Myönnettäessä avustusta aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) tarkoitetusta läänin kehittämisrahasta noudatetaan, sen lisäksi mitä laissa tai sen nojalla on säädetty, tässä päätöksessä määrättyjä perusteita.

Valtion tulo- ja menoarviossa osoitetun määrärahan rajoissa voidaan myöntää avustuksia lähinnä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeisiin ja Lapin matkailun lomatukeen. Lisäksi sisäasiainministeriö voi käyttää osan määrärahasta useampaa kuin yhtä lääniä koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueellisiin kehittämishankkeisiin sekä valtioneuvoston määräämien erityisalueiden ja rakennemuutosvaikeuksissa olevien paikkakuntien ongelmien hoitoa varten asetettavien työryhmien menoihin.

Määrärahan käytön tarkoituksena on edistää läänin kehittämistavoitteiden toteutumista. Erityisesti pyritään tasapainottamaan läänin sisäistä alueellista kehitystä. Määrärahan käytön suuntaamisessa asetetaan etusijalle valtioneuvoston määräämien erityisalueiden ja muiden ongelmallisten alueiden kehittämistarpeet. Määrärahan avulla lisätään läänissä eri tahojen välistä yhteistyötä kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Määrärahan käytössä kiinnitetään huomiota myös kuntien elinkeinopoliittisten kehittämisedellytysten ja yhteistyön vahvistamiseen.

Lääninhallitus voi myöntää avustusta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin, joita tässä nimitetään projekteiksi. Projektien toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset organisaatiot sekä yksityiset henkilöt.

Avustusta voidaan myöntää Suomen ja muiden pohjoismaiden sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin.

Avustusta myönnetään projektin kustannusarvion mukaisten hyväksyttävien kustannusten perusteella. Kehittämisprojektien hyväksyttäviksi kustannuksiksi luetaan asiantuntija- ja koulutuspalvelujen hankintakustannukset, henkilöstön palkka- ja matkakustannukset, kehittämisprojektiin välittömästi liittyvät muut eritellyt toteuttamiskustannukset sekä kehittämistoiminnan kannalta välttämättömien koneiden ja laitteiden hankintakustannukset. Kone- ja laitehankintojen osuus voi olla enintään puolet kehittämisprojektin hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Avustusten osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään 70 prosenttia. Aluepolitiikasta annetussa laissa tarkoitetuilla erityisalueilla avustus voi kuitenkin olla enintään 80 prosenttia. Myönnetty avustus ei yhdessä projektiin mahdollisesti myönnettyjen muiden valtionavustusten ja -osuuksien kanssa saa ylittää edellä mainittuja enimmäisosuuksia. Läänin elinkeinotoimintaa merkittävästi edistävään hankkeeseen voidaan kuitenkin erityisistä syistä myöntää avustusta edellä mainittua suurempi osuus.

Avustusta haetaan lääninhallitukselta erityisellä hakulomakkeella. Avustusta myönnetään vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Avustusta koskevaan lääninhallituksen päätökseen voidaan hakea muutosta sisäasiainministeriöltä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Avustuspäätökseen on liitettävä valitusosoitus.

Avustuspäätöksessä on hakijalle ilmoitettava, että avustuksen saannin ehdoista on määrätty läänin kehittämisrahan käyttöperusteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä. Lääninhallituksen tulee sisällyttää avustuspäätökseen valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annetun valtioneuvoston päätöksen (490/65) 11 ja 12§:ssä edellytetyt tiedot ja muut tarpeelliset ehdot. Lisäksi on hakijalle ilmoitettava päätöksessä, että hakemuksessa olevat tiedot ovat lääninhallituksen ja sisäasiainministeriön käytössä seurantaa varten.

Lääninhallitus käyttää avustuspäätöksen valmistelussa apunaan asettamaansa yhteistyöryhmää, jossa ovat edustettuina ainakin lääninhallituksen lääninsuunnittelu, työvoimapiiri-, maatalouspiiri- ja teollisuuspiiriviranomaiset sekä Kehitysaluerahasto Oy. Kainuun osalta Oulun lääninhallitus käyttää apunaan vastaavaa Kainuun yhteistyöryhmää.

Myönnetty avustus maksetaan hakemuksesta hyväksytyn kustannusarvion mukaisten toteutuneiden kustannusten perusteella. Lääninhallitus voi maksaa avustusta myös etukäteen, jos lääninhallitus katsoo siihen olevan erityistä tarvetta. Avustus on haettava maksuun kuuden kuukauden kuluessa projektin päättymisestä.

