Alueittaisena hintapoliittisena tukena voidaan maksaa maidon tuotantoavustusta sen mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään.

Tuotantoavustusta voidaan suorittaa 5 §:ssä tarkoitetuilla alueilla tuotetusta maidosta, jonka tuottajana on ollut yksityinen viljelijä tai viljelijät, kuolinpesä tai maatalousyhtymä tai yksityisten viljelijöiden maidon tuottamista varten muodostama yhteisö ja jonka meijeri on vastaanottanut suoraan maidontuottajalta.

Maidolla tarkoitetaan tässä päätöksessä täysmaitoa ja kermaa. Meijerin vastaanottamaa maitomäärää laskettaessa muunnetaan kerma maidoksi kertomalla kermaan sisältyvien rasvakilojen tai rasvalitrojen määrä luvulla 23. Ellei jostakin vastaanotetusta kermamäärästä ole kuitenkaan suoritettu rasvamääritystä, katsotaan tällaisen kerman sisältävän rasvaa 20 %. Tässä tapauksessa kerma muunnetaan maidoksi kertomalla vastaanotettu kermamäärä luvulla 4,6.

Edellä 1 §:ssä tarkoitetuilta karjanhaltijoilta vuoden 1988 huhtikuun 1 päivän ja vuoden 1989 maaliskuun 31 päivän välisenä aikana vastaanotetusta 5 §:ssä määrätyillä alueilla tuotetusta maidosta voidaan meijereille suorittaa tuotantoavustusta I a alueella enintään 63,0 penniä, I b alueella enintään 39,0 penniä, II a alueella enintään 29,0 penniä, II b alueella enintään 23,0 penniä, III a alueella enintään 15,0 penniä, III b alueella enintään 11,8 penniä, IV a alueella enintään 6,0 penniä, IV b alueella enintään 4,0 penniä ja ulkosaaristoalueella (V alue) enintään 21,0 penniä litralta.

Maidon tuotantoavustuksen suorittaa meijerille maatilahallitus kultakin kuukaudelta saatuaan meijeriltä asianmukaisen selvityksen karjanhaltijoilta vastaanotetuista maitomääristä sekä maidon hinnan ja tuotantoavustuksen maksamisesta. Avustus maksetaan saajan tai saajan määräämän rahalaitoksen taikka meijerialan keskusliikkeen postisiirtotilille.

Maatilahallitus voi kuitenkin suorittaa tuotantoavustusta ennen 1 momentissa tarkoitetun selvityksen toimittamista. Tällainen ennakko saa kuitenkin nousta enintään siihen määrään, minkä meijeri olisi voinut saada avustusta edelliseltä tai sitä edelliseltä kuukaudelta.

Avustuksia tämän päätöksen nojalla myönnettäessä noudatetaan seuraavaa aluejakoa:

I a alue:

Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Muonion kunnasta valtioneuvoston 26 päivänä huhtikuuta 1973 antamassa päätöksessä eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Enontekiön kunnasta Muonion kuntaan (350/73) mainitut tilat ja alueet.

I b alue:

Kittilän, Kolarin, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kunnat sekä Muonion kunta sen I a alueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta sekä Kuusamon kunnasta valtioneuvoston 18 päivänä kesäkuuta 1969 antamassa päätöksessä eräiden tilojen ja tilajärjestelmän ulkopuolella olevien alueiden siirtämisestä Sallan kunnasta Kuusamon kuntaan (402/69) mainitut tilat ja alueet.

II a alue:

Lapin läänissä Keminmaan, Pellon, Ranuan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat, Rovaniemen maalaiskunta sekä Kemin, Kemijärven, Rovaniemen ja Tornion kaupungit; Oulun läänissä Hailuodon, Iin, Kuivaniemen, Pudasjärven, Puolangan, Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli-Iin kunnat sekä Kuusamon kunta sen I b alueeseen kuuluvaa osaa lukuunottamatta.

II b alue:

Oulun läänissä Haukiputaan, Hyrynsalmen, Kiimingin, Paltamon, Ristijärven, Utajärven, Vaalan ja Ylikiimingin kunnat, Kuhmon kaupunki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella ja Vuolijoen kunnasta Manamansalon saaressa oleva osa; Pohjois-Karjalan läänissä Enon, Ilomantsin ja Tuupovaaran kunnat sekä Lieksan kaupunki.

III aalue:

Oulun läänissä Haapaveden, Kempeleen, Kestilän, Kärsämäen, Limingan, Lumijoen, Merijärven, Muhoksen, Oulunsalon, Pattijoen, Piippolan, Pulkkilan, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Pyhännän, Rantsilan, Ruukin, Siikajoen, Sotkamon, Temmeksen, Tyrnävän, Vihannin ja Vuolijoen kunnat sekä Kajaanin, Oulaisten, Oulun ja Raahen kaupungit; Pohjois-Karjalan läänissä Juuan, Kiihtelysvaaran, Kontiolahden, Valtimon ja Värtsilän kunnat sekä Nurmeksen kaupunki; Kuopion läänissä Kaavin, Rautavaaran, Sonkajärven ja Varpaisjärven kunnat, Juankosken kunnasta entisen Säyneisen kunnan alue ja valtioneuvoston 17 päivänä kesäkuuta 1970 antamassa päätöksessä Säyneisen ja Muuruveden kuntien alueiden siirtämisestä Juankosken kuntaan sekä eräiden tilojen ja alueiden sekä erään kylän siirtämisestä Kaavin kunnasta Juankosken kuntaan (434/70) ja 30 päivänä kesäkuuta 1972 antamassa päätöksessä eräiden tilojen, tilanosien ja alueiden siirtämisestä Kaavin kunnasta Juankosken kuntaan (533/72) mainitut tilat ja alueet.

