Ulkomailla asuvalla tai ulkomailla asuneella rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä on oikeus rintamalisään sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Rintamasotilaalla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilastunnuksesta annetussa asetuksessa (772/69) tarkoitettu rintamasotilastunnus, ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä henkilöä, jolle on annettu rintamapalvelustunnuksesta annetussa asetuksessa (554/78) tarkoitettu rintamapalvelustunnus tai rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa (256/88) tarkoitettu rintamatunnus.

Samoin edellytyksin kuin rintamasotilaalle myönnetään rintamalisä henkilölle, joka Suomen kansalaisena on osallistunut vuoden 1918 sotaan ja saanut siitä veteraanitunnuksesta annetussa asetuksessa (264/77) tarkoitetun veteraanitunnuksen.

Rintamalisä myönnetään sellaiselle 65 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka asuu tai on asunut ulkomailla ja jolla ei sen vuoksi ole oikeutta kansaneläkelain (347/56) mukaiseen kansaneläkkeeseen.

Rintamalisä myönnetään, siten kuin 7§:ssä säädetään, myös sellaiselle ulkomailla asuvalle ulkomaan kansalaiselle, joka saa kansaneläkettä Suomen ja vieraan valtion välillä sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen perusteella.

Rintamalisä on 2 004 markkaa vuodessa.

Rintamalisä maksetaan kuuden kuukauden maksujaksoin siten, että kunkin vuoden huhtikuussa ja lokakuussa alkavan maksujakson päättyessä maksetaan puolet vuosimäärästä.

Jos rintamalisän määrä on laskettava maksujaksoa lyhyemmältä ajalta, katsotaan kuukausimääräksi yksi kuudesosa vuosimäärän puolikkaasta.

Oikeus rintamalisään alkaa aikaisintaan sen maksujakson alusta, jonka aikana hakemus on jätetty.

Rintamalisä maksetaan etuuden saajan osoittamaan Suomessa sijaitsevaan rahalaitokseen. Saadakseen edelleen rintamalisää on etuuden saajan aikaisintaan kahta kuukautta ennen kunkin maksujakson päättymistä annettava kansaneläkelaitoksen vahvistamalla lomakkeella ilmoitus, ovatko etuuden maksuperusteet olemassa. Jos henkilö ei anna tässä tarkoitettua ilmoitusta, rintamalisän maksaminen keskeytetään.

Jos oikeutta tämän lain mukaiseen rintamalisään ei enää ole, rintamalisä lakkautetaan.

Jos samalta ajalta, jolta henkilölle myöhemmin myönnetään kansaneläke, on maksettu tässä laissa tarkoitettua rintamalisää, pidetään rintamalisää kansaneläkkeensaajalle maksettavan rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän ennakkosuorituksena.

Rintamalisä ei ole veronalaista tuloa.

Poiketen siitä, mitä tässä laissa on säädetty rintamalisästä, 2§:n 2 momentin mukaista rintamalisää määrättäessä sovelletaan rintamasotilaseläkelakia (119/77).

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.

Tämän lain mukaan myönnettävästä rintamalisästä kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettaviksi lähetettyjen rintamalisien määrästä. Tämän lain mukaisesta toiminnasta aiheutuvat hallintokulut luetaan kansaneläkelaitoksen hallintokustannuksiksi.

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain 35§:n 1 ja 2 momentissa, 37, 40, 73, 74, 74 a, 75, 79, 81-83, 84-88 ja 88 a§:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetussa laissa (348/56) on säädetty.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1989, kuitenkin siten, että myös tämän lain 7§:ssä tarkoitettu rintamalisän maksaminen aloitetaan syyskuussa 1989.

Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tammikuussa 1988 maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Kultakin maksujaksolta maksettava rintamalisä maksetaan maksujakson alkaessa voimassa olleen kansaneläkeindeksin tason mukaisena.