1989

1010/1989 Nimikirjalaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § Lain soveltamisala

Valtion virkamiehiä ja työntekijöitä koskevia henkilötietoja kerättäessä, talletettaessa, käytettäessä ja luovutettaessa on sen lisäksi, mitä muualla laissa on säädetty, noudatettava tätä lakia.

Mitä tämän lain 4§:n 2 ja 3 momentissa, 5-8, 10 ja 11§:ssä on säädetty, koskee soveltuvin osin myös eduskunnan virkamiesten, Suomen Pankin viran- ja toimenhaltijoiden sekä kunnan ja kuntainliiton viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilötietojen keräämistä, tallettamista, käyttämistä ja luovuttamista.
2 § Velvollisuus pitää nimikirjaa

Jokainen valtion virasto ja laitos on velvollinen henkilöstön valintaa, palvelussuhteeseen perustuvien etuuksien ja velvollisuuksien määräämistä ja muiden henkilöstöasioiden hoitamista varten pitämään palveluksessaan olevista virkamiehistä ja työntekijöistä nimikirjaa.

Ministeriö voi määrätä, että tietyn sen hallinnonalan viraston tai laitoksen palveluksessa olevista virkamiehistä ja työntekijöistä pidetään nimikirjaa ministeriössä tai jossakin muussa hallinnonalan virastossa tai laitoksessa.
3 § Poikkeukset velvollisuudesta pitää nimikirjaa

Nimikirjaa ei tarvitse pitää, jos virasto tai laitos niin päättää:

 1)

virkamiehistä ja työntekijöistä, joiden palvelussuhde ei ole yhdenjaksoisesti jatkunut samassa virastossa tai laitoksessa vähintään kolmea kuukautta;

 2)

valtion palvelukseen ulkomailla otetuista ulkomaan kansalaisista; sekä

 3)

tunti- ja urakkapalkkaisista työntekijöistä.

Asetuksella voidaan säätää, että työllisyyslaissa (275/87) tarkoitetuilla työllisyysmäärärahoilla palkatuista henkilöistä tai muissa tilapäisissä tehtävissä työskentelevistä virkamiehistä tai työntekijöistä ei tarvitse pitää nimikirjaa.
4 § Nimikirjaan talletettavat tiedot

Nimikirjaan on, jollei tietojen keräämistä tai tallettamista ole muussa laissa kielletty, talletettava siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään virkamiehistä ja työntekijöistä seuraavat tiedot:

 1)

henkilöllisyyden perustiedot;

 2)

koulutusta kuvaavat tiedot;

 3)

palvelussuhteita, niiden palkkausta ja muita ehtoja sekä elinkeinon, ammatin tai liikkeen harjoittamista kuvaavat tiedot;

 4)

virantoimituksen ja työnteon keskeytyksiä sekä niiden perusteita kuvaavat tiedot; sekä

 5)

muut henkilöstöasioiden hoitamista varten tarvittavat tiedot.

Nimikirjaan on lisäksi talletettava seuraavat tiedot:

 1)

tieto asevelvollisuuden suorittamisesta tai asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttamisesta; sekä

 2)

tieto seuraavista rangaistuksista:

 a)

kurinpitorangaistus;

 b)

tuomioistuimen virkarikoksesta, sotilasvirkarikoksesta tai julkisyhteisön työntekijän rikoksesta rikoslain 40 luvun mukaan tuomitsema rangaistus; sekä

 c)

tuomioistuimen muusta rikoksesta tuomitsema vankeusrangaistus, jos rangaistus on tuomittu virkamiehelle tai jos rikos on tehty tuomitun ollessa virkasuhteessa valtioon.

Työntekijästä pidettävään nimikirjaan ei talleteta tietoa 2 momentin 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuista rangaistuksista.
5 § Tietojenantovelvollisuus

Virkamies ja työntekijä on velvollinen antamaan virastolle tai laitokselle nimikirjaan tehtäviä merkintöjä varten tarvittavat tiedot ja ilmoittamaan niiden muuttumisesta. Virkamiehen ja työntekijän on osoitettava antamiensa tietojen paikkansapitävyys alkuperäisillä asiakirjoilla, virallisesti oikeaksi todistetuilla jäljennöksillä taikka muulla luotettavalla selvityksellä.

