Verohallitus johtaa ja valvoo valtiovarainministeriön alaisena keskusvirastona verohallinnosta annetun lain (960/87) 2§:ssä tarkoitettujen verojen ja maksujen määräämistä, maksuunpanoa, kantoa ja perintää sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille mainitun lain sekä muiden säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat tai jotka valtiovarainministeriö sen tehtäväksi antaa.

Osastojen jakautumisesta toimistoihin säädetään jäljempänä. Toimistoihin voidaan perustaa jaostoja sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Lisäksi verohallituksessa on välittömästi pääjohtajan alaisena erilliset sisäisen tarkastuksen yksikkö ja tiedotusyksikkö.

Hallinto-osastossa on yleinen toimisto, taloustoimisto ja järjestelytoimisto.

Yleisessä toimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat yleis- ja henkilöstöhallintoa, koulutustoiminnan järjestelyä, verohallinnon yleistä organisointia, verohallinnon lautakuntien kokoonpanoa ja muodostamista sekä toimitiloja.

Yleisessä toimistossa käsitellään sisäistä tarkastusta ja tiedotustoimintaa lukuun ottamatta myös ne muut asiat, jotka eivät kuulu hallinto-osaston muille toimistoille taikka muille osastoille.

Taloustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat toiminta- ja taloussuunnitelmaa, tulo- ja menoarviota sekä hankintoja ja omaisuuden hoitoa. Taloustoimistossa käsitellään myös ne maksuliikettä, kirjanpitoa ja muita tilivirastolle kuuluvia tehtäviä koskevat asiat, joista ei ole jäljempänä toisin määrätty.

Järjestelytoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verohallinnon yleistä rationalisointia ja palvelukyvyn edistämistä, aloitetoimintaa, painatusta ja lomakkeita, verohallituksen toimistotöiden järjestelyä sekä virka-autojen käyttöä.

Välittömän verotuksen osastossa on henkilöverotustoimisto ja elinkeinoverotustoimisto.

Henkilöverotustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat valtionveron, kunnallisveron ja kirkollisveron määräämistä ja maksuunpanoa henkilökohtaisen tulon ja varallisuuden osalta, kansaneläkevakuutusmaksun, sairausvakuutusmaksun, sosiaaliturvamaksun, perintö- ja lahjaveron, arpajaisveron, lähdeveron sekä muiden välittömien verojen ja maksujen määräämistä, maksuunpanoa ja muutoksenhakua näiden verojen ja maksujen osalta sekä verojen ja maksujen ennakkoperintää.

Elinkeinoverotustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat valtionveron, kunnallisveron ja kirkollisveron määräämistä ja maksuunpanoa liike- ja ammattitulon sekä maatilatalouden tulon ja varallisuuden osalta, kansaneläkevakuutusmaksun, sairausvakuutusmaksun sekä metsänhoitomaksun määräämistä ja maksuunpanoa, veronhuojennuslakien ja suhdannepoliittisten verolakien täytäntöönpanoa ja soveltamista sekä muutoksenhakua toimiston alaan kuuluvien verojen ja maksujen osalta.

Välillisen verotuksen osastossa käsitellään asiat, jotka koskevat liikevaihtoveron, vakuutusmaksuista suoritettavan veron, auto- ja moottoripyöräveron, leimaveron, elokuvaveron ja moottoriajoneuvoveron sekä muiden välillisten verojen määräämistä ja maksuunpanoa sekä muutoksenhakua näiden verojen osalta.

Tarkastusosastossa on välittömän verotuksen tarkastustoimisto, välillisen verotuksen tarkastustoimisto ja ennakkoperinnän tarkastustoimisto.

Välittömän verotuksen tarkastustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verovelvollisiin kohdistuvaa tarkastustoimintaa välittömän verotuksen osalta.

Välillisen verotuksen tarkastustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verovelvollisiin kohdistuvaa tarkastustoimintaa välillisen verotuksen osalta.

Ennakkoperinnän tarkastustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat työnantajiin ja muihin ennakonpidätysvelvollisiin sekä lähdeveron perimiseen velvollisiin kohdistuvaa tarkastustoimintaa ennakonpidätyksen, lähdeveron perimisen sekä työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisen osalta.

