1988

855/1988 Asetus alusten varalaidasta kotimaan liikenteessä

Kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 9 päivänä kesäkuuta 1939 annetun merilain 8§:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1967 annetussa laissa (237/67):

 1 luku Yleisiä säännöksiä
1 § Soveltamisala

Suomalaisella vähintään 24 metriä pitkällä aluksella tulee kotimaan liikenteessä olla lastimerkki ja kansallinen lastiviivakirja osoittamassa, kuinka syvään alus saadaan lastata. Jos aluksella on kansainvälinen lastimerkki ja lastiviivakirja tai Itämeren lastimerkki ja lastiviivakirja, ei erillistä kotimaan lastimerkkiä ja kansallista lastiviivakirjaa tarvita.

Suomalaisen alle 24 metriä pitkän aluksen tulee olla kotimaan liikenteessä siten lastattu, että aluksella on sellainen varalaita, joka kulkuveden laatuun nähden voidaan katsoa turvalliseksi. Tällaiselle alukselle voidaan tarvittaessa määrätä lastimerkki ja antaa kansallinen lastiviivakirja.

Tätä asetusta ei sovelleta:

 1)

puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen eikä merenkulkulaitoksen aluksiin, jollei niitä käytetä yleisessä liikenteessä kuljettamaan matkustajia tai lastia;

 2)

sellaiseen kalastusalukseen, josta on säädetty erikseen;

 3)

vuokraveneeseen;

 4)

yleisillä teillä liikennettä välittävään lossiin eikä lossialukseen;

 5)

miehittämättömään proomuun, lukuunottamatta työntävään alukseen kiinteästi kytkettävää proomua;

 6)

enintään 15 metriä pitkään alukseen; eikä

 7)

huvialukseen.

Epäselvissä tapauksissa merenkulkuhallitus ratkaisee, onko tätä asetusta sovellettava alukseen.
2 § Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

lastiviivasopimuksella vuoden 1966 kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/68);

2)

kansainvälisellä lastimerkillä lastiviivasopimuksen mukaista lastimerkkiä;

3)

Itämeren lastiviivasopimuksella Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välistä sopimusta Itämeren lastiviivoista (SopS 26/88);

4)

Itämeren lastimerkillä Itämeren lastiviivasopimuksen mukaista lastimerkkiä;

5)

kotimaan liikenteellä liikennettä kotimaan satamien välillä; kotimaan liikenteeseen rinnastetaan liikenne kotimaan satamasta toiseen Saimaan kanavan ja siihen välittömästi liittyvien Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton vesialueiden kautta sekä liikenne Saimaan kanavan kautta Viipuriin;

6)

täyskannellisella aluksella alusta, jonka kansi ulottuu aluksen koko pituuden ja leveyden yli ja jonka kaikki kannenalaisiin tiloihin johtavat aukot voidaan säätiiviisti sulkea;

7)

avoimella aluksella alusta, joka ei ole täyskannellinen;

8)

säätiiviillä sitä, että vesi ei pääse tunkeutumaan alukseen missään meriolosuhteissa;

9)

varalaitakannella kantta, josta varalaita lasketaan;

10)

varalaidalla pystysuoraa etäisyyttä keskilaivalla kansiviivan yläreunasta kysymyksessä olevan lastiviivan yläreunaan, tai avoimessa aluksessa, jolla ei ole sivukantta, etäisyyttä laidoituksen yläreunasta lastiviivan yläreunaan; sellaisen alle 24 metriä pitkän täyskannellisen aluksen, jolle ei ole määrätty lastimerkkiä, varalaidalla tarkoitetaan pystysuoraa etäisyyttä kannesta vesiviivaan ja vastaavanlaisen avoimen aluksen, jolla ei ole sivukantta, varalaidalla pystysuoraa etäisyyttä laidoituksen yläreunasta vesiviivaan;

11)

tehokkaalla ylärakenteella kannellista rakennetta varalaitakannella, joka ulottuu laidasta laitaan ja joka on säätiiviisti suljettavissa;

12)

keulapystysuoralla pystysuoraa keularangan etureunan ja sen vesiviivan, jolla pituus mitataan, leikkauspisteen kautta.

Pituus on 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta, tai pituus keularangan etureunasta peräsinvarren keskiöön samalla vesiviivalla, jos tämä pituus on suurempi. Aluksissa, joiden köli on kalteva, tulee tämän vesiviivan olla suunnitteluvesiviivan suuntainen.

