1989

298/1989 Eduskunnan päätös eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1927 hyväksytyn eduskunnan työjärjestyksen 18 b§:n 3 momentti, 33§:n 2 ja 3 momentti, 36§:n 4 momentti sekä 45 a§:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 18 b§:n 3 momentti 10 päivänä marraskuuta 1987 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, 33§:n 3 momentti 4 päivänä joulukuuta 1970 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, 36§:n 4 momentti 18 päivänä helmikuuta 1983 tehdyssä eduskunnan päätöksessä sekä 45 a§:n 3 momentti 4 päivänä joulukuuta 1980 tehdyssä eduskunnan päätöksessä, sekä lisätään työjärjestyksen 18 b§:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla eduskunnan 18 päivänä helmikuuta 1983 ja 10 päivänä marraskuuta 1987 tekemillä päätöksillä, uusi 1 a kohta, 31§:ään, sellaisena kuin se on muutettuna eduskunnan 5 päivänä joulukuuta 1974 ja mainitulla 18 päivänä helmikuuta 1983 tekemillä päätöksillä, uusi 1 momentti, jolloin nykyiset 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, sekä työjärjestykseen uusi 52 c§, seuraavasti:
18 b §

Erikoisvaliokunnan on otettava sinne lähetetyt asiat käsiteltäviksi yleensä seuraavassa järjestyksessä:

 1 a)

valtioneuvoston selonteon johdosta annettavaa lausuntoa koskevat asiat;

Valiokunnan on käsiteltävä 1 momentin 1, 1 a, 2 ja 2 a kohdassa tarkoitetut asiat kiireellisesti. Muut asiat valiokunta voi tarvittaessa ja ottaen huomioon 21 ja 22§:n säännökset käsitellä muussakin kuin 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
31 §

Täysistunnot pidetään yleensä joka tiistai ja perjantai. Milloin asioiden käsittely vaatii, pidetään täysistuntoja muinakin viikonpäivinä.
33 §

Edustaja, joka ei saavu täysistuntoon 15 minuutin kuluessa nimenhuudon jälkeen, merkitään pöytäkirjaan nimenhuudossa poissa olevaksi. Edustaja, joka saapuu täysistuntoon tätä myöhemmin, merkitään pöytäkirjaan läsnä olevaksi siitä alkaen, kun hän ilmoittautuu puhemiehelle antamalla nimilippunsa.

Täysistunnossa, joka pidetään valtiopäiväjärjestyksen 37 a tai 37 b§:ssä mainittujen kysymysten käsittelemiseksi, ei toimiteta nimenhuutoa.

36§

Puhemies voi puheenvuoron aikana tai heti sen päätyttyä tehdystä pyynnöstä harkintansa mukaan oikeuttaa edustajan paikaltaan käyttämään enintään kaksi minuuttia kestävän vastauspuheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja ja erityisestä syystä myös ennen aikaisemmin pyydettyjä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorossa ei saa esittää muuta kuin selvityksiä tai oikaisuja toisen puheenvuoron johdosta tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen.
45 a §

Lippuäänestys toimitetaan, jos ilmoitettua koneäänestystä ei teknisistä syistä voida suorittaa tai jos koneäänestys puhemiehen mielestä ei ole antanut luotettavaa vastausta taikka jos äänet ovat menneet tasan. Jos äänet kuitenkin ovat menneet tasan sellaisessa äänestyksessä, joka ei koske eduskunnan lopullista päätöstä kyseisessä käsittelyvaiheessa, uusitaan koneäänestys, ja lippuäänestys toimitetaan, jos äänet uudessakin koneäänestyksessä ovat menneet tasan. Lippuäänestys toimitetaan nimenhuudon mukaan käyttämällä erivärisiä lippuja. Lipuissa saa olla painettuna ainoastaan edustajan nimi sekä sanat "jaa" tai "ei". Äänestysliput luetaan julki ja lasketaan.
52 c §

Valtioneuvoston kyselytunti pidetään yleensä kuukauden ensimmäisenä torstaina tapahtuvassa täysistunnossa. Tarvittaessa voidaan näiden asioiden käsittelemistä varten pitää muukin erityinen istunto.

Valtioneuvoston vastattavaksi tarkoitettu kysymys on annettava puhemiehelle viimeistään yhtä viikkoa ennen 1 momentissa tarkoitettua täysistuntoa. Puhemiesneuvoston tulee viipymättä ratkaista, mitkä kysymykset esitetään valtioneuvoston vastattaviksi.

Kysymykseen on sen ensimmäisen allekirjoittajan poissaolosta huolimatta vastattava.

Kysymykseen annettava vastaus saa kestää enintään viisi minuuttia ja keskustelussa käytettävä muu puheenvuoro enintään kaksi minuuttia.

Mitä 52 b§:n 2 momentissa on säädetty, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston kyselytuntia.

Nämä työjärjestyksen muutokset tulevat voimaan samana päivänä kuin 23 päivänä maaliskuuta 1989 annettu laki valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta (297/89) ja ne on katsottava rauenneiksi samana päivänä kuin edellä mainittu laki, jos se raukeaa.

Ennen näiden työjärjestyksen muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1989

Eduskunnan puolesta: Kalevi Sorsa puhemies M. V. Mandelin pääsihteeri