1988

856/1988 Asetus Jyväskylän yliopistosta

Opetusministerin esittelystä säädetään Jyväskylän yliopistosta 19 päivänä joulukuuta 1980 annetun lain (899/80) nojalla:

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1 §

Jyväskylän yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, laitosneuvostot, johtokunnat sekä tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat.

Yliopistoon kuuluvasta harjoittelukoulusta on voimassa niiltä osin, kuin siitä ei ole erikseen säädetty, mitä tässä asetuksessa säädetään.
2 §

Yliopiston päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi Jyväskylän yliopistosta annetun lain (899/80) 7§:n 3 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain yliopistoon kuuluva täysivaltainen henkilö, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.
3 §

Yliopiston monijäsenisen hallintoelimen jäseneksi ei voida valita tai määrätä ketään vastoin hänen tahtoaan. Oikeutta kieltäytymiseen ei kuitenkaan ole yliopistoon virkasuhteessa olevalla henkilöllä, jos hallintoelimeen ei muuten saada riittävää määrää jäseniä tai varajäseniä.

Hallintoelimen jäsen ei saa kieltäytyä ottamasta vastaan hänelle hallintoelimen järjestäytyessä tulevaa tehtävää.
4 §

Yliopiston henkilökuntaan kuuluvaksi katsotaan:

 1)

yliopiston vakinainen virkamies;

 2)

henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

 3)

dosentti, joka johtosäännössä määrätyllä tavalla antaa säännöllisesti opetusta yliopistossa, ja muu tilapäinen virkamies, tuntiopettajista kuitenkin ainoastaan päätoimiset;

 4)

yliopistoon työsopimussuhteessa oleva päätoiminen henkilö; ja

 5)

henkilö, joka yliopiston suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä yliopistossa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Vaaleissa ei opiskelijaksi kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.
2 luku Hallitus
5 §

Hallitukseen kuuluvat rehtori, kaksi vararehtoria ja tiedekuntien dekaanit. Heidän lisäkseen valitsevat yliopiston muut opettajat ja tutkijat kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit sekä muu henkilökunta vaaleilla keskuudestaan kuusi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Dekaanin varamiehenä hallituksessa toimii varadekaani.

Jos hallituksen muu jäsen kuin rehtori, vararehtori tai dekaani Jyväskylän yliopistosta annetun lain 6§:n ja tämän asetuksen 4§:n mukaan ei enää kuulu yliopistoon, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi järjestyksessä ensimmäisenä oleva varajäsen. Jos varajäseniä ei enää ole, valitaan uusia jäseniä ja varajäseniä 1 ja 2 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
6 §

Hallituksen tehtävänä on:

 1)

hoitaa yliopiston yleistä hallintoa;

 2)

tehdä ehdotuksia yliopistoa koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä yliopiston kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;

 3)

hyväksyä yliopistoa koskevat johto-, ohje- ja järjestyssäännöt sekä asianomaisten tiedekuntaneuvostojen esityksestä tutkintosäännöt siten kuin niistä on erikseen säädetty;

 4)

hyväksyä yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus yliopiston tulo- ja menoarvioksi;

 5)

nimittää henkilöt yliopiston apulaisprofessorin, lehtorin, erillisen laitoksen johtajan ja osastonjohtajan, normaalikoulun rehtorin ja hallintoviraston toimistopäällikön virkaan sekä ottaa henkilöt yliopiston dosentin virkaan;

 6)

tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämiseksi;

 7)

määrätä johtokuntien jäsenet;

 8)

päättää yliopiston laitoksista sekä oppiaineiden ja tieteenalojen jakautumisesta niihin;

 9)

päättää yliopistolle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;

 10)

päättää yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista;

 11)

ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä

 12)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistavaksi 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitettuja asioita.
7 §

Hallitus kokoontuu, milloin rehtori tai hänen ollessaan estynyt vararehtori katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu hallituksen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsusssa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa hallitus voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä on läsnä.
3 luku Rehtori ja hallintovirasto
8 §

Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen jäsenet sekä vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit, hallintojohtaja, erillisten laitosten johtajat ja hallintoviraston toimistopäälliköt.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla hallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee lisäksi olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorin vakinainen professori tai apulaisprofessori.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, riippuu sen hyväksyminen vaalikollegion harkinnasta.
9 §

Rehtorin ja vararehtorien vaali toimitetaan kukin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Vaalitoimituksessa toimii puheenjohtajana virkaiältään vanhin professori.
10 §

Rehtori toimii yliopiston esimiehenä sekä johtaa ja valvoo yliopiston toimintaa.

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.
11 §

Rehtorin tehtävänä on lisäksi:

 1)

tehdä aloitteita yliopiston kehittämiseksi;

 2)

valvoa, että yliopistossa noudatetaan järjestystä sekä yliopistoa koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta sekä laitoksia hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;

 3)

toimia yliopiston hallituksen puheenjohtajana;

 4)

kehittää ja johtaa yliopiston kansainvälistä toimintaa;

 5)

päättää viran nimestä ja sen muuttamisesta, viran sijoittamisesta ja siirtämisestä sekä viran opetusalasta ja sen muuttamisesta, jollei toisin ole säädetty;

 6)

päättää tiedekuntaneuvoston esityksestä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

 7)

jakaa yliopistolle jakamattomina myönnetyt määrärahat ottaen huomioon hyväksytty toiminta- ja taloussuunnitelma;

 8)

tehdä ehdotus erityismenoarvioksi;

 9)

määrätä tutkintolautakuntien puheenjohtajat ja jäsenet;

 10)

päättää promootioiden järjestämisestä;

 11)

jakaa dosenttistipendit, apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty; sekä

 12)

käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty rehtorin käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Työnjaosta rehtorin ja vararehtoreiden välillä päättää rehtori.

