Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulun virkaan on, että asianomaisella on sellainen taito ja kyky, jota kysymyksessä olevan viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Opettajan virkaan vaadittava kyky ymmärtää ruotsin tai suomen kieltä osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.

Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin opettajan virkaan vaaditaan.

Viransijaiselta ja viran väliaikaiselta hoitajalta vaaditaan sellainen kielitaito, jonka määräyksen antava viranomainen kussakin tapauksessa harkitsee riittäväksi.

Apulaisprofessorin viran kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä 5 §:ssä on säädetty professorista. Apulaisprofessoriksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähäisempi tieteellinen pätevyys kuin professoriksi nimitettävällä.

Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön, hyvä opetustaito sekä, milloin opetusala sitä vaatii, käytännöllinen perehtyneisyys siihen.

Ylemmän palkkausluokan lehtorilta ja yliassistentilta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto tai siihen verrattava ulkomainen korkeakoulututkinto, johon sisältyy laajahko tieteellinen tutkielma, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys opetusalaan.

Ylemmän palkkausluokan lehtorin ja yliassistentin virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt viran alaan.

Alemman palkkausluokan lehtorilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto ja opetusaineessa tai sen lähiaineessa vähintään 55 opintoviikon opinnot tai arvosana laudatur taikka vastaavat tiedot, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys opetusalaan.

Assistentilta ja tutkimusassistentilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto.

Laskentakeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys laskentakeskuksen toimialaan kuuluviin tehtäviin.

Täydennyskoulutuskeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys talouselämään ja koulutustoimintaan sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Helsingin kauppakorkeakouluun kuuluvan pienyrityskeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Pienyrityskeskuksen tutkijalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta tutkimustoiminnasta ja pienten ja keskisuurten yritysten toiminnasta.

Pienyrityskeskuksen koulutussuunnittelijalta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä tehtävien edellyttämä pienten ja keskisuurten yritysten tuntemus.

Svenska handelshögskolan -nimisen korkeakoulun tutkimuslaitoksen johtajalta vaaditaan apulaisprofessorilta vaadittava tieteellinen pätevyys tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvalla alalla sekä käytännöllinen perehtyminen tähän alaan.

Tutkimuslaitoksen tutkijalta vaaditaan, että hän on suorittanut lisensiaatin tutkinnon ja osoittanut huomattavaa taipumusta tieteelliseen työhön.

Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus. Lisäksi vaaditaan, että hän on perehtynyt tieteellisten kirjastojen hallintoon sekä harjoittanut alan julkaisutoimintaa.

Kirjastonjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon. Lisäksi vaaditaan, että hän on harjoittanut alan julkaisutoimintaa.

Kirjaston toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon.

Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Ylikirjastonhoitajalta, kirjastonjohtajalta, kirjaston toimistopäälliköltä, kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaadittavasta vieraan kielen taidosta voidaan määrätä erikseen korkeakoulun hallituksen esityksestä, siten kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) 4§:ssä on säädetty.

Kirjastoamanuenssilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Kirjastosihteeriltä vaaditaan kirjastoalan keskiasteen koulutus tai kirjastoapulaisen siirtymävaiheen koulutus tai ylioppilastutkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.

Hallintojohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoululaitoksen tuntemus ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.

Toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan.

Apulaissihteeriltä, tutkimussihteeriltä, suunnittelijalta ja opintosihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Amanuenssilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.

Taloudenhoitajalta, kamreerilta ja apulaiskamreerilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys varainhoitoon ja tilinpitoon.

Osastosihteeriltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai virkaan soveltuva opistoasteen ammatillinen tutkinto.

Professorin ja apulaisprofessorin tulee seurata tieteen kehitystä alallaan, harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta sekä hoitaa ja kehittää alansa opetusta.

Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.

Professorin ja apulaisprofessorin tehtävänä on lisäksi kuulustelujen toimittaminen, harjoitustöiden ohjaaminen sekä kirjallisten kokeiden, harjoitusaineiden ja tutkielmien tarkastaminen.

Professori ja apulaisprofessori voidaan vapauttaa opetustehtävistä osittain tai kokonaan tieteellistä työtä tai muuta viran alaan liittyvää merkittävää tehtävää varten. Opetustehtävistä vapautetaan enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen myöntää korkeakoulun rehtori.

Lehtorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.

Opetusvelvollisuuden lisäksi lehtorin velvollisuuksiin kuuluvat opetukseen liittyvät muut tehtävät siten kuin niistä ohjesäännössä määrätään.

Rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tunnilla, milloin lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelu-, kuulustelu- tai muita vastaavia tehtäviä.

Milloin suuri osa lehtorin tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, rehtori voi määrätä, että virkaan liittyvät tehtävät suoritetaan valtion virastojen yleisen viikoittaisen kokonaistyöajan rajoissa.

Dosentti voidaan velvoittaa antamaan luento-opetusta tai muuta ryhmälle annettavaa opetusta vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti enintään 56 tuntia lukuvuodessa.

Yliassistentin, tutkimusassistentin ja assistentin tehtävistä määrätään ohjesäännössä.

Muiden virkamiesten velvollisuutena on suorittaa ne tehtävät, jotka heille erikseen säädetään tai määrätään tai jotka heille heidän virkansa perusteella kuuluvat.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.