Valtion tulo- ja menoarvio laaditaan varainhoitovuodeksi kerrallaan. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

Hallituksen esitys valtion tulo- ja menoarvioksi on annettava eduskunnalle riittävän ajoissa ennen varainhoitovuoden alkua.

Tulo- ja menoarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset on pyrittävä antamaan eduskunnalle niin hyvissä ajoin, ettei tulo- ja menoarvioesityksen käsittely niiden myöhäisen antamisen johdosta viivästy.

Valtion tulot ja menot otetaan tulo- ja menoarvioon bruttomäärin niin, ettei menoja vähennetä tuloista eikä tulo- ja menoista.

Tulo- ja menoarviossa ja kirjanpidossa voidaan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään valtiolle liikaa perityn tulon palautus kuitenkin ottaa huomioon tulojen vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna.

Uusista valtionlainoista saatavat tulot ja valtionvelan kuoletukset otetaan tulo- ja menoarvioon nettomääräisesti siten, että tulo- ja menoarvioon merkitään niiden erotus.

Valtiovarainministeriön määräämien, liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten liiketoiminnan käyttötulot ja käyttömenot voidaan ottaa tulo- ja menoarvioon bruttomääräisinä sarakkeen ulkopuolelle. Jos käyttötulot ovat käyttömenoja suuremmat, merkitään tuloarviossa erotusta vastaava käyttötalouden rahoituskate sarakkeeseen. Käyttömenojen ollessa käyttötuloja suuremmat merkitään erotusta vastaava käyttötalouden lisärahoitustarve menoarviossa sarakkeeseen.

Valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisen liikelaitoksen, jäljempänä liikelaitos, tulot ja menot jätetään valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolelle sen mukaan kuin mainitussa laissa on säädetty.

Tulot ryhmitellään laatunsa mukaan osastoihin, jotka jaetaan osaksi tulojen laadun ja osaksi organisaatiorakenteen mukaan lukuihin ja momentteihin.

Tulojen ryhmittelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

Menot ryhmitellään menoarviossa hallinnonaloittain pääluokkiin. Hallinnonalojen yhteiset menot voidaan kuitenkin merkitä erikseen yhteen tai useampaan pääluokkaan.

Pääluokat jaetaan lukuihin ja luvut momentteihin osaksi tehtävien, osaksi hallinnon organisaatiorakenteen ja osaksi menojen laadun mukaan.

Menojen ryhmittelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

Määrärahat ovat kiinteitä määrärahoja, arviomäärärahoja tai siirtomäärärahoja. Arviomäärärahan ja siirtomäärärahan luonne on mainittava menoarvion asianomaisella momentilla.

Arviomäärärahaa saadaan ylittää siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Siirtomääräraha voidaan kokonaan tai osaksi siirtää käytettäväksi tulo- ja menoarvioon ottamisvuotta seuraavien kolmen varainhoitovuoden aikana, jollei tulo- ja menoarviossa asianomaisen siirtomäärärahan kohdalla ole määrätty, että siirtomääräraha voidaan siirtää käytettäväksi vain seuraavan varainhoitovuoden aikana.

Tulo- ja menoarvion hyväksyminen sisältää myös tulo- ja menoarvioesityksessä olevien, eduskunnan kannanotoiksi tarkoitettujen perusteluiden hyväksymisen, jollei eduskunta päätä perusteluista toisin.

Edellä 8§:ssä tarkoitettuihin perusteluihin voidaan sisällyttää käyttösuunnitelma, jossa arvioidaan, miten momentin määräraha jakaantuu eri käyttötarkoitusten kesken.

Jollei 8§:ssä tarkoitetuista tulo- ja menoarvion perusteluista muuta johdu, käyttösuunnitelmassa olevia markkamääriä voidaan ylittää käyttösuunnitelmakohtiin merkittyjen käyttötarkoitusten ja momentin määrärahan puitteissa siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Valtuutta saadaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka tulo- ja menoarvioon se on otettu.