Rehtori antaa hallitukselle selvityksen 1 momentin 7 ja 11 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
12 §

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään ensimmäinen vararehtori ja hänenkin ollessaan estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Opetusministeriö voi myöntää vararehtorille hänelle vararehtorina kuuluvien hallintotehtävien vuoksi vapautusta opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
13 §

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastoon kuuluu se yliopiston henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei ole toisin määrätty.
14 §

Hallintoviraston tehtävänä on:

 1)

valvoa, että yliopiston omaisuutta ja tiloja hoidetaan ja käytetään asianmukaisesti ja taloudellisesti sekä tarvittaessa osoittaa välineet ja tilat opettajille ja tutkimustyötä harjoittaville;

 2)

myöntää virkavapaus ja päättää viran hoidosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 3)

huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;

 4)

huolehtia yliopiston monijäsenisten hallintoelinten käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 5)

myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei erikseen ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut yliopiston henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;

 6)

nimittää ja ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteiset henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai yliopiston muulle hallintoelimelle;

 7)

huolehtia yliopiston opetussuunnitelmien julkistamisesta;

 8)

pitää luetteloa yliopistoon kuuluvista henkilöistä ja opiskelijoiden opintosuorituksista sekä muita tiedostoja, jotka on määrätty yliopistossa pidettäviksi tai katsottu tarpeellisiksi;

 9)

hoitaa yliopiston tiedotustoimintaa;

 10)

huolehtia yliopiston tilinpidosta sekä valvoa tulo- ja menoarvion noudattamista;

 11)

päättää valtion ja kunnan viranomaisten sekä yksityisten ja yhteisöjen tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä koskevista sopimuksista;

 12)

hoitaa yliopiston hankinnat, jollei toisin ole säädetty tai määrätty; sekä

 13)

hoitaa, käsitellä ja ratkaista muut yliopistolle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai määrätty.
15 §

Hallintojohtajan tehtävänä on:

 1)

toimia rehtorin lähimpänä apuna ja valvoa, että yliopiston hallintohenkilökunta täyttää tehtävänsä; sekä

 2)

tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita yliopiston toimintaa, erityisesti sen hallintoa koskeviksi uudistuksiksi.

Hallintojohtaja ratkaisee 14§:ssä tarkoitetut asiat.
16 §

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä. Hallintojohtajan ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston virkamiehen ratkaistavaksi.
4 luku Tiedekunnat
17 §

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja tiedekunnan dekaani.

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa.

Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.
18 §

Tiedekuntaneuvostoon valitaan kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan kahdeksan, kaksitoista tai kuusitoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan tiedekuntaneuvoston jäsenistä ja varajäsenistä puolet siten, että kustakin tiedekuntaan kuuluvasta laitoksesta tulee jäseneksi tai varajäseneksi vähintään yksi vakinainen tai virkaatoimittava professori tai apulaisprofessori. Vähintään puolet näin valituista jäsenistä tulee olla vakinaisia tai virkaatoimittavia professoreita.

Tiedekunnan muut opettajat ja muu tutkimushenkilökunta kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat jäsenistä neljäsosan ja yhtä monta varajäsentä.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee jäsenistä tiedekunnan opiskelijoiden keskuudesta neljäsosan ja yhtä monta varajäsentä.
19 §

Jos 18§:n 2 momentissa tarkoitettu jäsen tai varajäsen Jyväskylän yliopistosta annetun lain 6§:n ja tämän asetuksen 4§:n mukaan ei enää kuulu yliopistoon, valitaan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen tai varajäsen ottaen huomioon, mitä 18§:n 2 momentista johtuu.

Jos 18§:n 3 tai 4 momentissa tarkoitettu jäsen Jyväskylän yliopistosta annetun lain 6§:n ja tämän asetuksen 4§:n mukaan ei enää kuulu yliopistoon, tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi järjestyksessä ensimmäisenä oleva asianomaisen ryhmän varajäsen. Jos varajäseniä ei enää ole, valitaan uusia jäseniä ja varajäseniä 18§:n 3 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä.
20 §

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on:

 1)

valvoa ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;

 2)

käsitellä asiat, jotka koskevat tutkimustoiminnan, tutkintojen, opetuksen ja muiden tiedekunnan tehtäväalueiden edellyttämää yhteistoimintaa eri tiedekuntien ja laitosten kesken;

 3)

tehdä ehdotus ja antaa lausunto viran opetusalasta tai sen muuttamisesta ja haettavaksi julistamisen siirtämisestä;

 4)

päättää avoinna olevan viran opetusalan täsmentämisestä;

 5)

tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

 6)

valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista näiden virkojen hakijoiden ja dosentiksi hakevan pätevyys;

