Tätä asetusta sovelletaan valtion tulo- ja menoarviossa osoitetusta määrärahasta myönnettävään valtion lainaan ja eduskunnan suostumuksen perusteella myönnettävään valtiontakaukseen.

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan vain mikäli laissa tai muussa asetuksessa ei ole toisin säädetty.

Valtion lainojen hoidosta perittävistä toimenpidemaksuista sekä valtiontakauksista perittävistä maksuista säädetään erikseen.

Valtion varoista myönnettävän lainan määrä on vähintään 10 000 markkaa.

Lainan maksatus suoritetaan lainoitettavan hankkeen edistymisen tai lainalla rahoitettavien menojen ajoittumisen mukaisesti.

Lainan myöntäneen viranomaisen tulee valvoa lainavarojen käyttöä sekä lainaehtojen noudattamista.

Valtion lainanannosta ja valtiontakauksesta annetun lain 7 §:n nojalla takaisin maksettavaksi määrätylle lainalle on suoritettava lisäkorkoa 16 prosentin koron ja lainaehtojen mukaisen koron erotus laskettuna kunkin lainaerän nostopäivästä maksupäivään tai määrättyyn takaisinmaksupäivään.

Maksamatta jäänyt korko, viivästyskorko tai muu suoritus voidaan periä lainan seuraavana eräpäivänä, jos niiden määrä on enintään 200 markkaa ja viimeisen lainaerän osalta jättää erikseen perimättä, jos niiden määrä on enintään 20 markkaa.

Lainaa hoitavan viranomaisen päätöksellä lykätylle lainan korko- ja lyhennyserälle peritään lykkäysajalta 10 prosentin vuotuista korkoa.

Valtion lainan tai valtiontakauksen vakuutena olevan omaisuuden pakkohuutokaupassa valtiota edustaa lainaa hoitava viranomainen, joka voi tarvittaessa siirtää valtuuden toiselle viranomaiselle. Valtiolle pakkohuutokaupassa tulleen kiinteän omaisuuden väliaikaisesta hoidosta huolehtii rakennushallitus ja muun omaisuuden hoidosta lainaa hoitanut viranomainen.

Rahalaitosten on suoritettava kunakin päivänä vastaanottamansa lainasuoritukset lainoja hoitavien viranomaisten postisiirtotileille viimeistään maksupäivää seuraavana sellaisena arkipäivänä jona rahalaitos on yleisölle avoinna.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1988.