Kirjastorakennusten ja -huoneistojen tulee olla tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja laajuudeltaan kohtuullisiksi suunniteltuja sekä vastata kauneudeltaan kohtuullisia vaatimuksia.

Suunnitelmien on oltava riittävän asiantuntevan henkilön laatimat ja allekirjoittamat, ja niitä laadittaessa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä sekä hyväksyttyä huonetilaohjelmaa.

Muita kuin tässä päätöksessä mainittuja tiloja saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä kirjastorakennuksen huonetilaohjelmaan, jos nämä lisätilat ovat kirjaston toiminnan kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Samoin edellytyksin saadaan tilat hyväksyä huonetilaohjelmaan suurempinakin kuin se olisi sallittua kunnan asukasluvun ja muiden 3§:ssä mainittujen perusteiden mukaan laskettuna. Kirjastorakennuksen yhteyteen saadaan sijoittaa tilat kansalais- ja työväenopistoa, musiikkiopistoa ja kunnallista oppimateriaalikeskusta varten sekä liikuntalaissa (984/79), kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (1045/80) ja nuorisotyölaissa (1068/85) tarkoitettua toimintaa varten. Erityisestä syystä myös muita vähäisiä kunnan toimialaan kuuluvia tiloja saadaan hyväksyä huonetilaohjelmaan, jos niiden sijoittamista kirjastorakennukseen on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Kirjaston tontille saadaan kunnan hakemuksesta kouluhallituksen luvalla sijoittaa muitakin sellaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus kuuluu kunnan toimialaan, jos rakennusten käytöstä ei aiheudu haittaa kirjastotoimelle.

Jos kirjastotilat sijoitetaan muiden kuin edellä 3 momentissa mainittujen tilojen yhteyteen, on kysymyksessä kirjastohuoneisto.

Kouluhallitus voi myöntää luvan yhdistää rakennettavan kirjastorakennuksen lämpökeskukseen muun rakennuksen. Kunnan on tällöin suoritettava yhteisen lämpökeskuksen kustannuksista sellainen osa, joka vastaa yhdistettävän rakennuksen vaatiman lämpöenergian määrän osuutta koko kehitetystä energiamäärästä. Lupa voi koskea myös aikaisemmin valmistunutta lämpökeskusta. Kunnan on tällöin ennen yhdistämiseen ryhtymistä palautettava liitettävien rakennusten energiankulutusta vastaava osuus saamastaan valtionrahoituksesta, joka lasketaan lämpökeskuksen nykyarvosta. Samoin kunnan on maksettava takaisin vastaava osuus saamansa valtion kuoletuslainan maksamatta olevasta osasta. Takaisin maksettavat osuudet vahvistaa kouluhallitus.

Kouluhallitus voi niin ikään myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettaviin tai jo valmiina oleviin kirjastorakennuksen vesihuoltolaitteisiin ja -rakenteisiin muun rakennuksen vesihuoltolaitteet ja -rakenteet samoin ehdoin kuin edellä tässä pykälässä on mainittu. Kustannusten jakoperusteena on käytettäväksi arvioitu vuorokautinen vesimäärä.

Muiden kuin sairaalassa ja huoltolaitoksessa toimivien kunnan kirjastojen yhteenlaskettu valtionrahoitukseen oikeuttava hyötypinta-ala määräytyy kunnan asukasluvun perusteella. Jos kunnassa on enintään 2 000 asukasta, kirjastojen yhteenlaskettu hyötypinta-ala saa olla enintään 240 m ² . Asukasluvun ollessa sitä suurempi hyötypinta-alaan saadaan lisätä enintään 60 m ² jokaista seuraavaa alkavaa 1 000 asukkaan määrää kohti. Asukasluvun noustessa suuremmaksi kuin 50 000 lisäys on kuitenkin enintään 50 m ² kutakin seuraavaa alkavaa 1 000 asukkaan määrää kohti.

Kaksikielisessä kunnassa saadaan asukasluvun perusteella laskettuun hyötypinta-alaan lisätä 15 m ² jokaista alkavaa vähemmistökielistä 1 000 asukkaan määrää kohti.

Maakuntakirjastoa tai valtakunnallista keskuskirjastoa ylläpitävässä kunnassa hyötypinta-ala saa olla enintään 10 % edellä 1 ja 2 momenteissa määrätyllä tavalla laskettua pinta-alaa suurempi.