Valtion talonrakennushankkeesta, josta on tulo- ja menoarvion perusteluissa esitetty laajuus- ja kustannusarviot, saadaan varainhoitovuonna tehdä sellaisia rakentamista koskevia sopimuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Milloin talonrakennushankkeen laajuus- ja kustannusarviot on esitetty siirtomäärärahan perusteluissa, on mainittu sopimuksenteko-oikeus voimassa niin kauan kuin siirtomäärärahaa saadaan käyttää. Laajuus- tai kustannusarvion ylittävään hankkeeseen saadaan sitoutua vain, jos suunnittelutietojen tarkentumisesta, olosuhteiden muutoksesta tai muusta sellaisesta syystä johtuva hankkeen laajuuden tai kustannusten tarkistuminen edellyttää arvion ylittämistä ja kustannukset ovat kohtuulliset.

Annettaessa eduskunnalle esitys lisäyksistä ja muutoksista tulo- ja menoarvioon on samassa esityksessä osoitettava myös varat ehdotettavan menojen lisäyksen ja tulojen vähennyksen kattamiseen. Esitykseen on sisällytettävä myös arvioidut olennaiset muutokset tulo- ja menoarvioon merkittyjen tulojen määrissä. Lisäksi esityksessä voidaan ehdottaa vähennyksiä tulo- ja menoarviossa myönnettyihin määrärahoihin.

Virastojen ja laitosten on suunniteltava toimintaansa ja talouttansa usean vuoden aikavälillä. Suunnittelusta voidaan säätää tarkemmin asetuksella.

Valtion maksuliikkeen hoitamisesta säädetään asetuksella.

Valtion kirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa.

Kirjanpidon tilit on järjestettävä siten, että tulo- ja menoarvion toteutumisen seuranta on mahdollista vähintään momentin tarkkuudella.

Edellä 4§:n 1 momentissa tarkoitettujen virastojen ja laitosten on lisäksi pidettävä liiketoiminnastaan liikekirjanpitoa, jossa seurataan viraston ja laitoksen liiketoiminnan kannattavuutta sekä varojen ja velkojen muutoksia.

Liikelaitosten kirjanpidosta säädetään erikseen.

Virastojen ja laitosten tulee pitää toiminnan johtamisen ja seurannan kannalta tarpeellista muuta laskentatointa siten kuin siitä asetuksella säädetään.

Valtion tilinpäätös on laadittava kultakin varainhoitovuodelta sitä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä määrätä, että valtion tilinpäätökseen ei tarvitse liittää selvitystä sellaisista lain perusteella syntyneistä takauksista, joiden johdosta aiheutuvan maksuvelvollisuuden mahdollisuus on vakuus huomioon ottaen hyvin vähäinen ja joiden yksittäinen suuruus ei ole huomattava sekä joiden täsmällistä yhteismäärää ei voida ilman kohtuuttomia vaikeuksia selvittää. Ne takaustyypit, joista ei ole annettava selvitystä, on mainittava tilinpäätösasiakirjassa.

Valtion ulkomaanrahan määräinen velka muunnetaan Suomen rahaksi varainhoitovuoden viimeisen Suomen Pankin kurssin mukaan.

Varainhoitovuodelle kuuluvat tulot, joita ei ole voitu varainhoitovuoden aikana valtiolle periä, siirtyvät tulorästeinä seuraavaan vuoteen. Jos suuruudeltaan tarkoin tiedossa ollutta menoa ei ole voitu ennen varainhoitovuoden päättymistä maksaa varainhoitovuoden tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten otetusta kiinteästä tai arviomäärärahasta, saadaan menon suorittamista varten tarvittava määrä siirtää tilinpäätöksessä menorästinä seuraavaan vuoteen. Menorästi, jota ei varainhoitovuotta lähinnä seuraavan vuoden aikana ole suoritettu, peruutetaan, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää. Mitä edellä on säädetty ministeriöstä, koskee vastaavasti valtioneuvoston kansliaa.

