Sen estämättä, mitä asuntotuotantolaissa (247/66) on säädetty vuokra- ja asunto-osuuskuntatalojen rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta varten myönnettyjen lainojen lyhennys- ja korkoerien lykkäämisestä voi lainansaaja, pysyttääkseen asumiskustannukset kohtuullisina, lykätä sanottujen lainojen lyhennys- ja korkoerät myöhemmin maksettaviksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain nojalla voidaan lykätä 1 päivänä tammikuuta 1971 tai sen jälkeen myönnettyjen asuntolainojen lyhennys- ja korkoeriä.

Lainansaaja voi lykätä vuonna 1990 erääntyviä lyhennys- ja korkoeriä myöhemmin maksettavaksi, jos se on tarpeen kyseisenä vuonna maksuun tulevien, vuokrissa huomioon otettavien pääomakustannusten alentamiseksi kohtuulliselle tasolle.

Eri vuosina lainoitettujen vuokratalojen kohtuullisina pääomakustannuksina pidetään seuraavia pääomakustannuksia neliömetriltä kuukaudessa:

Pääomakustannukset lasketaan asuntotuotantolain 15 j§:ssä tarkoitettujen, asuntohallituksen määräämien perusteiden mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 3§:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, lainansaaja voi lykätä vuonna 1990 erääntyviä lyhennys- ja korkoeriä myöhemmin maksettavaksi, jos vuokrissa huomioon otettavat pääomakustannukset vuodesta 1989 vuoteen 1990 nousisivat kohtuuttomasti. Lykkäyksellä ei kuitenkaan saa alentaa pääomakustannusten nousua pienemmäksi kuin 2 markkaan neliömetriltä kuukaudessa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla ja vastaavasti 1,50 markkaa muissa kunnissa.

Lykkäys voi koskea vain kutakin erää kokonaisuudessaan ja vain eriä, joiden suuruus on vähintään 1 000 markkaa.

Lainansaajan on ilmoitettava kaikkien lykättävien erien lykkäämisestä yhdellä kertaa asuntohallitukselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1989. Ilmoituksesta on samanaikaisesti lähetettävä jäljennös tiedoksi vuokratalon sijaintipaikan kunnalle. Asuntohallituksen on otettava huomioon myös ilmoitus, joka on perustellusta syystä tehty säädetyn määräajan jälkeen.

Asuntohallituksen on toimitettava tieto lykättävistä eristä valtiokonttorille viimeistään 31 päivänä tammikuuta 1990.

Lykätyt lyhennykset ja korot on maksettava takaisin sinä eräpäivänä, joka ensiksi seuraa kahden vuoden kuluttua lykkäysilmoituksen tekemisestä. Lainansaaja voi 3 ja 4§:n nojalla lykätä uudelleen aikaisemmin lykättyjä eriä.

Lykätyistä lyhennys- ja korkoeristä peritään lykkäysajalta korkoa saman korkokannan mukaan kuin asuntolainasta, jonka eriä lykkäys koskee.

Kunnan on tarkistettava, että ilmoitetut lykkäykset täyttävät laissa säädetyt edellytykset. Kunnan on välittömästi ilmoitettava perusteettomista lykkäyksistä asuntohallitukselle.

Jos asuntohallitus toteaa, että lykkäys on tapahtunut ilman laissa säädettyjä perusteita, sen on viipymättä määrättävä virheellisesti lykätyt lyhennys- ja korkoerät maksettaviksi ja ilmoitettava päätöksestään valtiokonttorille.

Jo erääntyneille, 2 momentin nojalla maksettaviksi määrätyille lyhennys- ja korkoerille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia eräpäivästä lukien.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, asuntohallitus voi päättää, ettei virheellisesti lykättyjä lyhennys- ja korkoeriä määrätä maksettaviksi, jos se olisi ilmeisen kohtuutonta.

Tämän lain nojalla annettuun asuntohallituksen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta 1989. Tällä lailla kumotaan 4 päivänä joulukuuta 1987 annettu laki eräiden asuntolainojen koron alentamisen sekä lyhennysten ja korkojen lykkäämisen väliaikaisesta järjestämisestä (920/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, kuitenkin siten, että kumottavan lain 2§:ää, sellaisena kuin se on 2 päivänä joulukuuta 1988 annetussa laissa (1023/88), sovelletaan 31 päivään maaliskuuta 1990 saakka.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.