 7)

tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan ja esitys viran täyttämiseksi kutsusta sekä esitys dosentin ottamisesta;

 8)

nimittää tiedekunnan yliassistentin ja assistentin virkaan;

 9)

ottaa tiedekunnan tuntiopettajat;

 10)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja tiedekuntaan kuuluvien virkamiesten virkavapauksista ja viranhoitojärjestelyistä, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 11)

laatia tiedekunnan ja sen alaisten laitosten toimintaa ohjaava toiminta- ja taloussuunnitelma ja tehdä sen pohjalta hallitukselle tiedekunnan osalta pääkohdittainen esitys yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;

 12)

päättää yksityiskohtaisista valintaperusteista ja valita opiskelijat tiedekuntaan;

 13)

päättää tiedekunnan yhteisten kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä;

 14)

tehdä esitys tutkintosäännöksi sekä, ottaen huomioon hallintoviraston ohjeet opettajien opetus- ja muuta työvelvollisuutta koskevien säännösten, määräysten ja sopimusten soveltamisesta, hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia, jatkotutkintoja ja muita opintoja varten;

 15)

määrätä väitöskirjojen, lisensiaattitutkimusten ja muiden vastaavien opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja arvostella nämä opintosuoritukset sekä syventäviin opintoihin kuuluvat tutkielmat tarkastajien lausuntojen perusteella;

 16)

antaa todistukset tiedekunnassa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista sekä myöntää humanististen tieteiden kandidaatin, luonnontieteiden kandidaatin, maisterin ja kunniatohtorin arvoja; sekä

 17)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Tiedekuntaneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa 1 momentin 9, 10, 12, 15, 16 ja 17 kohdassa tarkoitetuissa sekä merkitykseltään vähäisissä erikseen mainittavissa muissa asioissa dekaanille.

Johtosäännössä voidaan määrätä, jollei muuta ole säädetty, että tiedekuntaneuvosto tai dekaani päättää 14§:n 2 ja 6 kohdassa tarkoitetuista tiedekunnan henkilökuntaa koskevista asioista.
21 §

Tiedekuntaneuvosto valitsee vaaleilla toimikaudekseen dekaaniksi ja varadekaaniksi keskuudestaan vakinaisen professorin tai apulaisprofessorin.

Dekaanin vaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä 9§:ssä on säädetty.
22 §

Tiedekuntaneuvosto kokoontuu, milloin dekaani tai hänen ollessaan estynyt varadekaani katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään neljäsosa tiedekuntaneuvoston jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Kutsu tiedekuntaneuvoston kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa voi neuvosto läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

Tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä, jollei 51§:ssä toisin säädetä.
23 §

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa sekä ratkaisee ne tiedekunnan toimivaltaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty tiedekuntaneuvoston ratkaistaviksi.

Dekaanin tehtävänä on lisäksi:

 1)

huolehtia tiedekunnan ja sen alaisten laitosten toimintaa ohjaavan yksityiskohtaisen toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta;

 2)

huolehtia, että tiedekuntaan kuuluva yliopiston henkilökunta hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;

 3)

valvoa, että tiedekunnan ja laitosten käyttöön osoitetut yliopiston tilat sekä opetus- ja tutkimusvälineet ovat asianmukaisessa käytössä;

 4)

jakaa tiedekunnalle jakamattomina myönnetyt määrärahat sekä valvoa tiedekunnan määrärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;

 5)

huolehtia siitä, että tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi kuuluvat asiat tulevat valmistelluiksi, esitellyiksi ja toimeenpannuiksi asianmukaisessa järjestyksessä ja ajassa;

 6)

määrätä perustutkinnon syventäviin opintoihin kuuluvien tutkielmien tarkastajat; sekä

 7)

toimia tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana.

Dekaani antaa tiedekuntaneuvostolle selvityksen 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista päätöksistä.
24 §

Kasvatustieteiden tiedekunnasta on sen ohella, mitä tässä luvussa säädetään, voimassa, mitä opettajankoulutuslaissa (844/71) ja sen nojalla on erikseen säädetty tai määrätty.
5 luku Laitokset
25 §

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja tieteenalan muodostamia laitoksia. Laitosjaosta päättää hallitus tiedekuntaneuvoston esityksestä.

Laitoksen hallintoa hoitavat laitoksen johtaja ja laitosneuvosto. Laitoksen hallinnon järjestämisestä, laitoksen toiminnasta ja päätöksenteosta sekä laitosneuvoston ja johtajan valinnasta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Rehtori voi myöntää opettajankoulutuslaitoksen johtajalle vapautusta opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
26 §

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu ala- ja yläasteen sekä lukion käsittävä harjoittelukoulu, josta on voimassa, mitä valtion harjoittelukouluista on säädetty. Harjoittelukoulun asemasta ja hallinnosta määrätään lisäksi johtosäännössä.
6 luku Erilliset laitokset
27 §

Yliopiston erillisiä laitoksia ovat kirjasto, laskentakeskus, täydennyskoulutuskeskus, yliopiston kielikeskus, museo sekä kasvatustieteiden tutkimuslaitos, korkeakoulujen kielikeskus ja ympäristöntutkimuskeskus.

Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan hallituksen päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.
28 §

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta sekä johtaja tai johtajaksi määrätty yliopiston vakinainen tai virkaatoimittava virkamies.

Kirjaston johtajana toimii ylikirjastonhoitaja.

Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen johtajalla on professorin arvonimi.
29 §

Erillisen laitoksen johtokuntaan määrää hallitus kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja enintään kaksitoista jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varamiehen siten kuin jäljempänä tässä pykälässä säädetään ja johtosäännössä tarkemmin määrätään. Johtokunnan jäsenistä kolme voidaan määrätä yliopistoon kuulumattomista henkilöistä.

Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen johtokunnan jäsenistä kolme ja heidän varamiehensä sekä korkeakoulujen kielikeskuksen johtokunnan jäsenistä yksi ja hänen varamiehensä määrätään opetusministeriön esityksestä.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
30 §

Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen tehtävänä on:

 1)

suorittaa kasvatukseen ja koulutukseen kohdistuvaa perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä huolehtia alan tiedotustoiminnasta;

 2)

suorittaa kasvatukseen, koulutukseen ja koulutusjärjestelmään kohdistuvaa toimeksiantotutkimusta;

 3)

antaa ja kehittää tutkijankoulutusta yhdessä yliopiston tiedekuntien ja muiden korkeakoulujen kanssa; sekä

 4)

suorittaa valtakunnallista korkeakoulupedagogista tutkimus- ja kehittämistyötä sekä huolehtia alan tiedotustoiminnasta.
31 §

Korkeakoulujen kielikeskuksen tehtävänä on:

 1)

kehittää yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa kielitaidon opetusta;

 2)

suorittaa kielitaidon opetusta koskevaa tutkimus-, suunnittelu- ja kokeilutoimintaa;

 3)

tuottaa kielitaidon opetuksessa käytettävää oppimateriaalia; sekä

 4)

harjoittaa kielitaidon opetusta koskevaa tiedotus-, palvelu- ja koulutustoimintaa.
32 §

Ympäristöntutkimuskeskuksen tehtävänä on:

 1)

suorittaa luonnontieteellistä ympäristön tutkimusta; sekä

 2)

harjoittaa luonnontieteelliseen ympäristön tutkimukseen liittyvää selvitystoimintaa ja suunnittelua.
33 §

Muiden kuin 30-32§:ssä tarkoitettujen erillisten laitosten tehtävistä määrätään johtosäännössä.
34 §

Erillisten laitosten hallinnon järjestämisestä, toiminnasta ja päätöksenteosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Johtosäännössä voidaan määrätä, jollei muuta ole säädetty, että erillisen laitoksen johtokunta tai johtaja päättää 14§:n 2 ja 6 kohdassa tarkoitetuista erillisen laitoksen henkilökuntaa koskevista asioista.
7 luku Rahastot
35 §

Yliopiston oikeudesta vastaanottaa lahjoitus- ja testamenttivaroja ja niiden käytöstä on voimassa, mitä yleismääräyksiksi lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa valtioneuvoston päätöksessä (35/74) on määrätty.
8 luku Hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen vaalit
36 §

Hallituksen vaaleilla valittavat jäsenet ja tiedekuntaneuvoston muut kuin professoreita ja apulaisprofessoreita sekä opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Tiedekuntaneuvoston professoreita ja apulaisprofessoreita edustavien jäsenten vaalista määrätään sen lisäksi, mitä 18§:ssä on säädetty, vaalijohtosäännössä.
37 §

Edellä 36§:n 1 momentissa tarkoitetuissa vaaleissa ovat vaalioikeutettuja hallituksen vaalissa yliopiston muu henkilökunta kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit sekä tiedekuntaneuvoston vaalissa tiedekunnan muut opettajat ja tutkimushenkilökunta kuin vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit.

Vaalioikeutettu saa äänestää yhtä ehdokasta.
38 §

Hallitus asettaa vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä siten kuin siitä on säädetty tai määrätty.

Vaalilautakunnan puheenjohtajana on hallintojohtaja sekä muina jäseninä kaksi henkilöä 37§:ssä tarkoitetuista henkilöstöryhmistä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Sihteerinä toimii hallintoviraston määräämä yliopiston virkamies.
39 §

Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon, johon merkitään ne henkilöt, jotka ovat vaalioikeutettuja.

Jokaisesta vaalioikeutetusta merkitään, onko hän vaalikelpoinen.
40 §

Henkilö, joka katsoo, että vaaliluettelossa on vaalioikeuteen tai vaalikelpoisuuteen vaikuttava virhe, voi jättää vaalilautakunnalle kirjallisen oikaisuvaatimuksen seitsemän päivän kuluessa luettelon julkistamisesta.

Vaalilautakunnan on annettava päätös seitsemän päivän kuluessa 1 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä. Tämän jälkeen vaalilautakunta vahvistaa ja julkistaa lopullisen vaaliluettelon.
41 §

Vaalioikeutetulla on 14 päivän kuluessa lopullisen vaaliluettelon julkistamisesta oikeus asettaa ehdokkaita hallituksen ja tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten vaalia varten.

Ehdokas asetetaan jättämällä vaalilautakunnalle vaalikelpoisen henkilön vaalilautakunnan vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella antama kirjallinen suostumus. Ehdokaslistat ovat yhden ehdokkaan listoja.