Asutuksen rakenteen ja sijainnin tai niissä tapahtuvien muutosten vuoksi samoin kuin väestöennusteen osoittaman asukasluvun huomattavan muutoksen tai muun erityisen syyn vuoksi kouluhallitus voi vahvistaa kunnan kirjastojen yhteenlasketun hyötypinta-alan yhteensä enintään 20 % edellä 1 ja 2 momentissa määrätyllä tavalla laskettua pinta-alaa suuremmaksi tai pienemmäksi.

Kirjaston sisäisen parven pinta-alasta otetaan huomioon 50 % kirjaston hyötypinta-alaa määrättäessä.

Edellä mainittujen pinta-alojen lisäksi saadaan kirjastotoimintaa varten hankitulle kirjastoautolle hyväksyä säilytystila 73-80 m ² autoa kohti. Jollei erityistä syytä ole, säilytystila on sijoitettava kirjastorakennukseen tai kirjastohuoneiston välittömään yhteyteen.

Kirjastorakennukseen saadaan hyväksyä rakennuksen hoitoa varten tarpeellisille varusteille ja välineille kiinteistön hoitotilaa 0.8 % hyötypinta-alasta laskettuna, kuitenkin vähintään 6 m ² ja enintään 20 m ² .

Kirjastorakennukseen saadaan kouluhallituksen harkinnan mukaan hyväksyä talonmies-lämmittäjän asunto 60-80 m ² .

Kirjastorakennuksessa tulee olla lämpö-, vesi- ja sähkölaitteita varten tarvittavat tilat.

Eteis- ja käytävätilaa saa olla lisäksi enintään 10 % kirjastotilojen hyötypinta-alasta laskettuna.

Hyväksyessään toteuttamisohjelman kouluhallitus tai lääninhallitus määrää hyötyneliömetriä kohti erikseen vahvistettuja markkamääriä noudattaen sekä jäljempänä tässä pykälässä ja 5§:ssä mainituin perustein normaalihinnan.

Tilan pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon kyseessä olevaa tilaa tai asuntoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajaama ala, ei kuitenkaan kantavien rakenteiden, hormien eikä ikkuna- ja ovisyvennysten vaatimaa alaa.

Valtionrahoitukseen oikeuttava hyötypinta-ala muodostuu hyväksyttyyn huonetilaohjelmaan sisältyvistä 3 §:n mukaisista kirjaston tiloista, kirjastoauton säilytystiloista, kiinteistön hoitotiloista sekä kouluhallituksen tarpeelliseksi katsomasta talonmies-lämmittäjän asunnosta.

Rakennuksen kokonaishyötypinta-ala muodostuu valtionrahoitukseen oikeuttavasta hyötypinta-alasta sekä valtionrahoituksen ulkopuolelle jäävästä pinta-alasta, joka on hyväksytty huonetilaohjelmaan 1§:n 3 momentin nojalla.

Rakennuksen normaalihinta määräytyy valtionrahoitukseen oikeuttavan hyötypinta-alan mukaan.

Normaalihintaan ja vastaavasti valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta epätaloudellisista suunnitteluratkaisuista eikä suunnitelmaan nähden kalliista urakkatarjoushinnoista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Laajuuden vaikutus rakennuskustannuksiin otetaan huomioon kirjastorakennuksen ja koulurakennuksen yhteydessä olevan kirjastohuoneiston huonetilaohjelman mukaista normaalihintaa korottavana tai alentavana tekijänä seuraavan taulukon mukaisesti:

Väliarvot interpoloidaan. Jos lisärakennukseen liittyy samaan urakkaan kuuluva muutos- ja perusparannustyö, otetaan sen vaikutus huomioon hanketta suurentavana tekijänä.

Jos kirjastorakennuksen tai koulurakennuksen yhteydessä olevan kirjastohuoneiston vaikeat perustamisolosuhteet aiheuttavat oleellisia lisäkustannuksia, joita ei voida kohtuudella välttää, kouluhallitus voi korottaa määrättävää normaalihintaa enintään 5 %.

Milloin kirjastorakennus tai koulurakennuksen yhteydessä oleva kirjastohuoneisto sijaitsee suojelukohteessa, voidaan normaalihinta väestönsuojeluasetuksen 7§:n mukaisesti mitoitetun, kirjaston yhteyteen rakennettavan väestönsuojan osalta määrätä 50 % kirjastotilojen normaalihintaa suuremmaksi.