Veronkanto-osastossa on kannonvalvontatoimisto, verotulojen toimisto ja asianvalvontatoimisto.

Kannonvalvontatoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verojen kantoa, palauttamista ja ulosottoon lähettämistä sekä veronkuittausta ja lääninverovirastojen veronkanto-osastoilla hoidettavaa verojen maksuvalvontaa.

Verotulojen toimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat veronkannon maksuliikettä ja kirjanpitoa, verojen tilittämistä veronsaajille ja tulouttamista valtiolle sekä verojen vuositilejä.

Asianvalvontatoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verojen erikoisperintää, valtion puhevallan käyttämistä verorikosasioissa, verosta vapauttamista ja veron maksun lykkäämistä sekä verojen ulosottoperintää siltä osin kuin siitä ei ole toisin säädetty.

Teknisessä osastossa on atk-toimisto, sovellustoimisto ja tuotantotoimisto.

Atk-toimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat atk:n strategista suunnittelua, järjestelmäsuunnittelua, tiedonhoitojärjestelmiä ja niihin liittyvää systeemityötä, tietojärjestelmien hankintaa, tietojenkäsittelylaitteiden suunnittelua ja hoitoa, atk-menetelmien ja -tekniikan kehittämistä, atk:n turvajärjestelyä sekä tilasto- ja tutkimustoimintaa.

Sovellustoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat verohallinnon sovelluksia ja tulosteita ja niihin liittyviä systeemityötehtäviä.

Tuotantotoimistossa käsitellään asiat, jotka koskevat automaattiseen tietojenkäsittelyyn liittyvää tuotannon suunnittelua ja tuotantotoimintaa sekä käyttäjien ohjaustehtäviä.

Verohallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Verohallituksessa on myös ylijohtaja.

Verohallituksen jokaisessa osastossa on osastopäällikkö. Hallinto-osastossa yleisen toimiston päällikkönä, välittömän verotuksen osastossa henkilöverotustoimiston päällikkönä, tarkastusosastossa, veronkanto-osastossa kannonvalvontatoimiston päällikkönä ja teknisessä osastossa on apulaisosastopäällikkö. Muissa toimistoissa on toimistopäällikkö.

Lisäksi verohallituksessa on veroviskaalin, ylitarkastajan, toimistotarkastajan, verotarkastajan, keskusverolautakunnan sihteerin, verotussihteerin, taloussihteerin, kamreerin, kirjaajan, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, toimistosihteerin, apulaiskirjaajan, toimistovirkailijan, konekirjoittajan, ylivahtimestarin, vanhemman vahtimestarin ja vahtimestarin virkoja.

Verohallitukseen voidaan ottaa tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Verohallituksen osastopäälliköillä on johtajan arvonimi.

Pääjohtaja johtaa ja valvoo verohallintoa sekä siihen kuuluvien tehtävien suorittamista. Hänen tulee seurata verotuksen, valtiontalouden ja talouselämän yleistä kehitystä sekä tehdä aloitteita ja suunnitelmia verotusta koskeviksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.

Ylijohtajan tulee pääjohtajan apuna johtaa ja valvoa verohallinnon toimintaa ja tällöin valvoa erityisesti tarkastusosaston ja teknisen osaston toimialaan kuuluvien asioiden sekä verosta vapauttamista koskevien asioiden hoitoa ja kehittämistä.

Osastopäälliköllä on oikeus ottaa käsiteltäväkseen osastolle kuuluva asia, joka muutoin olisi apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen käsiteltävä.

Apulaisosastopäällikön tulee osastopäällikön apuna johtaa ja valvoa osastonsa toimintaa. Toimiston päällikkönä häneen sovelletaan lisäksi toimistonsa osalta mitä 26§:ssä on säädetty osastopäälliköstä.

Teknisen osaston apulaisosastopäällikön tulee valvoa erityisesti osaston toiminnan suunnittelua sekä atk-toimiston ja sovellustoimiston toimialaan kuuluvien asioiden hoitoa ja kehittämistä.

Toimistopäälliköstä on vastaavasti voimassa, mitä 26§:ssä on säädetty osastopäälliköstä.