Mallisivukorkeus on pystysuora etäisyys kölin yläpinnasta varalaitakannen kansipalkin yläpintaan aluksen laidassa. Puisessa ja komposiittirakenteisessa aluksessa etäisyys mitataan köliuurteen alareunasta. Aluksissa, joissa on pyöristetty parras, mallisivukorkeus mitataan kohtaan, missä kannen ja laidoituksen malliviivat leikkaavat toisensa. Jos varalaitakannessa on askelmia ja kannen korotettu osa ulottuu sen kohdan ohi, missä mallisivukorkeus on määrättävä, mallisivukorkeus mitataan viivaan, joka jatkuu kannen alemmasta osasta kannen korotetun osan suuntaisena.

3 § Lastimerkki ja lastiviivakirja

Merenkulkuhallitus määrää lastimerkin sijoituksen ja antaa kansallisen lastiviivakirjan.

Merenkulkuhallitus voi oikeuttaa luokituslaitoksen määräämään lastimerkin sijoituksen ja antamaan alukselle väliaikaisen lastiviivakirjan. Alukselle on kuitenkin kolmen kuukauden kuluessa väliaikaisen lastiviivakirjan antamisesta hankittava merenkulkuhallituksen lastiviivakirja.
4 § Aluksen omistajan velvollisuudet

Lastimerkin sijoitusta pyydetään merenkulkuhallitukselta tai asianomaiselta luokituslaitokselta.

Aluksen omistajan on annettava tarvittavat tiedot lastimerkin sijoituksen määräämistä varten ja avustettava katsastuksen toimittamista antamalla tarvittavaa työapua sekä saattamalla alus ja sen eri osat katsastuksen edellyttämään kuntoon.

Jos alukseen on lastiviivakirjan antamisen jälkeen tehty muutoksia, jotka voivat vaikuttaa aluksen varalaitaan, ei alusta saa käyttää, ennen kuin aluksen omistaja on tehnyt siitä ilmoituksen merenkulkuhallitukselle tai asianomaiselle luokituslaitokselle ja alukselle on määrätty uusi varalaita.

Jos aluksen nimi tai rekisteripaikka muuttuu, lastiviivakirja on uusittava.
5 § Liikennealueet

Kotimaan liikenteen lastimerkin ja varalaidan määräämistä varten Suomen vesialueet jaetaan seuraaviin liikennealueisiin:

 1)

liikennealue I käsittää joet, kanavat, satamat, järvet sekä sellaiset sisäsaaristoalueet, jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille samoin kuin lyhyet, suojaamattomat väyläosuudet sisäsaaristossa;

2)

liikennealue II käsittää ulkosaariston ja sellaiset saaristoalueet, jotka ovat välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille; muun muassa väyläosuus Tuppura-Santio, Kaunissaaren ja Porkkalan selät, Hangon läntinen selkä, Gullkronan-, Vidskärin- ja Österskärin selät, Kihti, Teili sekä Selkämeren ja Perämeren rannikkoalueet; ja

3)

liikennealue III käsittää avomerialueet kotimaan liikenteessä.

Lastiviivakirja ja lastimerkki annetaan yhdelle tai useammalle liikennealueelle.
2 luku Merkit
6 § Kansiviiva

Kansiviivan tulee olla vaakasuora 300 millimetrin pituinen ja 25 millimetrin levyinen viiva. Se on merkittävä keskilaivan kohdalle aluksen kummallekin sivulle ja sen yläreunan tulee normaalisti yhtyä pisteeseen, jossa varalaitakannen yläpinnan jatko ulospäin leikkaa laidoituksen ulkopinnan. Kansiviiva voidaan kuitenkin merkitä mitattuna muusta kiinteästä kohdasta aluksessa ehdolla, että varalaita tällöin vastaavasti korjataan.

Avoimessa aluksessa, jossa ei ole sivukantta, kansiviivan yläreunan tulee yhtyä laidoituksen yläreunaan.

