Virkalähetysoikeudella tarkoitetaan oikeutta lähettää kotimaisessa postiliikenteessä virka-asioissa määrätynlaisia postilähetyksiä suorittamatta niistä postimaksuja. Sellaisia postilähetyksiä, joita lähetetään virkalähetysoikeuden nojalla, sanotaan tässä asetuksessa virkalähetyksiksi.

Virkalähetyksiin sovelletaan postilähetyksistä voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä, jollei tässä asetuksessa tai sen nojalla annetuissa määräyksissä toisin säädetä tai määrätä.

Eduskunnalla, valtion viranomaisilla ja niitä vastaavilla Ahvenanmaan viranomaisilla on oikeus lähettää virka-asioissa 2. luokan kirjeitä virkalähetyksinä. Laissa tai asetuksessa mainitusta tai muusta erityisestä syystä voivat edellä mainitut viranomaiset lähettää 2. luokan kirjeitä myös kirjattuna, saantitodistuksella tai postiennakolla.

Niillä valtion liikelaitoksilla, joihin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/87), ei ole virkalähetysoikeutta. Valtion painatuskeskuksella on kuitenkin virkalähetysoikeus painaessaan ja postittaessaan virkalähetysoikeuden omaavien viranomaisten postilähetyksiä sekä virallista lehteä ja Suomen säädöskokoelmaa. Valtion painatuskeskuksella ei ole virkalähetysoikeutta, kun se toimii lehden kustantajana ja muu valtion viranomainen on lehden julkaisija.

Valtion viranomaisten asettamat toimielimet saavat käyttää toimielimen asettajan virkalähetysoikeutta.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan viranomaisilla on oikeus lähettää virkalähetyksinä väestörekisteriasioissa 2. luokan kirjeitä. Posti- ja telelaitoksella on lisäksi oikeus hakemuksesta myöntää väestörekisteriä koskevissa asioissa vastaava virkalähetysoikeus rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle.

Virkalähetysoikeuden haltija saa käyttää tätä oikeuttaan ainoastaan tehtävistään aiheutuvien postilähetysten lähettämiseen.

Virkalähetysoikeuden haltija on velvollinen ilmoittamaan Posti- ja telelaitokselle sellaisista muutoksista, jotka vaikuttavat virkalähetysoikeuden käyttämiseen.

Jos Posti- ja telelaitoksen toimipaikassa todetaan tai on ilmeistä, että virkalähetysoikeutta on käytetty muissa kuin virka-asioissa tai sitä on käytetty laajemmalti kuin mihin oikeus on myönnetty taikka virkalähetysoikeutta on käyttänyt henkilö, jolla ei ole siihen oikeutta, on asiassa laadittava pöytäkirja. Lähetys merkinnöin toimenpiteistä, joihin on ryhdytty, on kuitenkin toimitettava vastaanottajalle.

Milloin on perusteltua syytä epäillä, että virkalähetysoikeutta on käytetty jollakin 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, on asianomaisella virkamiehellä oikeus vaatia, että suljettu virkalähetys toimipaikassa avataan ja tarkastetaan lähettäjän tai vastaanottajan läsnä ollessa. Jos vaatimukseen ei suostuta, on lähetys siitä huolimatta todistajien läsnä ollessa avattava ja tarkastettava. Avaamisesta on laadittava pöytäkirja, minkä jälkeen virkalähetys on toimitettava vastaanottajalle.

Virkalähetysoikeuden väärinkäytöstä rangaistaan rikoslain mukaan.

Virkalähetysten kuljettamisesta ja lisäpalveluista suoritetaan Posti- ja telelaitokselle vuosittain valtion tulo- ja menoarvion rajoissa korvaus.

Sotilas-, väestönsuojelu- ja poliisiviranomaisten virkalähetysten käsittelystä ja jakelusta poikkeuksellisissa oloissa liikenneministeriö antaa määräykset erikseen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Sillä kumotaan virkalähetysoikeudesta postiliikenteessä 11 päivänä kesäkuuta 1976 annettu asetus (501/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetuksen tullessa voimaan lakkaavat aikaisemmin myönnetyt virkalähetysoikeudet. Muualla laissa tai asetuksessa säädetyt vapaakirjeoikeudet ja virkalähetysoikeudet ovat kuitenkin edelleen voimassa.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöön panemiseksi.