Verohallituksen istunnossa käsitellään myös ne asiat, jotka pääjohtaja on niiden periaatteellisuuden tai laajakantoisuuden vuoksi määrännyt istunnossa käsiteltäväksi.

Verohallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtaja ja osastopäälliköt.

Verohallitus on istunnossa päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kolme jäsentä ovat saapuvilla, niiden joukossa se tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee.

Jos verohallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Pääjohtaja ratkaisee ne asiat, joita ei ole käsiteltävä verohallituksen istunnossa tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu ylijohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi ylijohtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistava.

Ylijohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi tarkastusosaston tai teknisen osaston osastopäällikön, apulaisosastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistava. Ylijohtaja voi lisäksi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen verosta vapauttamista koskevan asian.

Vastaava oikeus on osastopäälliköllä ja apulaisosastopäälliköllä omalla toimialallaan.

Lausuntoihin ja esityksiin, jotka on käsitelty verohallituksen istunnossa, on liitettävä pöytäkirjan ote, milloin asiassa on tapahtunut äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.

Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai ylijohtajankin estyneenä ollessa valtiovarainministeriön määräämä osastopäällikkö.

Ylijohtajan sijaisena on virassa vanhin osastopäällikkö.

Osastopäällikön sijaisena on apulaisosastopäällikkö tai pääjohtajan määräämä muu virkamies. Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja.

Pääjohtajan tai asianomaisen osastopäällikön poissa ollessa ei ilman painavia syitä saa tehdä sellaista ratkaisua tai päättää sellaisesta toimenpiteestä, joka saattaa poiketa hänen toiminnassaan noudattamista periaatteista, eikä pääjohtajan poissa ollessa ilman hänen suostumustaan täyttää virkoja, mikäli asian kiireellisyys ei sitä vaadi.

Verohallituksen virkamies on velvollinen pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin osaston tai toimiston tehtäviä, johon hän ei kuulu.

Verohallituksen työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.

Verohallitus voi pidättää erikoisperintää koskevia tehtäviä hoitoonsa.

Lääninverovirasto käyttää verotuslaissa (482/58) ja muualla lainsäädännössä verotarkastajalle annettua toimivaltaa.

Lääninveroviraston asiana on, sen lisäksi mitä muualla on säädetty, tehdä verohallitukselle esityksiä sellaisista toimialaansa kuuluvista asioista, jotka ovat valtiovarainministeriön tai verohallituksen käsiteltäviä.

Lääninverovirasto toimii yhteistyössä läänin muiden piirihallintoviranomaisten kanssa.

Lääninveroviraston sijaintipaikan määrää verohallitus.

Turun ja Porin lääniä sekä Ahvenanmaan lääniä varten on yhteinen lääninverovirasto, jonka nimenä on Turun lääninverovirasto.

Lääninverovirastossa on verotusosasto, tarkastusosasto ja veronkanto-osasto sekä tietojenkäsittely-yksikkö.

Uudenmaan, Turun ja Hämeen lääninverovirastossa on myös liikevaihtovero-osasto ja Uudenmaan lääninverovirastossa lisäksi hallinto-osasto ja perimisosasto.

Uudenmaan lääninveroviraston hallinto-osastossa on hallintotoimisto ja taloustoimisto, verotusosastossa verotustoimisto ja ennakkoperintätoimisto, liikevaihtovero-osastossa kaksi liikevaihtoverotoimistoa, tarkastusosastossa viisi tarkastustoimistoa, veronkanto-osastossa kolme kantotoimistoa ja kaksi maksuvalvontatoimistoa ja perimisosastossa perintätoimisto ja asianvalvontatoimisto.

Turun ja Hämeen lääninveroviraston verotusosastossa on hallintotoimisto, verotustoimisto ja ennakkoperintätoimisto, liikevaihtovero-osastossa liikevaihtoverotoimisto, tarkastusosastossa kolme tarkastustoimistoa ja veronkanto-osastossa kantotoimisto, perintätoimisto ja maksuvalvontatoimisto.

Kymen, Vaasan ja Oulun lääninveroviraston verotusosastossa on hallintotoimisto, verotustoimisto ja liikevaihtoverotoimisto ja veronkanto-osastossa on kantotoimisto, perintätoimisto ja maksuvalvontatoimisto.

Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Lapin lääninveroviraston verotusosastossa on hallintotoimisto ja verotustoimisto ja veronkanto-osastossa on kantotoimisto, perintätoimisto ja maksunvalvontatoimisto.

Toimistojen tehtävistä määrätään lääninveroviraston työjärjestyksessä.

Verotusosastossa valmistellaan lääninverolautakunnassa käsiteltävät asiat sekä käsitellään ne muut asiat, jotka eivät kuulu lääninveroviraston muille osastoille tai tietojenkäsittely-yksikölle.

Edellä 41 ja 43§:ssä säädetystä poiketen Uudenmaan, Turun ja Hämeen lääninveroviraston liikevaihtovero-osastossa käsitellään 41§:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitetut asiat ja Uudenmaan lääninveroviraston hallinto-osastossa 41§:n 1 momentin 1-10 ja 13 kohdassa tarkoitetut asiat ja ne muut asiat, jotka eivät kuulu lääninveroviraston muille osastoille tai tietojenkäsittely-yksikölle, ja perimisosastossa 43§:n l momentin 2, 3, 7, 8, 9 sekä 14 kohdassa tarkoitetut asiat.

Lääninveroviraston päällikkönä on lääninverojohtaja. Lääninveroviraston jokaisessa osastossa on osastopäällikkö, jokaisessa toimistossa toimistopäällikkö ja tietojenkäsittely-yksikössä atk-päällikkö.

Lisäksi lääninverovirastossa on vanhemman verotarkastajan, verotarkastajan, esittelijän, veroesittelijän, asianvalvojan, metsäverotarkastajan, atk-tarkastajan, toimistotarkastajan, kamreerin, apulaiskamreerin, osastosihteerin, pääkirjanpitäjän, kirjanpitäjän, kirjaajan, toimistosihteerin, apulaiskirjaajan, toimistovirkailijan, konekirjoittajan, ylivahtimestarin ja vahtimestarin virkoja.

Lääninverovirastoon voidaan ottaa myös tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Lääninverojohtaja johtaa ja valvoo lääninveroviraston toimintaa.

Tarkastusosaston osastopäällikön tulee tarvittaessa myös suorittaa verovelvollisten kirjanpitojen tarkastuksia.

Toimistopäälliköstä ja atk-päälliköstä on vastaavasti voimassa mitä 48 §:ssä on säädetty osastopäälliköstä.

Lääninverovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee asianomaisen virkamiehen esittelystä lääninverojohtaja, osastopäällikkö, toimistopäällikkö tai atk-päällikkö sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Edellä mainituista virkamiehistä kaksi tai useampi yhdessä voi ratkaista jäljempänä 2 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Lääninverojohtaja ratkaisee ne asiat, joista työjärjestyksessä ei ole toisin määrätty.

Lääninverojohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi osastopäällikön, toimistopäällikön tai atk-päällikön ratkaistava. Vastaava oikeus on osastopäälliköllä omalla toimialallaan.

Lääninverojohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan verotusosaston osastopäällikkö, ja myös tämän estyneenä ollessa verohallituksen määräämä lääninveroviraston virkamies.

Osastopäällikön, toimistopäällikön ja atk-päällikön sijaisen määrää lääninverojohtaja.

Tarkemmat määräykset asiain käsittelystä lääninverovirastossa sekä viraston muusta toiminnasta annetaan työjärjestyksessä, jonka vahvistaa lääninverojohtaja.

Vahvistetusta tai muutoin vakiintuneesta työnjaosta huolimatta on jokainen lääninveroviraston virkamies velvollinen suorittamaan niitä tehtäviä, joita lääninverojohtaja hänelle antaa.

Verotoimiston tehtävänä on suorittaa veropiirissä verohallinnosta annetun lain 2§:ssä tarkoitettujen välittömien verojen määräämiseen ja maksuunpanoon kuuluvia tehtäviä siten kuin verotuslaissa tai muutoin on säädetty.

Lisäksi verotoimisto suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille erikseen säädetään tai määrätään, ja käsittelee myös ne asiat, joiden ratkaiseminen on säädetty verojohtajan asiaksi.