Verot ja veronluonteiset tulot sekä valtion antaman lainan lyhennykset ja korot ovat sen vuoden tuloa, jonka aikana ne ovat valtiolle kertyneet. Valtion velan korko on sen vuoden menoa, jonka aikana se on maksettu, ja valtion ottaman lainan emissioalennus sen vuoden menoa, jonka aikana lainaa koskeva sopimus on tehty.

Jos osaksi tai kokonaan käyttämättä jäänyttä siirtomäärärahaa ei saa enää tilinpäätöksessä siirtää, on käyttämätön määrä peruutettava. Peruutettu siirtomääräraha ja menorästi merkitään tuloksi.

Jos varainhoitovuonna tulee maksettavaksi varainhoitovuotta aikaisempaan vuoteen kohdistuva meno, jonka suorittamista varten tarvittavia varoja ei ole voitu siirtää menorästinä, voidaan meno maksaa valtiovarainministeriön luvalla kulumassa olevan varainhoitovuoden vastaavaan tarkoitukseen käytettävissä olevasta määrärahasta. Valtiovarainministeriön päätöksellä voidaan kuitenkin määrätä, että tilivirasto voi päätöksessä tarkemmin määrätyin edellytyksin päättää menon maksamisesta ilman valtiovarainministeriön lupaa.

Edellä 4§:n 1 momentissa tarkoitettujen virastojen ja laitosten liiketoiminnan vuositulos määrätään siten, että varainhoitovuoden tuloista vähennetään niiden hankkimisesta aiheutuneet menot siten, kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Viraston ja laitoksen toimintaa varten tulo- ja menoarviossa osoitetuilla määrärahoilla ei saada hankkia varastoon hyödykkeitä enempää kuin mitä viraston tai laitoksen häiriötön toiminta edellyttää.

Valtiovarainministeriö nimeää ne valtion virastot ja laitokset, jotka saavat sitoa valtion kassavaroja tarveainevarastoihin siten, että menoarvion määrärahaa veloitetaan vasta tarveaineita käyttöön otettaessa. Valtiovarainministeriö määrää myös, kuinka paljon varoja edellä tarkoitetulla virastolla ja laitoksella saa olla sidottuna tarveainevarastoihin.

Sellaisia valtion omistamia osakkeita, osuustodistuksia ja muita arvopapereita, joiden hankinta on tapahtunut eduskunnan nimenomaisen päätöksen nojalla, ei saa luovuttaa toiselle ilman eduskunnan suostumusta. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, mikäli luovutusta on asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla pidettävä merkitykseltään vähäisenä.

Valtiovarainministeriö voi antaa määräyksiä valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta ja luetteloimisesta. Liikelaitoksia koskevien määräysten antamisesta säädetään valtion liikelaitoksista annetussa laissa.

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös eduskunnan taloudenhoidossa. Arviomäärärahan ylittämisestä päättää eduskunnan määrärahojen osalta eduskunnan kansliatoimikunta, joka myöntää myös 19§:n 1 momentissa ja 20§:ssä tarkoitetun luvan.

Tarkemmat määräykset eduskunnan taloudenhoidosta ja kirjanpidosta annetaan eduskunnan tilisäännössä, jonka eduskunta vahvistaa puhemiesneuvoston ehdotuksesta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää valtion tulo- ja menoarvioon, kirjanpitoon, tilinpäätökseen sekä virastojen ja laitosten sisäiseen valvontaan liittyvistä asioista, jollei niistä ole nimenomaisen säännöksen nojalla säädettävä lailla.

Asetuksessa säädetyistä asioista voidaan antaa määräyksiä ja ohjeita myös valtiovarainministeriön päätöksellä ja virastojen ja laitosten ohjesäännöissä.