III b alue:

Oulun läänissä Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Reisjärven ja Sievin kunnat sekä Haapajärven ja Ylivieskan kaupungit; Pohjois-Karjalan läänissä Kesälahden, Kiteen, Liperin, Polvijärven, Pyhäselän, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat sekä Joensuun ja Outokummun kaupungit; Kuopion läänissä Karttulan, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Leppävirran, Nilsiän, Pielaveden, Tervon, Tuusniemen, Vehmersalmen, Vesannon ja Vieremän kunnat, Juankosken kunta sen III a alueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta sekä Iisalmen kaupunki; Vaasan läänissä Evijärven, Halsuan, Himangan, Kaustisen, Kortesjärven, Kruunupyyn, Kälviän, Lappajärven, Lehtimäen, Lestijärven, Lohtajan, Luodon, Perhon, Soinin, Toholammin, Ullavan, Vetelin ja Vimpelin kunnat, Pietarsaaren maalaiskunta sekä Alajärven, Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit; Mikkelin läänissä Enonkosken, Heinäveden, Kangaslammin ja Savonrannan kunnat; Keski-Suomen läänissä Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Multian, Pihtiputaan, Pylkönmäen ja Viitasaaren kunnat; Kymen läänissä Saaren ja Uukuniemen kunnat.

IV a alue:

Kuopion läänissä Maaningan, Rautalammin ja Siilinjärven kunnat sekä Kuopion, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit; Vaasan läänissä Alahärmän, Ilmajoen, Isojoen, Isokyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Korsnäsin, Kuortaneen, Laihian, Nurmon, Närpiön, Peräseinäjoen, Teuvan, Töysän, Vähäkyrön, Vöyrin, Ylihärmän ja Ylistaron kunnat, Alavuden, Kaskisten, Kauhavan, Kristiinankaupungin, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Uudenkaarlepyyn, Vaasan ja Ähtärin kaupungit sekä Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren ja Oravaisten kunnat niiden V alueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta; Mikkelin läänissä Haukivuoren, Joroisten, Jäppilän, Kerimäen, Rantasalmen ja Virtasalmen kunnat, Pieksämäen maalaiskunta sekä Pieksämäen ja Savonlinnan kaupungit; Keski-Suomen läänissä Konginkankaan, Konneveden, Petäjäveden, Sumiaisten ja Uuraisten kunnat sekä Keuruun, Saarijärven, Suolahden ja Äänekosken kaupungit; Hämeen läänissä Kuoreveden, Kurun ja Vilppulan kunnat sekä Mäntän ja Virtain kaupungit; Turun ja Porin läänissä Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Kihniön, Merikarvian, Pomarkun ja Siikaisten kunnat sekä Ikaalisten, Kankaanpään ja Parkanon kaupungit; Ahvenanmaan maakunnassa Eckerön, Lumparlandin ja Sundin kunnat sekä Getan ja Saltvikin kunnat niiden V alueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta.

IV b alue:

Mikkelin läänissä Anttolan, Hartolan, Hirvensalmen, Juvan, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Punkaharjun, Puumalan, Ristiinan ja Sulkavan kunnat, Mikkelin maalaiskunta ja Mikkelin kaupunki; Keski-Suomen läänissä Hankasalmen, Joutsan, Korpilahden, Laukaan, Leivonmäen, Luhangan, Muuramen, Säynätsalon ja Toivakan kunnat, Jyväskylän maalaiskunta sekä Jyväskylän ja Jämsänkosken kaupungit; Kymen läänissä Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Suomenniemen kunnat; Ahvenanmaan maakunnassa Jomalan kunta ja Maarianhaminan kaupunki sekä Finströmin, Hammarlandin ja Lemlandin kunnat niiden V alueeseen kuuluvia osia lukuunottamatta.

V alue (ulkosaaristoalue):

Vaasan läänissä Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren ja Oravaisten kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Kymen läänissä Pyhtään ja Vehkalahden kunnista sekä Kotkan kaupungista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Turun ja Porin läänissä Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnat, Dragsfjärdin, Kustavin, Rymättylän, Särkisalon, Taivassalon ja Vehmaan kunnista sekä Paraisten ja Uudenkaupungin kaupungeista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat; Ahvenanmaan maakunnassa Brändön, Föglön, Kumlingen, Kökarin, Sottungan ja Vårdön kunnat sekä Finströmin, Getan, Hammarlandin, Lemlandin ja Saltvikin kunnista maatilahallituksen hyväksymät saaristo-osat.

Jos meijeri on saanut avustusta perusteettomasti tai enemmän kuin sille tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan takaisinperinnän osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Siltä, joka ei noudata tässä päätöksessä tai sen nojalla annetuissa määräyksissä ja ohjeissa annettuja määräyksiä, voi maatilahallitus kieltää avustuksen joko määräajaksi tai kokonaan.

Maatalouspiirien ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen tulee osaltaan valvoa tämän päätöksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamista.

Avustuksen saaja on velvollinen antamaan maatilahallituksen sekä maatalouspiirin ja Ahvenanmaalla lääninhallituksen määräämälle tarkastajalle vaadittaessa tilaisuuden kirjanpitonsa sekä tili- ja muiden asiakirjojen tarkastamiseen avustuksen maksamiseen liittyviä seikkoja koskevalta osalta ja muutoinkin avustamaan tarkastuksen suorittamisessa.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 4 päivänä toukokuuta 1988.