Jos aluksella on ainoastaan kotimaan liikenteen lastimerkki ja tämän sijoituksen määrittelevä varalaita on pienempi kuin 50 millimetriä, tulee kansiviivan leveyden olla 15 millimetriä.
7 § Lastimerkki

Lastimerkkinä tulee olla rengas, jonka ulkohalkaisija on 300 millimetriä ja leveys 25 millimetriä. Sen leikkaa 450 millimetrin pituinen ja 25 millimetrin levyinen vaakasuora viiva, jonka yläreuna on renkaan keskipisteen tasossa. Renkaan keskipiste merkitään keskilaivan kohdalle ja sen etäisyys kansiviivan yläreunasta on alukselle määrätty laajimman liikennealueen kesävaralaita.

Renkaan ylempi puolisko voidaan jättää pois, jos varalaita on pienempi kuin 150 millimetriä, tai jos sen merkintä ei muusta syystä ole käytännössä mahdollista.

Mikäli aluksella on kansainvälinen lastimerkki tai Itämeren lastimerkki, ei erillistä kotimaan lastimerkkiä merkitä.
8 § Lastimerkin ohella käytettävät viivat

Tämän asetuksen mukaisesti määrättyä varalaitaa osoittaa vaakasuoran 230 millimetrin pituisen ja 25 millimetrin levyisen viivan yläreuna, joka on vedetty keulaan päin kohtisuoraan 25 millimetrin levyistä pystyviivaa vastaan, joka on merkitty 300 millimetrin etäisyydelle renkaan keskipisteestä keulaan päin.

Jos aluksella on kansainvälinen lastimerkki tai Itämeren lastimerkki, pystyviiva on sijoitettava 100 millimetriä tähän merkkiin liittyvistä viivoista keulaan päin.

Seuraavat viivat määrätään käytettäviksi:

 1)

avoimen aluksen liikennealueen I varalaitaa osoittava viiva, joka on merkitty I A;

 2)

täyskannellisen aluksen liikennealueen I varalaitaa osoittava viiva, joka on merkitty I T;

 3)

täyskannellisen aluksen liikennealueen II varalaitaa osoittava viiva, joka on merkitty II;

 4)

täyskannellisen aluksen liikennealueen III kesävaralaitaa osoittava viiva, joka on merkitty III K; sekä

 5)

täyskannellisen aluksen liikennealueen III talvivaralaitaa osoittava viiva, joka on merkitty III T;

Jos aluksella on ainoastaan kotimaan lastimerkki ja yksi varalaita, erillistä lastiviivaa ei tarvita, mutta laajin sallittu liikennealue on merkittävä lastimerkin viereen.

Jos aluksella on Itämeren lastimerkki, liikennealueen III varalaitoja osoittavia viivoja ei tarvitse merkitä.
9 § Merkinnän yksityiskohdat

Rengas, viivat ja kirjaimet on merkittävä pysyvästi aluksen sivuihin hitsipalkolla tai hitsaamalla levystä leikatut merkit laidoitukseen tai muulla vastaavalla tavalla. Merkit on maalattava valkoisiksi tai keltaisiksi tummalla pohjalla tai mustiksi vaalealla pohjalla.
3 luku Rakenteelliset määräykset
10 § Yleistä

Aluksen on oltava siten lastattu, että aluksen vakavuus on riittävä ja ettei aluksen rakenteisiin kohdistu liiallisia rasituksia.

Aluksen tulee täyttää siihen soveltuvat vakavuusmääräykset ja aluksen rungon lujuuden on oltava riittävä kulkuveden laatuun nähden.

Merenkulkuhallitus voi myöntää helpotuksia tämän luvun rakenteellisista vaatimuksista alukselle, jonka pituus on alle 24 metriä, jos vaatimus on aluksen kokoon nähden kohtuuton tai liikennealueeseen nähden tarpeeton.
11 § Rakenteelliset vaatimukset liikennealueella I liikennöiville aluksille

Alus voi olla täyskannellinen tai avoin.

