1988

539/1988 Laki maatilalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 18 päivänä helmikuuta 1977 annetun maatilalain ( 188/77 ) 5§, 7§:n 1 momentti, 52§:n 1 momentin 1 kohta, 53§:n 1 momentti ja 71§:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7§:n 1 momentti ja 53§:n 1 momentti 31 päivänä joulukuuta 1987 annetussa laissa (1320/87) ja 71§:n 3 momentti 26 päivänä maaliskuuta 1982 annetussa laissa (228/82), sekä lisätään 20§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 31 päivänä joulukuuta 1987 annetulla lailla, uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 ja 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, lakiin uusi 52 a§ sekä 77§:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 31 päivänä toukokuuta 1985 ja 31 päivänä joulukuuta 1987 annetuilla laeilla (435/85 ja 1310/87), uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:
5 §

Mitä 4§:n 1 momentissa on säädetty, ei sovelleta, milloin

 1)

tilasta ositetaan tai maatilasta luovutetaan tiluksia muihin kuin maa- tai metsätaloudellisiin tarkoituksiin,

 2)

tiluksia erotetaan maa- tai metsätaloudellisiin tarkoituksiin, mikäli erottamista ei ole pidettävä, olosuhteet huomioon ottaen, maatilan vastaisen käytön kannalta ilmeisen epätarkoituksenmukaisena, tai

 3)

milloin maatilaan kuuluvan tilan tai tilanosan luovuttaminen on perusteltua omistusoikeuden siirtämiseksi tilanpidon jatkajalle useammalla kuin yhdellä luovutuksella (vaiheittainen sukupolvenvaihdos).

Maatilahallituksen tulee tarvittaessa antaa tarkempia määräyksiä 4§:n ja edellä 1 momentin soveltamisesta sekä hakemuksesta antaa ennakkotieto siitä, onko aiottua toimenpidettä pidettävä maatilan pirstomisena.
7 §

Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa yhden tai useamman samalle omistajalle kuuluvan tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta sekä metsätaloustilalla vastaavaa metsätaloudellista kokonaisuutta, joka käsittää metsämaata vähintään niin paljon, että sen puuntuotto alueesta riippuen on, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, vähintään 150-300 kuutiometriä vuodessa. Asuntotilalla tarkoitetaan tässä laissa tilaa tai aluetta, joka sillä olevine rakennuksineen on tarkoitettu käytettäväksi pysyväisluonteiseen asumiseen. Maatilaksi voidaan katsoa myös viljelijälle hänen ja hänen vanhempiensa tai toisen vanhemmista erikseen omistamista tiloista tai tilanosista vaiheittaista sukupolvenvaihdosta varten muodostunut maatilataloudellinen kokonaisuus. Maatila, jolla harjoitetaan yksinomaan tai pääasiallisesti turkistarhausta, voi sijaita myös vuokraoikeudella hallitulla maalla.
20 §

Hankittu alue voidaan antaa käyttösuunnitelmassa lisäalueeksi maatilan omistajalle tai tulevalle tilanpidon jatkajalle. Tarvittaessa voidaan myös muodostaa maatila.
52 §

Tämän lain mukaan voidaan myöntää lainaa:

 1)

maatilan tai vaiheittaisessa sukupolvenvaihdostilanteessa sen osan sekä lisäalueen ja asuntotilan hankkimista varten (maanostolaina);

52 a §

Haettaessa lainaa maatilan vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen tai muuhun tarkoitukseen vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen kestäessä on lainahakemukseen liitettävä luovuttajan sitoumus siitä, että hän ei luovuta maatilasta itselleen jäävää osaa muulle kuin tilanpidon jatkajalle. Muista vaiheittaiseen sukupolvenvaihdokseen liittyvistä lainoitus- ja avustustoimenpiteiden edellytyksistä säädetään asetuksella.

Jos luovuttaja rikkoo 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen, voidaan sen estämättä, mitä 5§:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, maatila katsoa pirstotuksi.
53 §

Maanostolainaa voidaan myöntää enintään 75 prosenttia 52§:n 1 momentin 1 kohdassa ja 5 momentissa tarkoitetun omaisuuden luovutushinnasta tai 52§:n 3 momentissa tarkoitetun tasingon taikka lakiosan täydennyksen määrästä, ja enintään 50 prosenttia viimeksi mainitussa momentissa tarkoitetun omaisuuden hinnasta sekä sisarosuuslainaa enintään 75 prosenttia 52§:n 1 momentin 2 kohdassa ja 5 momentissa tarkoitetun omaisuuden luovutushinnasta. Milloin hakijana on ensimmäistä maatilaansa tai vaiheittaisessa sukupolvenvaihdostilanteessa sen osaa alle 35-vuotiaana hankkiva henkilö, saadaan lainoitettavaan luovutushintaan, sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää, sisällyttää myös maa- ja metsätalousirtaimiston osuutta hinnasta. Sellaisen kaupan rahoittamiseen, jossa hankittavan omaisuuden, maatilataloudellisiin tarkoituksiin käytettynä, luovutushinta ilmeisesti ylittää paikkakunnan käyvän hinnan, ei maanosto- tai sisarosuuslainaa saa myöntää. Milloin kysymys on pellon käyvän hinnan arvioimisesta, on erityisesti otettava huomioon maan laatu ja sijainti, viljelyn kannattavuus paikkakunnalla sekä muut sen kaltaiset hintaan vaikuttavat seikat.
71 §

Ensimmäisen maatilansa tai vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi osan siitä alle 35-vuotiaana hankkineen henkilön sellaisen 2 momentissa tarkoitetun luoton, joka on syntynyt kahdeksan vuoden kuluessa maatilan tai kyseisen osan siitä hankkimisesta, lyhennysten tai koron taikka molempien periminen voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, aloittaa 1 momentin mukaan määräytyvää ajankohtaa enintään viittä vuotta myöhemmin. Edellytyksenä on, että se hänen taloudellinen asemansa ja tilan vaatimien kehittämishankkeiden suuruus huomioon ottaen katsotaan tarpeelliseksi. Lykkäystä myönnetään vähintään niin pitkäksi aikaa kuin asianomainen henkilö olisi oikeutettu saamaan lykkäystä 2 momentin mukaan, ja myönnetään lykkäys tällöin ainakin lyhennyksen osalta. Henkilö ei tässä tapauksessa ole oikeutettu enää lykkäykseen 2 momentin nojalla.
77 §

Mitä edellä 2 momentissa on säädetty rakentamisavustuksen takaisin perimisestä, sovelletaan myös, jos avustusta vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen kestäessä saaneen henkilön yhdessä vanhempiensa tai heistä toisen kanssa omistama maatila taikka osa siitä on luovutettu muulle kuin avustuksen saajalle.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.

Hallituksen esitys 10/88

Maa- ja metsätalousvaliok. miet. 7/88

Suuren valiok. miet. 36/88

Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Maa- ja metsätalousministeri Toivo T. Pohjala