Maatilahallituksen on vuonna 1990 toimeenpantava koko maata koskeva yleinen maatalouslaskenta sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Maatalouslaskennassa kerätään tietoja maatiloilta, metsätaloustiloilta, puutarhayrityksiltä, turkistarhoilta ja muilta maatalousyrityksiltä, joita jäljempänä sanotaan laskentayksiköiksi.

Tiedot hankitaan olemassa olevista valtion viranomaisten rekistereistä sekä laskentayksiköiltä joko haastattelemalla tai postitiedusteluna.

Maatalouslaskentaa varten kerättävistä tiedoista säädetään tarkemmin asetuksella.

Maatilahallitus voi myöntää lievennyksiä tiedonantovelvollisuudesta, jos tietojen antamisesta aiheutuisi tiedonantovelvolliselle kohtuutonta haittaa eikä lievennysten myöntäminen oleellisesti vaikeuta maatalouslaskennan toteuttamista.

Maatilahallitus on oikeutettu saamaan muilta valtion viranomaisilta niiden hallussa olevat maatalouslaskentaan tarvittavat tiedot. Jos nämä tiedot on säädetty tai määrätty salassapidettäviksi taikka niiden käyttöön liittyy muita rajoituksia, maatilahallituksella on sama salassapitovelvollisuus kuin tietoja antaneella viranomaisella ja samat rajoitukset koskevat myös maatilahallituksen tietojen käyttöä.

Yleistietoja laskentayksiköstä, sen omistajasta tai haltijasta sekä maankäyttölajien pinta-aloista saa käyttää tilastollisiin tarkoituksiin, tieteellisiin tutkimuksiin sekä maataloushallinnon maatilarekisterin perustamiseen.

Muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja maatalouslaskentaa varten kerättyjä tietoja saa käyttää vain tilastollisiin tarkoituksiin ja tieteellisiin tutkimuksiin.

Maatalouslaskennassa käytettävät tiedustelulomakkeet vahvistaa maatilahallituksen esityksestä maa- ja metsätalousministeriö. Maatilahallituksen tulee liittää esitykseensä maatilatilastosta annetun lain (675/75) 3§:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan lausunto.

Laskentayksiköiltä hankittavien haastattelutietojen keräämisen järjestää kussakin kunnassa maatalouslautakunta tai vastaava elin, jonka tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Laskennasta ja sitä koskevien tilastojen laatimisesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Kunnat ovat velvollisia korvauksetta varaamaan maatalouslaskentaa varten välttämättömän huoneistotilan, toimistokaluston ja -tarvikkeet sekä suorittamaan näiden käyttämisestä aiheutuvat kustannukset.

on tuomittava, jollei rikkomus ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, maatalouslaskentaa koskevan tietojenantamisvelvollisuuden rikkomisesta sakkoon.

Jos joku määräaikana laiminlyö tietojen ilmoittamisvelvollisuuden, voi lääninhallitus, jollei tuomioistuimessa ole 1 momentin nojalla vaadittu asianomaiselle rangaistusta ja hänen velvoittamistaan tietojen antamiseen, velvoittaa asianomaisen siihen uhkasakolla.

Joka tämän lain vastaisesti luovuttaa tai muulla tavoin ilmaisee 3§:ssä tarkoitettuja tietoja tai niitä sisältävän tietoaineiston taikka osan siitä tai tietoaineiston aikaansaamiseksi valmistetun automaattisen tietojenkäsittelyn ohjelman tai järjestelmän, joiden avulla voidaan yhdistellä yksittäistä tiedonantajaa koskevia eri tietoja, on tuomittava, jollei rikos ole vähäinen, maatalouslaskentaa koskevan salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1989.