Täyskannellisen aluksen tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

 1)

varalaitakannessa tai tällä kannella olevassa ylä- tai kansirakenteessa olevat, kannenalaisiin tiloihin johtavat aukot tulee varustaa säätiiviillä ovella tai luukulla;

 2)

säätiiviin oven tai luukun on oltava tukeva, teräksinen tai alumiininen, varustettu tiivisteellä ja suljettavissa vahvoilla kiristyslaitteilla; luukut voidaan sulkea puulankuilla tai irtonaisilla kansilla, jotka on varmistettava säätiiviisti luukunpeitteillä ja vaajauksella;

 3)

ovien ja luukkujen kynnysten ja kehysten korkeuden tulee olla vähintään 250 millimetriä;

 4)

ilmatorvien ja ilmaputkien korkeuden tulee olla vähintään 380 millimetriä;

 5)

parraslaidoissa on oltava tyhjennysaukot, joiden pinta-alan tulee olla vähintään 5 prosenttia parraslaidan pinta-alasta;

 6)

varalaitakannen alapuolella olevien valoventtiilien alareunan tulee olla vähintään 100 millimetriä lastiviivan yläpuolella ja ne tulee varustaa sokkoluukuilla, jotka voidaan sulkea vedenpitäviksi; sekä

 7)

jos valoventtiili sijaitsee varalaitakannen alapuolella, se ei saa olla avattavaa tyyppiä.

Jos tuulen ja aallokon suunta ja voimakkuus sellaisella suojaamattomalla väylänosuudella, joka 5§:n mukaan voi kuulua liikennealueeseen I, näin edellyttävät, saa kyseistä väylänosuutta käyttää ainoastaan täyskannellinen alus.
12 § Rakenteelliset vaatimukset liikennealueella II liikennöiville aluksille

Aluksen tulee olla täyskannellinen ja sen tulee täyttää lastiviivasopimuksen 12-26 säännön vaatimukset kuitenkin niin, että kynnysten, kehysten, ilmatorvien ja ilmaputkien vähimmäiskorkeudet ovat 75 prosenttia lastiviivasopimuksen vastaavista arvoista.

Luukunkansien lujuutta laskettaessa oletetaan kuormituksen olevan vähintään 10 kilonewtonia neliömetriä kohti.
13 § Rakenteelliset vaatimukset liikennealueella III liikennöiville aluksille

Aluksen tulee olla täyskannellinen ja sen tulee täyttää lastiviivasopimuksen 12-26 säännön vaatimukset.
14 § Erikoistapaukset

Jos aluksen tavanomaisesta poikkeavan rakenteen johdosta tämän asetuksen 11-13§:ssä säädetyt vaatimukset eivät sovellu tai niistä aiheutuu vaikeuksia aluksen käytössä, merenkulkuhallitus voi määrätä aluskohtaisesti, miten alus on rakennettava vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi.
15 § Vanhat alukset

Aluksissa, jotka ovat liikenteessä tai joiden rakentaminen on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, merenkulkuhallitus voi hyväksyä poikkeuksia asetuksen 11-13§:n vaatimuksista edellyttäen, että vastaava turvallisuustaso saavutetaan.
4 luku Vähintään 24 metrin pituisen aluksen varalaita
16 § Liikennealueella I liikennöivän aluksen varalaita

Täyskannellisen aluksen varalaidan on oltava vähintään 30 prosenttia lastiviivasopimuksen kesävaralaidasta suolattomassa vedessä, kuitenkin vähintään 25 millimetriä.

Avoimen aluksen varalaita lasketaan seuraavasti:

 1)

jos alus on osittain tai kokonaan ilman kantta, varalaita on vähintään 900 millimetriä; ja

 2)

jos alus on varustettu kannella yli koko pituuden ja leveyden sekä luukunkehyksillä, mutta kulkee ilman luukkuja, varalaita on vähintään:

300 + 0,15 (1000 - b) + 0,6 (750 - h) millimetriä, missä

b = säätiiviin sivukannen leveys millimetreissä

h = luukun kehyksen korkeus millimetreissä.

Avoimen aluksen varalaidan on oltava vähintään 25 millimetriä ja vähintään sama kuin saman aluksen varalaita täyskannellisena.

Aluksen viippauksen on oltava sellaisen, ettei mikään osa kannen reunasta missään kohdin joudu veden alle.
17 § Liikennealueella II liikennöivän aluksen varalaita

Aluksen vähimmäisvaralaidan on oltava 60 prosenttia lastiviivasopimuksen kesävaralaidasta suolattomassa vedessä, kuitenkin vähintään 25 millimetriä.

Keulapystysuoran kohdalla kannen korkeuden varalaitaa vastaavasta vesiviivasta tulee olla vähintään varalaita lisättynä arvolla 50 (L/3+10) millimetriä, missä L on aluksen pituus metreissä.

