1989

198/1989 Asetus valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta 21 päivänä joulukuuta 1984 annetun lain (937/84) 2 ja 6 §:n nojalla:

 Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen tehtävät
1 §

Valtion eläinlääketieteellisen laitoksen, jota jäljempänä sanotaan laitokseksi, tulee valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta annetun lain (937/84) 1 §:ssä säädettyjen tehtävien suorittamiseksi:

 1)

tehdä eläinlääkintään liittyviä tutkimuksia;

 2)

suorittaa ja kehittää eläintautien ja sairauksien ehkäisemiseksi, määrittelemiseksi ja hoitamiseksi tarvittavia laboratoriotutkimuksia;

 3)

tutkia ja seurata eläintautien levinneisyyttä sekä laatia niistä selvityksiä;

 4)

suorittaa eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tutkimuksia;

 5)

suorittaa eläinlääkinnässä tarvittavien rokotteiden, seerumeiden ja niihin verrattavien valmisteiden laadun tarkkailua;

 6)

valmistaa ja hankkia eläinlääkinnässä tarvittavia seerumeita, rokotteita ja diagnostisia aineita sekä laitoksen alaan kuuluvia elatus- ja muita tutkimusaineita sekä suorittaa näiden valmisteiden jakelua;

 7)

suorittaa eläinten sairauksiin ja terveydentilaan liittyvää neuvontatyötä;

 8)

osallistua kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön toimialallaan; sekä

 9)

suorittaa muut tutkimukset ja tehtävät, jotka laitoksen suoritettaviksi on erikseen säädetty tai jotka maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto sen tehtäviksi määrää.
2 §

Laitoksessa on elintarvikkeiden tutkimusosasto, kemian osasto, kenttätutkimusosasto, patologian osasto, serobakteriologian osasto, tuotanto-osasto ja virusosasto sekä aluelaboratorioita ja hallintotoimisto.

Osastoissa ja aluelaboratorioissa voi tehtävien laadun mukaan olla toimintayksikköjä siten kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Aluelaboratorioiden toimialueet määrää tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö.
3 §

Laitoksen osastot ja aluelaboratoriot suorittavat 1§:ssä mainittuja laitokselle kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
4 §

Hallintotoimiston tehtävänä on käsitellä laitoksen henkilö- ja taloushallintoon kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu muiden osastojen tai aluelaboratorioiden käsiteltäviin.
Laitoksen johtokunta ja sen tehtävät
5 §

Laitoksen johtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista yhden tulee olla laitoksen ylijohtaja, yhden laitoksen osastonjohtaja tai aluelaboratorion johtaja, kahden maa- ja metsätalousministeriön ja yhden eläinlääketieteellisen korkeakoulun edustaja. Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä kutsuu maa- ja metsätalousministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää samalla, kuka heistä toimii johtokunnan puheenjohtajana ja kuka varapuheenjohtajana.

Johtokunnan sihteerinä toimii laitoksen ylijohtajan määräämä laitoksen virkamies.

Johtokunnan puheenjohtajalle, muille jäsenille ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan, mitä valtion komiteoista on voimassa.
6 §

Johtokunnan tehtävänä on ohjata ja valvoa valtion eläinlääketieteellisen laitoksen toimintaa ja antaa sitä varten tarpeellisia ohjeita.
Laitoksen virkamiehet ja heidän tehtävänsä
7 §

Laitoksen päällikkönä on ylijohtaja. Kunkin osaston päällikkönä on osastonjohtaja ja aluelaboratorion päällikkönä on aluelaboratorion johtaja. Hallintotoimiston päällikkönä on toimistopäällikkö.

Lisäksi laitoksessa on erikoistutkijan, eläinlääkärin, kemistin, tutkijan, tutkimusassistentin, pääkirjanpitäjän, laboratoriomestarin, toimistosihteerin, vahtimestarin, laborantin, laboratorioapulaisen, tutkimusapulaisen, talonmies-vahtimestarin, vahtimestari-autonkuljettajan, toimistovirkailijan, konekirjoittajan, eläintenhoitajan, siivoustoimenohjaajan, puhelunvälittäjän, varastomiehen, välinehuoltajan, välinehuoltoapulaisen ja siivoojan virkoja.

