavan vapautuksen myöntämisestä työsopimussuhteiselle henkilölle sekä viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottamisesta voimassa, mitä 2 ja 3 momentissa on säädetty.

Muun kuin 24§:n 2 kohdassa tarkoitetun virkavapauden tai vastaavan vapautuksen enintään yhdeksi vuodeksi ministeriön virkamiehelle tai työsopimussuhteiselle henkilölle myöntää kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies ja yli yhdeksi vuodeksi se, joka nimittää tai ottaa virkamiehen tai työsopimussuhteisen henkilön.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se, joka nimittää virkamiehen.
22 §

Kansliapäällikön sijaisena toimiva neuvotteleva virkamies, osasto-, apulaisosasto- ja toimistopäällikkö, tilastojohtaja, tutkimusjohtaja ja atk-päällikkö ratkaisevat jäljempänä 23-29§:ssä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriön päätettävät asiat, jollei valtioneuvoston ohjesäännön 32 tai 36§:stä muuta johdu.
23 §

Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

lausunnon tai selityksen antamista muulle viranomaiselle, ei kuitenkaan lausuntoa tai selitystä lain tai asetuksen säätämistä, muuttamista tai kumoamista koskevista ehdotuksista eikä tasavallan presidentin kanslialle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavaa lausuntoa tai selitystä, paitsi milloin kysymys on osastopäällikön ratkaisemaa asiaa koskevasta lausunnosta tai selityksestä;

 2)

kotimaassa tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston virkamiehille, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä;

 3)

osaston käytettäviksi osoitettujen varojen käyttämistä; sekä

 4)

vahvistetun vuosilomajärjestyksen muuttamista.

Mitä edellä on säädetty osastopäällikön ratkaisuvallasta, koskee myös kansliapäällikön sijaisena toimivaa neuvottelevaa virkamiestä suunnittelusihteeristön osalta.

Toimistopäällikkö, tilastojohtaja, tutkimusjohtaja ja atk-päällikkö ratkaisevat kuitenkin yksikkönsä osalta 1 momentin 1 kohdassa mainitut asiat, sekä milloin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja varoja on osoitettu yksikön käytettäväksi, niiden käytön. Ratkaisuvalta, joka edellä mainituilla virkamiehillä on tämän momentin mukaan, voidaan työjärjestyksellä antaa työympäristöosaston muulle virkamiehelle.
24 §

Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä säädettyjen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

ministeriön käytettäväksi tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen, painatus- ja sitomiskustannuksiin, vuokramenoihin, konttorikoneiden ja kaluston hankintaan, matkakustannuksiin sekä tarverahoiksi osoitettujen varojen käyttämistä, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu;

 2)

henkilökunnan ikälisiä ja sairauden sekä raskauden tai synnytyksen johdosta myönnettäviä virkavapauksia, mikäli asioita ei ole annettu työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistaviksi;

 3)

kirjaamista, arkistointia ja konekirjoitusta sekä painatuksia ja julkaisuja, mikäli asioita ei ole annettu työjärjestyksessä muun virkamiehen ratkaistaviksi; sekä

 4)

siviilipalvelua.
25 §

Taloustoimiston toimistopäällikkö ratkaisee ministeriölle tilivirastona kuuluvat asiat.
26 §

Kansainvälisten asiain toimiston toimistopäällikkö ratkaisee kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien muiden kuin 19§:ssä tarkoitettujen virkamatkamääräysten antamista koskevat asiat.
27 §

Työympäristöosaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

merimiesten palkkaturvaa ja matkakustannusten korvausta sekä merimiespalvelutoimiston menoihin suoritettavaa valtionosuutta; sekä

 2)

työsuojelulautakuntien nimittämistä.
28 §

Työvoimapalveluosaston osastopäällikkö ratkaisee 23§:ssä säädettyjen asioiden lisäksi:

 1)

asiat, jotka koskevat työnvälitystä, ammatinvalinnanohjausta ja työvoiman vuokrausta; sekä

 2)

ministeriölle kuuluvat työvoiman ammatillista koulutusta koskevat asiat lukuunottamatta määrärahojen ja koulutuspaikkojen alueellista jakoa koskevat asiat.
29 §

Työnvälitysasiain toimiston toimistopäällikkö ratkaisee yksittäistä harjoittelijaa sekä harjoittelijaryhmää koskevat asiat, jollei asiaa ole työjärjestyksellä siirretty muulle virkamiehelle.
Erinäisiä säännöksiä
30 §

Osastojen, suunnittelusihteeristön, toimistojen ja muiden toimintayksikköjen tehtävistä ja työnjaosta sekä tarvittaessa virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä.

Työjärjestyksen vahvistaa ministeriö.
31 §

Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätty.
32 §

Jollei muuta ole säädetty, on ministeriöstä voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on säädetty.
Voimaantulo
33 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan työvoimaministeriöstä 30 päivänä joulukuuta 1977 annettu asetus (1121/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä yritysdemokratianeuvottelukunnasta 29 päivänä syyskuuta 1978 annettu asetus (748/78) ja työelämän suhteiden neuvottelukunnasta 19 päivänä joulukuuta 1980 annettu asetus (979/80).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

Sen estämättä mitä kelpoisuusvaatimuksista virkoihin on 13§:ssä säädetty, katsotaan henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on sosiaali- ja terveysministeriön palveluksessa, kelpoiseksi siihen työministeriön virkaan, joka tehtäviltään vastaa hänen mainittuna ajankohtana hoitamaansa virkaa.

Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1989

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Työvoimaministeri Matti Puhakka