Ehdokkaiden asettamisajan päätyttyä vaalilautakunta julkistaa välittömästi ehdokaslistojen yhdistelmän.
42 §

Hallituksen ja tiedekuntaneuvoston vaali järjestetään samanaikaisesti yhtenä tai kahtena peräkkäisenä arkipäivänä. Vaalitoimituksen päätyttyä vaalilautakunta laskee annetut äänet.
43 §

Äänestyksen tuloksen määräämiseksi asetetaan ehdokkaat heidän äänimääriensä mukaiseen järjestykseen. Jos äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys arpomalla. Vaalilautakunta julistaa valituksi nimisarjan alusta lukien niin monta ehdokasta kuin on valittavia.

Hallituksen vaaleilla valittavien jäsenten ja tiedekuntaneuvoston muita opettajia ja tutkijoita kuin professoreita ja apulaisprofessoreita edustavien jäsenten varamiehiksi vaalilautakunta julistaa ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista yhtä monta kuin on valittu jäseniä.
44 §

Tarkemmat vaalioikeutta, vaalikelpoisuutta ja muut vaaleja koskevat määräykset annetaan vaalijohtosäännössä.
9 luku Asian ratkaiseminen
45 §

Hallitus, tiedekuntaneuvosto, johtokunta, rehtori, hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies, dekaani ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto. Muulta osin päätöksenteosta määrätään johtosäännössä.

Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa eikä opinnäytettä tai opintosuoritusta arvosteltaessa.
46 §

Asioista, jotka käsitellään hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan istunnossa, laaditaan esittelylistat. Esittelylistaan merkitään kunkin asian kohdalle tehty päätös ja päätökseen osallistuneiden nimet. Esittelylistat muodostavat hallintoelimen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai kokouksen sihteeri.

Jos esittelymenettelyä ei ole tai jos asiasta on äänestetty tai esittelijä ilmoittanut eriävän mielipiteensä taikka jos puheenjohtaja katsoo sen muutoin tarpeelliseksi, laaditaan erillinen pöytäkirja. Pöytäkirjaan merkitty eriävä mielipide on sen esittäjän allekirjoitettava, ja puheenjohtajan on todettava se esitetyn mukaiseksi.
47 §

Hallintoelimen kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, jos esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.

Rehtorin, hallintoviraston ja dekaanin ratkaisemien asioiden toimituskirjat allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.

Lähetteet, ilmoitukset ja niihin verrattavat asiakirjat allekirjoittaa esittelijä.
48 §

Hallituksen, tiedekuntaneuvoston ja johtokunnan istunnossa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys kuitenkin samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
49 §

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnä olevista sitä vaatii. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Rehtorin ja vararehtorin vaalista on säädetty 9§:ssä sekä dekaanin vaalista 21§:ssä.
50 §

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä kokouksessa ratkaistussa asiassa pöytäkirjaan ja muussa esittelyssä ratkaistussa asiassa toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on jälkimmäisessä tapauksessa esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan todettava se esitetyn mukaiseksi.

Ministeriölle tehtävään esitykseen sekä ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettavaan lausuntoon on liitettävä pöytäkirjanote tai jäljennös toimituskirjan taltiokappaleesta, jos asiassa on äänestetty tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
51 §

Ratkaistaessa professorin tai apulaisprofessorin viran hakijoiden tai dosentiksi hakevan tieteellistä pätevyyttä tai annettaessa sitä koskevaa lausuntoa sekä arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan tieteellisen pätevyyden saavuttaneet taikka vastaavan opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on tällöin kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Hallintoelin on päätösvaltainen 1 momentissa mainituissa asioissa, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi päätöksentekoon oikeutettuja jäseniä on läsnä vähintään viisi.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen sen esityksestä tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenen toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen, jollei häntä ole valittu käsittelemään erikseen määrättyä asiaa. Ratkaistaessa erityisesti tiettyä oppiainetta koskevaa asiaa on oppiaineen pääedustajalla oikeus tulla asiassa kuulluksi siten kuin siitä johtosäännössä määrätään.
10 luku Virkamiesten nimittäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
52 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
53 §

Professorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin ja muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus lukuun ottamatta yliassistenttia ja assistenttia, jotka nimittää tiedekuntaneuvosto. Dosentin ottaa hallitus ja tuntiopettajan tiedekuntaneuvosto tai erillisen laitoksen johtokunta.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto, jollei tiedekuntaa tai erillistä laitosta koskevassa johtosäännössä toisin määrätä.
54 §

Yliassistentin, assistentin ja tutkimusassistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin ohjesäännössä määrätään.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu lehtorin virka voidaan täyttää määräajaksi.
55 §

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto, jollei tiedekuntaa tai erillistä laitosta koskevassa johtosäännössä ole muuta määrätty. Hallitus päättää kuitenkin virkaa toimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi.
56 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai sen täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
57 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää hakemukseensa ote nimikirjasta on erikseen säädetty. Yliopisto määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
58 §

Professorin ja apulaisprofessorin viran hakijalle voi virkaehdotuksen tekevä hallintoelin hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kolmen kuukauden lisäajan vaadittavan kelpoisuuden täydentämistä varten.

