Eläinlääketieteellisen korkeakoulun tehtävänä on antaa eläinlääketieteen perus- ja jatkokoulutusta, suorittaa ja edistää eläinlääketieteellistä tutkimusta sekä kehittää käytännön eläinlääkintää ja harjoittaa siihen liittyvää palvelutoimintaa.

Toiminnassaan korkeakoulun on pyrittävä kehittämään opiskelijoita kykeneviksi palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.

Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Korkeakoulun toimintayksiköitä voidaan sijoittaa myös muille paikkakunnille.

Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.

Sisäisissä asioissa korkeakoululla on itsehallinto siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Korkeakoululle on yksinomaan sitä koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.

Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.

Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita korkeakoulun piirissä toimitettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.

Korkeakoulun virkakielestä on soveltuvin osin voimassa, mitä on säädetty valtion viranomaisesta, jonka virka-alue on kaksikielinen.

Korkeakoulun opetuskielinä ovat suomi ja ruotsi.

Korkeakoulun opettajan on, jäljempänä mainituin poikkeuksin, pidettävä vähintään puolet opetuksestaan suomen kielellä. Dosentti saa itse valita opetuskielensä.

Opettajan, jonka velvollisuutena on ruotsinkielisen opetuksen antaminen, on pidettävä vähintään puolet opetuksestaan ruotsin kielellä.

Muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä tarpeen vaatiessa.

Ulkomainen opettaja saa käyttää opetuskielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.

Henkilökohtaisessa opetuksessa, kuulustelussa ja kokeissa saavat opettaja ja opiskelija käyttää joko suomen tai ruotsin kieltä. Opiskelijoiden oikeudesta kuulusteluissa ja kokeissa käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä säädetään asetuksella.

Korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen kieltä. Lisäksi vaaditaan ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Ruotsinkielistä opetusta varten perustettuun opettajan virkaan vaaditaan kuitenkin, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee ruotsin kieltä ja että hänellä on suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.

Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa tarkoitettua suomen ja ruotsin kielen taitoa.

Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.

Sen estämättä, mitä valtion virkamieslain (755/86) 10§:n 1 momentissa on säädetty, voidaan avoinna olevaan professorin virkaan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen virkaan on korkeakoulun tehtävän kannalta tarkoituksenmukaista.

Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.

Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Niiden vastaanottamisesta, hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.

Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 10§:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaavalla virkamiehellä.

Korkeakoulu ja sen laitokset voivat suorittaa valtion ja kunnan viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.

Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä maksuista säädetään asetuksella. Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.

Tällä lailla kumotaan eläinlääketieteellisestä korkeakoulusta 17 päivänä heinäkuuta 1945 annettu laki (725/45).

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.