Jos kirjastorakennus tai koulurakennuksen yhteydessä oleva kirjastohuoneisto varustetaan kotimaista polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella, tulee kouluhallituksen korottaa normaalihintaa niiden kohtuullisten lisäkustannusten mukaisesti, jotka suunnitelmien ja eritellyn kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta lämmitystavan valinnasta mahdollisesti aiheutuvan.

Seuraavien kuntien osalta, joissa rakennustöiden kustannustaso on pysyvästi yleistä rakennustöiden kustannustasoa korkeampi, saadaan edellä tässä päätöksessä esitetyin perustein laskettua hankkeen normaalihintaa korottaa seuraavasti:

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9§:ssä tarkoitetuista saaristokunnista Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kuntien sekä Dragsfjärdin kunnan saariston osalta saadaan edellä tässä päätöksessä esitetyin perustein laskettua hankkeen normaalihintaa korottaa 5 %.

Milloin uusia kirjastotiloja rakennettaessa voidaan käyttää hyväksi olemassa olevaa lämpökeskusta tai muita normaalisti hyväksyttäviin rakennuskustannuksiin sisältyviä töitä, tulee kouluhallituksen tai lääninhallituksen määrätä valtionrahoituksen perusteena olevat normaalihinnat vastaavasti alemmiksi. Normaalihintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka kirjastorakennusta ei varusteta omalla lämpökeskuksella, jos rakennus liitetään lämpöenergian hankintaa varten perustetun laitoksen verkkoon.

Jos kirjastorakennus tai -huoneisto, jonka hankkimista tai perustamiskustannuksia varten on heinäkuun 31 päivän 1921 jälkeen annettu valtion rakennusavustusta, palaa tai poistetaan kirjaston käytöstä ja kunta sen johdosta joutuu rakentamaan uusia rakennuksia, vähennetään rakennettavan rakennuksen tai huoneiston normaalihinnasta hyväksytyssä huonetilaohjelmassa poistettavaksi määrätyn rakennuksen arvo, joka määrätään niin kuin poistettava rakennus rakennettaisiin poistamisen ajankohtana vallitsevan hintatason mukaan siitä rakennusaineesta ja sillä tavalla kuin se on rakennettu, ottaen huomioon rakennuksen iästä johtunut arvonalennus, joka on kivirakennuksessa 1 §12 %, puisessa 2 % ja talousrakennuksessa 2 §12 % jokaista ikävuotta kohden, kuitenkin yhteensä enintään 98 %. Jos rakennuksessa on tehty perusparannuksia, sen ikäalennusta on parannusten laadusta riippuen harkinnan mukaan pienennettävä. Jos palaneen rakennuksen palovakuutuskorvauksen määrä on edellä esitetyllä tavalla laskettuna poistettavan rakennuksen arvoa suurempi, vähennetään rakennettavan rakennuksen normaalihinnasta koko palovakuutuskorvaus.

Kouluhallitus tai lääninhallitus määrää muutos- ja perusparannustyölle sekä siihen välittömästi liittyvälle kunnossapitotyölle normaalihinnan niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka toteuttamisohjelman ja kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta työstä aiheutuvan. Kustannuksista on kuitenkin vähennettävä perusparannuksessa poistettavan osan myyntiarvo. Normaalihintaan ja valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta sellaisia kustannuksia, joihin ei myönnetä valtionrahoitusta uutta kirjastoa rakennettaessa.

Kun kysymyksessä ovat valmiissa kirjastorakennuksessa tai -huoneistossa tai muuhun tarkoitukseen rakennetussa kirjaston käyttöön hankitussa rakennuksessa tai -huoneistossa toimeenpantavat muutokset, kouluhallitus tai lääninhallitus saa, jos muutokset ovat tarkoituksenmukaiset, hyväksyä toteuttamisohjelman, vaikka huonetilat eivät täysin vastaa tämän päätöksen vaatimuksia.

Jos toteuttamisohjelman ensimmäisen vaiheen hyväksymisestä on kulunut enemmän kuin kolme vuotta ja se poikkeaa tämän päätöksen määräyksistä, tulee kunnan hankkia kouluhallituksen tai lääninhallituksen hyväksyminen uudelle, tämän päätöksen mukaiselle huonetilaohjelmalle.

Tämä päätös tulee voimaan 13 päivänä huhtikuuta 1988. Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1988 ja se on voimassa vuoden 1988 loppuun.