Jos yhdelle hakijoista on myönnetty edellä tarkoitettu lisäaika, kaikki hakijat saavat käyttää sitä hyväkseen.
59 §

Kun professorin tai apulaisprofessorin viran hakuaika tai 58§:ssä tarkoitettu lisäaika on päättynyt, tiedekuntaneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa täytettävän viran alalta antamaan kirjalliset lausunnot hakijoiden tieteellisestä pätevyydestä virkaan sekä vertailemaan hakijoita tässä suhteessa.
60 §

Tieteellistä pätevyyttä arvioivat asiantuntijat tulee valita tasapuolisesti viran tehtäväpiiriin kuuluvilta aloilta sekä hakijoiden edustamilta tieteellisiltä oppisuunnilta. Asiantuntijat eivät saa olla kehenkään hakijaan hallintomenettelylain (598/82) 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa tai sellaisessa kiinteässä yhteistyösuhteessa tai kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa asiantuntijan puolueettomuutta.
61 §

Asiantuntijoiden lausuntojen antamiselle tulee asettaa kohtuullinen määräaika, jota ei ilman erityistä syytä saa määrätä kolmea kuukautta pitemmäksi.

Ennen asiantuntijoiden valitsemista tiedekuntaneuvosto voi päättää, että asiantuntijat voivat neuvotella keskenään ja että asiantuntija saa antaa lausuntonsa myös yhdessä yhden tai useamman muun asiantuntijaksi valittavan kanssa.
62 §

Ennen virkaehdotuksen tekemistä tulee jokaisen professorin ja apulaisprofessorin viran hakijan antaa opetustaitonsa osoittamiseksi tiedekunnan dekaanin määräämänä aikana julkinen opetusnäyte.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee opetusnäytteet ja ratkaisee kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä opetustaito.

Tiedekuntaneuvosto voi vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta, jos hakijan opetustaito on aikaisemmin todettu.
63 §

Kun lausuntojen antamiselle asetettu määräaika on kulunut tai kun kaikki asiantuntijalausunnot ovat saapuneet, tulee tiedekuntaneuvoston ratkaista kunkin hakijan osalta, onko hänellä riittävä tieteellinen pätevyys.

Tämän jälkeen tiedekuntaneuvoston tulee tehdä virkaehdotus, jossa on pantava virkaan kelpoisiksi todetuista hakijoista kolme ansiokkainta ehdolle siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan virkaan taitaviksi ja kykeneviksi. Erimielisyyden sattuessa suoritetaan äänestys kunkin ehdokassijan osalta erikseen.

Virkaehdotus on viipymättä asetettava julkisesti nähtäväksi yliopiston ilmoitustaululle ja annettava tiedoksi kaikille hakijoille.
64 §

Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää rehtori tiedekuntaneuvoston esityksestä.

Rehtorin päätettyä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä tiedekuntaneuvosto valitsee vähintään kaksi asiantuntijaa antamaan lausunnon kutsuttavaksi ehdotetun tieteellisestä pätevyydestä. Asiantuntijoille annettava määräaika ei tällöin saa ilman erityistä syytä olla kuutta viikkoa pitempi. Muilta osin noudatetaan, mitä asiantuntijoista edellä on säädetty.

Opetustaidon osoittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 62§:ssä on säädetty.
65 §

Saatuaan asiantuntijalausunnot tiedekuntaneuvoston tulee ratkaista kutsuttavaksi ehdotetun tieteellinen pätevyys.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo kutsuttavaksi ehdotetun kelpoiseksi virkaan, sen tulee tehdä esitys hänen kutsumisestaan.
66 §

Mitä 62§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä lehtorin virkoja.

Harjoittelukoulun lehtorilta vaadittavan opetustaidon osoittamisesta on säädetty erikseen.
67 §

Dosentiksi hakevan on annettava opetusnäyte, jonka tiedekuntaneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.

Opetusnäytteen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 62§:ssä on säädetty.

Tiedekuntaneuvoston on hankittuaan vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunnot dosentiksi hakevan tieteellisestä pätevyydestä ratkaistava hakijan tieteellinen pätevyys. Asiantuntijoiden valinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä 60§:ssä on säädetty.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä yliopistoon opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.
11 luku Virkavapaus
68 §

Virkavapauden sekä tätä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei tiedekuntaa tai erillistä laitosta koskevassa johtosäännössä ole muuta määrätty. Virkavapauden vuotta pitemmäksi ajaksi professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää kuitenkin hallitus.
12 luku Opetus, tutkinnot ja oppiarvot
69 §

Yliopiston lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta.

Opetusta annetaan opetussuunnitelmissa määrättyinä ajanjaksoina. Opetusta ei anneta kymmenenä uudenvuodenpäivän edellisenä ja kymmenenä sen jälkeisenä päivänä eikä kolmena pääsiäispäivän edellisenä ja kolmena sen jälkeisenä päivänä. Harjoittelukoulusta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
70 §

Tiedekuntaneuvosto hyväksyy opetussuunnitelmat siten kuin siitä erikseen säädetään. Seuraavan lukuvuoden opetussuunnitelmat on hyväksyttävä ennen toukokuun loppua.