Verotoimisto, johon on sijoitettu apulaisverojohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön virkoja, voidaan jakaa osastoihin ja toimistoihin. Osastoihin ja toimistoihin jakautumisesta samoin kuin niiden tehtävistä määrätään verotoimiston työjärjestyksessä.

Verotoimiston päällikkönä on verojohtaja. Lisäksi verotoimistossa on apulaisverojohtajan, osastopäällikön, toimistopäällikön, apulaistoimistopäällikön, yleissihteerin, verosihteerin, apulaisverosihteerin, verotarkastajan, verovalmistelijan, arkistonhoitajan, kirjaajan, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, konekirjoittajan, puhelunvälittäjän, ylivahtimestarin, vanhemman vahtimestarin ja vahtimestarin virkoja.

Verotoimistoihin voidaan ottaa myös tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Verotoimiston työjärjestyksessä voidaan tämän asetuksen 65§:n 6 momentissa ja verotuslain (482/58) 33§:n 2 momentissa, 63 a§:ssä, 82 a§:ssä, 89§:n 2 momentissa, 93 a ja 95§:ssä, 96 e§:ssä, 100 a§:ssä, l12§:n 4 momentissa sekä 113 ja 113 a§:ssä, ennakkoperintälain (418/59) 15§:n 2 momentissa, 16§:ssä, 32§:n 2 momentissa, 43§:n 1 ja 3 momentissa, 45§:n 2 momentissa, 46§:ssä, 48§:n 2 momentissa ja 55§:ssä sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun asetuksen (1047/78) 3-5 ja 7§:ssä tarkoitettuja asioita määrätä apulaisverojohtajan sekä osasto- tai toimistopäällikön ratkaistavaksi.

Verojohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi apulaisverojohtajan, osastopäällikön tai toimistopäällikön ratkaistava. Vastaava oikeus on apulaisverojohtajalla ja osastopäälliköllä omalla toimialallaan.

Verojohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan verotoimiston päällikkönä lääninveroviraston määräämä verotoimiston virkamies.

Muiden verotoimiston virkamiesten sijaiset määrää tarvittaessa verojohtaja.

Tarkemmat määräykset asiain käsittelystä verotoimistossa sekä toimiston muusta toiminnasta annetaan tarvittaessa työjärjestyksessä, jonka vahvistaa verojohtaja.

Vahvistetusta tai muutoin vakiintuneesta työnjaosta huolimatta on jokainen verotoimiston virkamies velvollinen suorittamaan niitä tehtäviä, joita verojohtaja hänelle antaa.

Kelpoisuusvaatimuksena verohallinnon virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Viraston tai sen osaston päällikön virkaan samoin kuin näihin verrattaviin muihin johtaviin virkoihin vaaditaan myös perehtyneisyyttä virastolle tai sen osastolle kuuluviin tehtäviin.

Vanhemman verotarkastajan, verojohtajan, apulaisverojohtajan ja verotoimiston osastopäällikön virkaan on kelpoinen myös varanotaarin tutkinnon tai verovirkamiestutkinnon suorittanut henkilö, joka on ollut verohallinnon palveluksessa vähintään 5 vuotta ja jolla asianomaisen verohallinnossa saama kokemus huomioon ottaen on katsottava olevan edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen.

Muihin virkoihin vaadittavat kelpoisuusvaatimukset vahvistaa tarvittaessa verohallitus.

Verohallituksen pääjohtajan ja ylijohtajan virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta. Muut verohallituksen virat julistaa haettavaksi verohallitus.

Lääninverojohtajan viran julistaa haettavaksi verohallitus. Muut lääninveroviraston virat sekä verojohtajan viran julistaa haettavaksi lääninverovirasto. Muut verotoimiston virat julistaa haettavaksi verotoimisto.

Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan ja ylijohtajan valtioneuvoston esityksestä sekä verohallituksen osastopäällikön verohallituksen esityksestä.

Valtioneuvosto nimittää lääninverojohtajan ja verohallituksen apulaisosastopäällikön.

Valtiovarainministeriö nimittää lääninveroviraston verotusosaston osastopäällikön. Verohallitus nimittää muut verohallituksen virkamiehet ja lääninverovirasto muut lääninveroviraston virkamiehet.