Jos vaadittu keulakorkeus on saatu aikaan keulakorokkeella, tulee tämän ulottua 0,07 L keulapystysuorasta perään päin ja olla säätiiviillä päätylaipiolla varustettu.
18 § Liikennealueella III liikennöivän aluksen varalaita

Aluksen varalaita lasketaan lastiviivasopimuksen 27-40 säännön mukaan Itämeren lastiviivasopimuksen 8 säännössä mainituin muutoksin. Näin lasketusta varalaidasta suolaisessa vedessä vähennetään lastiviivasopimuksen 40 säännön 7 kohdan mukainen suolattoman veden vähennys kerrottuna 0,4:llä.
19 § Erikoistapaukset

Merenkulkuhallitus voi tarkoin määrättyä reittiä varten hakemuksesta hyväksyä alukselle 16-18§:n säännöksistä poikkeavan varalaidan.
5 luku Alle 24 metrin pituisen aluksen varalaita
20 § Liikennealueilla I ja II liikennöivien alusten varalaita

Täyskannellisen aluksen varalaidan tulee olla vähintään 200 millimetriä. Parraslaidan yläreunan korkeuden vesiviivasta keulassa tulee olla vähintään 1200 millimetriä liikennealueella II.

Avoimen aluksen varalaidan tulee olla vähintään 900 millimetriä.
21 § Liikennealueella III liikennöivän aluksen varalaita

Aluksen varalaidan tulee olla vähintään 200 millimetriä. Kannen korkeuden vesiviivasta keulassa tulee olla vähintään 1200 millimetriä ja parraslaidan yläreunan korkeuden vesiviivasta vähintään 1800 millimetriä.
22 § Pienemmän varalaidan hyväksyminen

Omistajan pyynnöstä merenkulkuhallitus voi hyväksyä alukselle pienemmän varalaidan kuin 20 ja 21§:ssä säädetään. Tällöin alukselle määrätään lastimerkki ja annetaan lastiviivakirja. Varalaita lasketaan 16-18§:n mukaisesti.
6 luku Lastimerkin määrääminen
23 § Katsastukset

Lastimerkin määräämistä ja 3 luvun vaatimusten tarkastamista varten merenkulkuhallituksen nimeämä katsastaja suorittaa aluksen katsastuksen. Samalla tarkastetaan varalaidan laskemiseen tarvittavat mitat ja tiedot.

Merenkulkuhallituksen määrättyä lastimerkin sijoituksen katsastaja valvoo sen merkitsemisen aluksen kylkiin.

Aluksen vuosi- ja määräaikaiskatsastuksen yhteydessä on tutkittava, onko alukseen tehty sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat aluksen lastimerkin sijaintiin, ja että aukkojen sulkulaitteet ovat asianmukaisessa kunnossa.

Jos merenkulkuhallituksen oikeuttama luokituslaitos määrää lastimerkin sijoituksen, suorittaa se myös tässä pykälässä mainitut katsastukset.
7 luku Erinäisiä säännöksiä
24 § Valvonta

Tämän asetuksen noudattamista valvovat merenkulku-, poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaiset.
25 § Rangaistussäännös

Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä, on tuomittava varalaitarikkomuksesta sakkoon, jollei teosta ole säädetty muualla ankarampaa rangaistusta.

26 § Maksut

Aluksen lastiviivojen määräämisestä ja merkitsemisestä suoritettavasta maksusta säädetään erikseen.
27 § Poikkeusten myöntäminen

Merenkulkuhallitus voi yksittäistapauksessa hakemuksesta myöntää poikkeuksia tämän asetuksen säännöksistä, jos niiden soveltaminen huomioon ottaen aluksen rakenne, koko, liikennealue sekä ne olosuhteet, joiden vallitessa matka suoritetaan, on katsottava kohtuuttomaksi tai tarpeettomaksi.
28 § Tarkemmat määräykset

Merenkulkuhallitus antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
29 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Aluksella, joka on liikenteessä tai jonka rakentaminen on aloitettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, tulee olla lastimerkki ja lastiviivakirja viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 1991. Jos tällaiseen alukseen vaaditaan rakenteellisia muutoksia, merenkulkuhallitus voi niiden suorittamiseksi myöntää kohtuullisen lisäajan, kuitenkin enintään 1 päivään maaliskuuta 1992 saakka.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Pertti Salolainen