Laitoksessa voi olla myös tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Ylijohtajalla ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi.
8 §

Ylijohtajan tehtävänä on:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää laitoksen toimintaa;

 2)

seurata laitoksen toimialaan kuuluvaa yleistä kehitystä;

 3)

ylläpitää ja edistää laitoksen yhteistoimintaa alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa;

 4)

huolehtia laitoksen toimintayksiköiden välisestä yhteistoiminnasta;

 5)

huolehtia johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta; sekä

 6)

suorittaa ne muut laitoksen hallintoon ja toimintaan kuuluvat tehtävät, jotka eivät kuulu johtokunnalle tai muulle laitoksen virkamiehelle.
9 §

Osastonjohtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää osaston toimintaa sekä seurata yleistä kehitystä osaston toimialalla.
10 §

Aluelaboratorion johtajan tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää aluelaboratorion toimintaa ja seurata yleistä kehitystä laboratorion toimialalla.
11 §

Hallintotoimiston toimistopäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää hallintotoimiston toimintaa.
Asioiden käsittely
12 §

Laitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, ylijohtaja tai muu laitoksen virkamies sen mukaan kuin tässä asetuksessa säädetään tai työjärjestyksessä määrätään.

Asia ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 §

Johtokunnassa käsitellään asiat, jotka koskevat:

 1)

toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä tulo- ja menoarvioehdotusta;

 2)

työjärjestystä;

 3)

nimitysasioita sen mukaan kuin jäljempänä säädetään; sekä

 4)

muita asioita, joilla on laitoksen toiminnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellinen merkitys ja jotka laitoksen ylijohtaja määrää johtokunnan käsiteltäväksi.
14 §

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä on läsnä.

Jos asiaa johtokunnassa käsiteltäessä ilmenee erimielisyyttä, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Valtioneuvostolle tai maa- ja metsätalousministeriölle annettavaan lausuntoon ja tehtävään esitykseen, joka on käsitelty johtokunnassa, on liitettävä pöytäkirjan ote, jos asiassa on suoritettu äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
15 §

Laitoksen ylijohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei käsitellä johtokunnassa tai joita ei ole annettu työjärjestyksessä laitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Ylijohtaja voi, jos hän katsoo asian laadun sitä vaativan, ottaa yksittäisessä tapauksessa päätettäväkseen myös sellaisen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.
16 §

Ylijohtajan ollessa esteellinen tai muutoin estynyt toimii hänen sijaisenaan maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosaston määräämä osastonjohtaja.

Muun virkamiehen ollessa estynyt virkaansa hoitamasta, määrää tehtävien hoidosta ylijohtaja.
17 §

Ylijohtajan poissa ollessa ei ilman painavia syitä saa päättää sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat poiketa aikaisemmin noudatetuista periaatteista. Ylijohtajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan saa täyttää virkoja tai antaa lausuntoa avoinna olevan viran täyttämisestä.
18 §

Työjärjestyksessä annetaan tarvittaessa tarkemmat määräykset työnjaosta, asioiden esittelystä ja muusta käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.

Laitoksen työjärjestyksen ja tarvittaessa erillisen työjärjestyksen aluelaboratoriota varten vahvistaa laitoksen johtokunta.
19 §

Laitoksen virkamies on velvollinen yksittäistapauksissa ylijohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin toimintayksikön tehtäviä, johon hän ei kuulu.
Virkamiesten kelpoisuusehdot, virkojen täyttäminen, virkavapauden myöntäminen sekä virkasuhteen päättyminen
20 §

Kelpoisuusehtona laitoksen virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Lisäksi vaaditaan:

 1)

ylijohtajalta, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on hyväksytty alaan liittyvä tohtorin väitöskirja sekä tieteellinen ja käytännöllinen perehtyneisyys laitoksen alaan kuuluviin tehtäviin ja perehtyneisyys hallintotehtäviin;