Lääninverovirasto nimittää verojohtajan kuultuaan veropiiriin kuuluvien kuntien kunnanhallituksia. Verotoimisto nimittää verotoimiston muut virkamiehet.

Tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilöstön verohallitukseen ottaa verohallitus, lääninverovirastoon lääninverovirasto ja verotoimistoon verotoimisto.

Virkavapautta, johon virkamiehellä on lain, asetuksen tai valtion virkaehtosopimuslain (664/70) perusteella tehdyn virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja enintään yhden vuoden kestävää muuta virkavapautta myöntää pääjohtajalle valtiovarainministeriö ja muille verohallituksen virkamiehille verohallitus.

Muuta kuin edellä 1 momentissa tarkoitettua virkavapautta myöntää pääjohtajalle, ylijohtajalle ja verohallituksen osastopäällikölle valtioneuvosto, apulaisosastopäällikölle valtiovarainministeriö ja muille verohallituksen virkamiehille verohallitus.

Lääninverojohtajalle myöntää virkavapautta verohallitus.

Lääninveroviraston verotusosaston osastopäällikölle myöntää virkavapautta, johon virkamiehellä on lain, asetuksen tai valtion virkaehtosopimuslain perusteella tehdyn virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja enintään yhden vuoden kestävää muuta virkavapautta lääninverovirasto sekä muuta kuin edellä tarkoitettua virkavapautta verohallitus.

Muille lääninveroviraston virkamiehille myöntää virkavapautta lääninverovirasto.

Verojohtajalle myöntää virkavapautta lääninverovirasto ja muille verotoimiston virkamiehille verotoimisto.

Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka siitä myöntää virkavapautta.

Verohallinnon virkamies on velvollinen pitämään salassa ja olemaan hyväkseen käyttämättä, mitä hän virassaan on saanut tietää toisen taloudellisesta asemasta tai liikesuhteista tai seikasta, joka lain tai erityisen määräyksen mukaan nimenomaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä salassa.

Verohallitus määrää verohallintoon perustettujen virkojen sijoittamisesta verohallinnon virastoihin sekä lääninverovirastoihin perustettujen virkojen sijoittamisesta lääninverovirastoihin ja verotoimistoihin perustettujen virkojen sijoittamisesta verotoimistoihin.

Verohallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa, osastopäällikköä, apulaisosastopäällikköä ja toimistopäällikköä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja lääninverojohtajaa ja lääninveroviraston osastopäällikköä siinä hovioikeudessa, jonka tuomiopiiriin lääninveroviraston sijaintipaikkakunta kuuluu.

Muita verohallinnon virkamiehiä syytetään virkavirheestä asianomaisessa alioikeudessa.

Sikäli kuin erikseen ei ole toisin säädetty, haetaan muutosta verohallituksen päätökseen korkeimmalta hallinto-oikeudelta, lääninveroviraston päätökseen verohallitukselta ja verotoimiston päätökseen lääninverovirastolta.

Muutosta ei saa valittamalla hakea verohallituksen antamaan päätökseen, joka koskee veronhuojennusta, eikä verohallituksen tai lääninveroviraston antamaan päätökseen, joka koskee veron tai muun suorituksen lykkäystä.

Verohallituksen hallinto-osaston apulaisosastopäälliköllä on oikeus verohallituksen puolesta ottaa vastaan haasteen tiedoksianto. Sama oikeus on lääninveroviraston puolesta perintätoimiston toimistopäälliköllä, Uudenmaan lääninverovirastossa kuitenkin asianvalvontatoimiston toimistopäälliköllä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Tällä asetuksella kumotaan verohallituksesta 29 päivänä maaliskuuta 1974 annettu asetus (273/74), välittömän verotuksen piiri- ja paikallishallinnosta 20 päivänä helmikuuta 1976 annettu asetus (171/76) sekä liikevaihtoverohallinnosta 30 päivänä tammikuuta 1970 annettu asetus (1210/87) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Sen estämättä, mitä kelpoisuusehdoista virkoihin on tässä asetuksessa säädetty, säilyttää henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on jo verohallinnon virassa, oikeutensa hakea ja säädettyjen ylennysperusteiden mukaan saada sellaisia tässä asetuksessa mainittuja virkoja, joihin hänellä silloin oli kelpoisuus.