Opetussuunnitelmia laadittaessa on pidettävä huolta, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintoja ja että heille varataan kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana vähintään kuukauden pituinen yhtäjaksoinen aika, jona opetusta ei anneta.
71 §

Yliopistossa annettava luento-opetus on julkista.
72 §

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava hyväksyttyjä opetussuunnitelmia sekä hänen tehtävistään ja yliopistossa annettavasta opetuksesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
73 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Opettajan ollessa estynyt määrää dekaani toisen saman aineen opettajan tai muun pätevän henkilön toimittamaan kuulustelut.
74 §

Opiskelijalla on oikeus kuulusteluissa ja kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää tiedekunnan dekaani.

Johtosäännössä annetaan tarkempia määräyksiä kuulusteluista.
75 §

Tiedekunnissa suoritettavista tutkinnoista on voimassa, mitä seuraavissa asetuksissa säädetään ja niiden nojalla määrätään:

 1)

asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista (402/77);

 2)

asetus kasvatustieteellisistä tutkinnoista ja opinnoista (530/78);

 3)

asetus humanistisista tutkinnoista (1080/78);

 4)

asetus humanistisen perustutkinnon järjestämisestä (741/79);

 5)

asetus luonnontieteellisistä tutkinnoista (1081/78);

 6)

asetus luonnontieteellisen perustutkinnon järjestämisestä (602/79);

 7)

asetus yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista (1082/78);

 8)

asetus yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä (601/79);

 9)

asetus liikuntatieteellisistä tutkinnoista (299/78);

 10)

asetus psykologian tutkinnoista (470/79); ja

 11)

asetus eräistä terveydenhuollon tutkinnoista (626/84).
76 §

Tiedekunnassa kandidaatin tai ekonomin tutkinnon suorittanut voi promootiossa tai ilman promootiota saada maisterin arvon.

Humanististen tieteiden kandidaatin ja luonnontieteiden kandidaatin arvon myöntämisestä on voimassa, mitä humanistisista tutkinnoista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetuissa asetuksissa säädetään.
77 §

Tohtorin tutkinnon suorittaneelle voidaan tämän tutkinnon ulkonaisiksi tunnuksiksi promootiossa antaa tiedekuntaneuvoston vahvistamat arvomerkit. Arvomerkit voidaan antaa myös ilman promootiota.

Tiedekunta voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvomerkit suomalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan tai tieteiden, taiteiden taikka muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa muiden ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi.
78 §

Yliopistossa voidaan suorittaa myös tutkintoihin kuulumattomia erillisiä opintoja.

Yliopistossa voidaan järjestää täydennyskoulutusta ja avoimena korkeakouluopetuksena annettavaa opetusta.
79 §

Opetusministeriö määrää, jollei hyväksi lukemisen perusteista ole muuta säädetty, yliopistoa kuultuaan ne yleiset perusteet, joiden mukaan tiedekuntaneuvosto yksittäistapauksessa ratkaisee, miten ulkomaisessa korkeakoulussa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi.

Tiedekuntaneuvosto päättää kotimaisessa korkeakoulussa tai oppilaitoksessa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta, jollei 75§:ssä mainituista asetuksista muuta johdu.

Tiedekuntaneuvosto päättää niin ikään ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta.
13 luku Opiskeluoikeus ja opiskelijat
80 §

Opiskelijaksi muita kuin 3 momentissa mainittuja tutkintoja suorittamaan voidaan yliopistoon hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät perustiedot.

Hallitus määrää ne perusteet, joilla henkilö, joka ei ole suorittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on voimassa, mitä 75§:ssä mainituissa asetuksissa on säädetty.
81 §

Yliopistoon vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja yleisistä valintaperusteista päättää hallitus valtioneuvoston vahvistettua suunnitelman aloituspaikkojen määrästä ja opetusministeriön annettua suosituksensa valintaperusteista.

Opettajankoulutukseen ottamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
82 §

Sen, joka haluaa opiskella yliopistossa tutkintoa varten tai suorittaa erillisiä opintoja, on haettava kirjallisesti opiskeluoikeutta yliopistolta.
83 §

Opiskelijoiden valinnan suorittaa tiedekuntaneuvosto.

Opetusministeriö voi määrätä, että opiskelijoiden valinta suoritetaan useamman korkeakoulun opiskelijoiden yhteisvalintaa varten asetetun toimielimen esityksestä.
84 §

Yliopistoon opiskelijaksi hyväksytty merkitään yliopiston opiskelijaluetteloon sen jälkeen, kun hän on asianmukaisesti ilmoittautunut yliopistoon.

Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi hallintoviraston määräämällä tavalla.
85 §

Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut 84§:ssä säädetyllä tavalla, poistetaan opiskelijaluettelosta.

Jos 1 momentissa tarkoitetusta syystä opiskelijaluettelosta poistettu opiskelija aikoo myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on pyydettävä hallintovirastolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaluetteloon.
86 §

Täydennyskoulutukseen ja avoimessa korkeakouluopetuksessa annettavaan opetukseen osallistuvien valinnasta päättää täydennyskoulutuskeskus siten kuin johtosäännössä määrätään.