Tämän lain 4§:n 2 momentin 2 kohdan b ja c kohdassa tarkoitetut rangaistukset sekä tuomioistuimen tuomitsema sotilaskurinpitolain (331/83) mukainen kurinpitorangaistus talletetaan nimikirjaan tuomioistuimen ilmoituksen perusteella. Tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta on säädetty erikseen.
6 § Tietojen luovuttaminen

Nimikirjaa varten tai muutoin henkilöstöasioiden hoitamiseksi valtion virastoihin ja laitoksiin kerättyjen ja talletettujen virkamiestä ja työntekijää koskevien tietojen luovuttamisesta on jäljempänä säädetyin poikkeuksin voimassa, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetussa laissa (83/51) on säädetty.
7 § Rangaistus- ja henkilökohtaista palkkausta kuvaavien tietojen luovuttaminen

Rangaistustieto ja virkamiehen tai työntekijän henkilökohtaista palkkausta kuvaava tieto saadaan luovuttaa vain:

 1)

jos tieto luovutetaan virkamiehelle tai työntekijälle itselleen;

 2)

jos tieto luovutetaan muulle asianosaiselle yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 3 a luvussa säädetyin perustein;

 3)

jos tiedon luovuttaminen tai antaminen tapahtuu lain tai asetuksen nojalla, ei kuitenkaan yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain perusteella;

 4)

jos virkamiehen tai työntekijän henkilökohtaista palkkausta kuvaavan tiedon luovuttaminen tapahtuu virka- tai työehtosopimuksen nojalla;

 5)

jos tieto luovutetaan valtion, kunnan tai kuntainliiton viranomaiselle taikka itsenäiselle julkisoikeudelliselle laitokselle viranomaiselle kuuluvan tehtävän hoitamista taikka viran tai tehtävän täyttämistä taikka muuta hyväksyttävää henkilöstöhallinnon tehtävää varten; tai

 6)

jos tieto luovutetaan tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten.

Rekisterinpitäjä voi lisäksi yksittäistapauksessa luovuttaa virkamiehen tai työntekijän henkilökohtaista palkkausta kuvaavan tiedon, jos siihen on palvelussuhteen ehtoja koskevaan sopimus- tai neuvottelutoimintaan liittyvä tärkeä syy.
8 § Rangaistustiedon poistaminen nimikirjasta

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta määräajassa seuraavasti:

 1)

varoitus ja aresti kolmen vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

 2)

sakko ja kurinpitosakko kuuden vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

 3)

ehdollinen vankeusrangaistus ja virantoimituksesta erottaminen kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä;

 4)

ehdoton, enintään kahden vuoden pituinen vankeusrangaistus 15 vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä; sekä

 5)

ehdoton, yli kahden ja enintään neljän vuoden pituinen vankeusrangaistus 20 vuoden kuluttua lainvoimaisen tuomion tai päätöksen antamispäivästä.

Rangaistustieto poistetaan nimikirjasta lisäksi:

 1)

kun virkamies tai työntekijä on saavuttanut virkamiehelle valtion virkamieslaissa (755/86) säädetyn yleisen eroamisiän; tai

 2)

kun rangaistuksen tuomitsemisen tai määräämisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu.

Rangaistustietoa ei poisteta nimikirjasta, jos nimikirjassa on merkintä muusta rangaistuksesta.

Rangaistustieto on hävitettävä sen jälkeen, kun se on poistettu nimikirjasta.
9 § Nimikirjatiedon luovuttamistapa

Nimikirjaan talletetut tiedot luovutetaan nimikirjanotteella siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Viranomaiselle, virkamiehelle ja työntekijälle henkilörekisterilaissa (471/87) säädetyn tarkastusoikeuden toteuttamiseksi sekä tutkimusta ja tilastointia varten voidaan tieto luovuttaa myös yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 7§:ssä säädetyllä tavalla.
10 § Vaitiolovelvollisuus

Joka nimikirjaa pidettäessä taikka muutoin valtion, eduskunnan, Suomen Pankin, kunnan tai kuntainliiton henkilöstöasioita hoidettaessa on saanut tietää virkamiehelle, viran- tai toimenhaltijalle taikka työntekijälle tuomitusta tai määrätystä rangaistuksesta taikka hänen henkilökohtaisesta palkkauksestaan, ei saa tämän lain vastaisesti sivulliselle ilmaista tällaista tietoa. Sama vaitiolovelvollisuus on sillä, jolle tämän lain nojalla on luovutettu tieto rangaistuksesta tai henkilökohtaisesta palkkauksesta.
11 § Julkisyhteisön henkilöstötietoja koskevan vaitiolovelvollisuuden rikkominen

Joka 10§:n vastaisesti ilmaisee sivulliselle tiedon, on tuomittava julkisyhteisön henkilöstötietoja koskevan vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta ole muussa laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

12 § Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Valtiovarainministeriö antaa nimikirjanpidosta tarkempia määräyksiä ja ohjeita.
13 § Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1964 annettu nimikirja-asetus (215/64) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Nimikirja on saatettava tämän lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kuitenkin virkamiehelle, josta tämän lain voimaan tullessa oli pidetty nimikirja-asetuksen nojalla nimikirjaa, on nimikirjanote annettava tämän lain mukaisesti sen jälkeen, kun kuusi kuukautta on kulunut tämän lain voimaantulosta.

Tämän lain voimaan tullessa valtion palveluksessa olevasta työntekijästä talletetaan nimikirjaan 4§:ssä tarkoitetut tiedot, jos tietojen hankkiminen voi tapahtua ilman suurta haittaa.

Hallituksen esitys 57/89

Toisen lakivaliok. miet. 8/89

Suuren valiok. miet. 116/89

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1989

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Ulla Puolanne