Avustuksen käyttöä valvoo lääninhallitus, jolla on oikeus suorittaa sen käyttöön liittyviä tarkastuksia. Avustuksen saaja on velvollinen esittämään kaikki tarvittavat tili- ja muut asiakirjat sekä muutenkin avustamaan tarkastuksissa.

Jos avustuksen kohteena ollutta käyttöomaisuutta myydään tai muutoin luovutetaan toiselle avustuksen maksatusta seuraavien viiden vuoden aikana, on valtiolle palautettava omaisuuden käyvästä arvosta luovutushetkellä se osa, joka vastaa avustuksen osuutta omaisuuden hankintakustannuksista. Palautusvelvollisuus on olemassa myös silloin, jos omaisuutta, jonka hankintakustannuksiin on saatu avustusta, käytetään olennaisesti muuhun kuin avustuspäätöksessä edellytettyyn tarkoitukseen.

Palautusvelvollisuus koskee myös vahinkotapahtuman sattuessa omaisuudesta vakuutuksen tai muun perusteen nojalla saatua korvausta, mikäli korvausta ei käytetä vastaavan omaisuuden hankintaan.

Avustuksen saajan on ilmoitettava lääninhallitukselle edellä tarkoitetusta omaisuuden luovuttamisesta tai käyttötarkoituksen muuttamisesta ennen muutoksen toteutumista sekä vahinkotapahtumasta viimeistään kuukauden kuluttua vahingon tapahtumisesta.

Palautusvelvollisuuden määrää lääninhallitus, joka voi kuitenkin erityisistä syistä päättää, ettei palautusvelvollisuutta ole.

Palautettava määrä on maksettava valtiolle kahden kuukauden kuluessa omaisuuden luovutuksesta tai vahinkotapahtumasta, ellei lääninhallitus asianmukaisina pidettävien omaisuuden luovutusehtojen tai vakuutus- taikka muun vahingonkorvauksen nostoajankohdan vuoksi katso aiheelliseksi pidentää määräaikaa. Näin määräytyvän maksuajankohdan jälkeiseltä ajalta tuen saajan on suoritettava palauttamatta olevalle määrälle korkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä Suomen Pankin kulloinkin voimassa olevan peruskoron. Milloin edellä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus laiminlyödään, on korko 10 prosenttiyksikköä suurempi.

Jos avustusta on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai jos avustusta haettaessa on annettu olennaisessa kohdassa vääriä tietoja tai salattu avustuksen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka jos avustuksen saaja ei ole noudattanut tukipäätöksessä asetettuja ehtoja, lääninhallituksen tulee periä avustus takaisin siltä osin kuin tukea on maksettu perusteettomasti. Takaisin perittävälle avustukselle on määrättävä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä lukien 16 prosentin vuotuinen korko.

Kuntien ja kuntainliittojen osalta valtionavustuksen myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja valvonnassa on lisäksi noudatettava, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) on valtionavustuksista säädetty.

Määrärahasta saadaan käyttää osa Lapin matkailun lomatukeen. Tukea myönnetään napapiirin pohjoispuolella sijaitseville matkailuyrityksille lomien hintojen alentamiseen 1.1.-15.2. ja 1.10.-20.12. Tukea myönnetään vähintään viisi vuorokautta edellä mainittuina aikoina yöpyvien matkailijoiden osalta.

Sisäasiainministeriö päättää tuen käytön tarkemmista perusteista ja tuen enimmäismäärästä matkailijaa kohden. Yksityiskohtaiset soveltamisohjeet tuen hakemisesta ja maksatuksesta antaa Lapin lääninhallitus.

Lääninhallituksen tulee seurata avustettavien hankkeiden toteutumista. Lääninhallituksen tulee ylläpitää sisäasiainministeriön ohjeiden mukaista seurantarekisteriä sekä laatia sisäasiainministeriölle vuosittain projektien toteutumista ja vaikutuksia koskeva seurantaraportti.

Sisäasiainministeriöllä on oikeus saada lääninhallitusten seurantarekisterien tiedot käyttöönsä. Sisäasiainministeriö vastaa läänin kehittämisrahan käytön valtakunnallisesta seurannasta.

Määrärahaa saadaan käyttää projektipäätösten valmistelusta ja avustusta saaneiden projektien seurannasta sisäasiainministeriölle ja lääninhallituksille aiheutuvien matkakustannusten maksamiseen.

Sisäasiainministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita määrärahan käytöstä.

Lääninhallitus voi tarvittaessa täydentää tässä päätöksessä annettuja käyttöperusteita tarkemmilla lääneittäisillä soveltamisohjeilla.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989.