Opettajien täydennyskoulutuksesta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
14 luku Opiskelijoiden oikeusturva ja kurinpito
87 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan opintosuorituksella väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta sekä sellaista kirjallista tai suullista kuulustelua taikka esitelmää tai muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.
88 §

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen tarkastamista varten tiedekuntaneuvosto määrää siten kuin tutkintosäännössä tai muuten tarkemmin määrätään esitarkastajia, tarkastajia ja vastaväittäjiä, joiden tulee antaa asiasta perusteltu kirjallinen lausunto.
89 §

Väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen esitarkastaja, tarkastaja ja vastaväittäjä ei saa olla tekijään hallintomenettelylain 10§:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa eikä sellaisessa kiista- tai muussa suhteessa, joka ilmeisesti vaarantaa hänen puolueettomuuttaan.

Jos väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelevan hallintoelimen jäsen on sen tekijään 1 momentissa tarkoitetussa suhteessa, hän ei saa ottaa osaa asian käsittelyyn hallintoelimessä.
90 §

Ennen väitöskirjan ja lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan ja vastaväittäjän lausunnosta.
91 §

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltavaan kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseensa.

Muun kirjallisen opintosuorituksensa kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta ja syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman arvostelusta kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta. Oikaisua on pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada kuulustelun yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Kirjalliset 2 momentissa tarkoitetut opintosuoritukset on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta lukien. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös suorituspapereistaan.
92 §

Kussakin tiedekunnassa on yksi tai useampi tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluvat rehtorin määräämät puheenjohtaja, jonka tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut yliopiston opettaja, sekä kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla yliopiston opettaja.

Tutkintolautakunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille rehtori määrää henkilökohtaiset varamiehet, joilla tulee olla sama kelpoisuus kuin varsinaisilla jäsenillä.

Tutkintolautakunnan toimikausi on kolme lukuvuotta.
93 §

Tutkintolautakunnassa saavat opintosuorituksen arvostelua koskevan asian käsittelyyn osallistua vain saman tai samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet jäsenet. Tutkintolautakunnan jäsenen esteellisyydestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 89§:ssä on säädetty.

Jos puheenjohtaja tai muu jäsen ei 1 momentin mukaan voi osallistua asian käsittelyyn tai on muutoin estynyt, tulee hänen sijaansa hänen varamiehensä. Jollei varamieskään voi osallistua asian käsittelyyn, kutsuu rehtori asiaa varten lisäjäsenen, jolla on 1 momentissa säädetty kelpoisuus.

Opetustaidon arvostelusta opettajankoulutuksessa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
94 §

Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Tulosta julkistettaessa on ilmoitettava, miten pyrkijä voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen sekä miten valintaan voi pyytää oikaisua.

Valinnan tulosta ei saa oikaisupyynnön johdosta muuttaa kenenkään opiskelemaan valitun vahingoksi.
95 §

Opiskelijaa, joka yliopiston piirissä on syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuneeseen rikkomukseen, voi dekaani rangaista antamalla hänelle muistutuksen ja rehtori antamalla varoituksen tai erottamalla hänet yliopistosta enintään yhdeksi kuukaudeksi. Jos rikkomus on sellainen, että siitä rehtorin harkinnan mukaan voi seurata ankarampi rangaistus, on hänen saatettava asia hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus voi erottaa syyllisen yliopistosta määräajaksi, kuitenkin enintään yhdeksi vuodeksi.
96 §

Edellä 95§:ssä tarkoitetun kurinpitoasian esittely kuuluu hallituksen tähän tehtävään määräämälle yliopiston hallinnossa toimivalle virkamiehelle, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

Ennen kurinpitoasian käsittelyä on asianomaiselle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle mahdollisuus tulla asiassa kuulluksi.
97 §

Opiskelijan, joka kuulustelussa syyllistyy vilppiin, voi kuulustelutilaisuuden valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta. Jos vilppi havaitaan vasta kuulustelutilaisuuden päätyttyä, voi arvostelun suorittava opettaja hylätä opintosuorituksen.
15 luku Muutoksenhaku
98 §

Yliopiston hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.
99 §

Valitusta ei saa tehdä yliopiston hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:

 1)

opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;

 2)

opiskelijaksi valintaa;

 3)

professorin viran täyttämistä kutsusta;

 4)

tilapäisen virkamiehen ottamista;

 5)

apurahaa, avustusta tai stipendiä; sekä

 6)

muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.
16 luku Erinäisiä säännöksiä
100 §

Virkarikoksesta syytetään yliopiston rehtoria, vararehtoria, professoria ja hallintojohtajaa Vaasan hovioikeudessa.
101 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
17 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
102 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan Jyväskylän yliopistosta 26 päivänä kesäkuuta 1981 annettu asetus (515/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
103 §

Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1990, sekä rehtori ja vararehtorit kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1991. Siihen asti kunnes mainitut toimielimet on valittu ja niiden toimikausi on alkanut, Jyväskylän yliopistosta annetun asetuksen (515/81) mukaisessa järjestyksessä valitut toimielimet jatkavat toimintaansa.

Yliopiston erillisten laitosten johtokunnat ja muut hallintoelimet asetetaan tämän asetuksen mukaisesti niiden kulumassa olevan toimikauden päätyttyä.
104 §

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaan tullessa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusministeri Christoffer Taxell