 2)

elintarvikkeiden tutkimusosaston, kenttätutkimusosaston, patologian osaston, serobakteriologian osaston, tuotanto-osaston ja virusosaston osastonjohtajalta, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on hyväksytty alaan liittyvä tohtorin väitöskirja sekä tieteellistä ja käytännöllistä perehtyneisyyttä asianomaisen osaston alaan;

 3)

kemian osaston osastonjohtajalta, että hänellä on hyväksytty alaan liittyvä tohtorin väitöskirja ja tieteellistä ja käytännöllistä perehtyneisyyttä osaston toimialaan;

 4)

aluelaboratorion johtajalta, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä että hänellä on tieteellinen ja vähintään kolmen vuoden käytännöllinen perehtyneisyys aluelaboratorion toimialalla;

 5)

toimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 6)

erikoistutkijalta, että hänellä on hyväksytty laitoksen erityisalaan liittyvä tohtorin väitöskirja ja sekä tieteellistä että käytännöllistä perehtyneisyyttä tutkimustoimintaan tai että hänellä on laitoksen erityisalaan liittyvä ylempi korkeakoulututkinto sekä tieteellinen ja vähintään kolmen vuoden käytännöllinen perehtyneisyys tutkimustoimintaan jollakin laitoksen erityisalalla;

 7)

eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri; sekä

 8)

kemistiltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
21 §

Ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti laitoksen johtokunnan annettua asiasta lausunnon.

Osastonjohtajan, aluelaboratorion johtajan, toimistopäällikön ja erikoistutkijan nimittää laitoksen johtokunta.

Muut virkamiehet nimittää ja ottaa laitoksen ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
22 §

Milloin kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on laissa säädetyin tai virkaehtosopimuksin sovituin edellytyksin oikeus tai muusta enintään yhden vuoden kestävästä virkavapaudesta, myöntää ylijohtajalle virkavapautta maa- ja metsätalousministeriö ja muille virkamiehille laitoksen ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää ylijohtajalle valtioneuvosto, osastonjohtajalle, aluelaboratorion johtajalle, toimistopäällikölle ja erikoistutkijalle laitoksen johtokunta sekä muille virkamiehille laitoksen ylijohtaja.

Viran hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.
23 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.
24 §

Valtion virkamieslain 49§:n 4 momentissa tarkoitetun todistuksen irtisanoutumisesta ja lain 50§:n 3 momentissa tarkoitetun todistuksen virkasuhteen päättymisestä antaa laitoksen virkamiehelle laitoksen ylijohtaja.
Erinäisiä säännöksiä
25 §

Laitoksen ylijohtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita laitoksen virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.
26 §

Laitokseen voidaan ottaa ylijohtajan suostumuksella määräajaksi ulkopuolisia tutkijoita ja harjoittelijoita, jotka laitokselta palkkiota saamatta tekevät tutkimustyötä ja saavat siinä käyttää hyväkseen laitoksen laitteita ja tarvikkeita.
27 §

Johtokunnan jäsen tai laitoksen virkamies ei saa ilmaista kenellekään sivulliselle eikä käyttää ansiotarkoituksessa hyödykseen mitään tutkimusten tai laitoksen muun toiminnan yhteydessä tietoonsa tullutta valmistus- tai liikesalaisuudeksi katsottavaa seikkaa.
28 §

Muutosta laitoksen päätökseen haetaan, mikäli ei ole toisin säädetty, siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa on erikseen säädetty.
29 §

Toiminnastaan tulee laitoksen kultakin kalenterivuodelta antaa maa- ja metsätalousministeriölle toimintakertomus seuraavan vuoden kesäkuun alkuun mennessä.
30 §

Laitoksen suorittamista tutkimuksista, tehtävistä ja lausunnoista perittävistä maksuista säädetään erikseen.
31 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa maa- ja metsätalousministeriö.
32 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan valtion eläinlääketieteellisestä laitoksesta 15 päivänä helmikuuta 1985 annettu asetus (202/85) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1989

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Kaj Bärlund