Tämän asetuksen säännökset koskevat Suomen kansalaisten ja suomalaisten pyyntialusten harjoittamaa kalastusta Itämeren ja Belttien kalastusta ja elollisten luonnonvarojen säilyttämistä koskevan yleissopimuksen (SopS 40/74) sopimusalueella, joka sisäisiä aluevesiä lukuun ottamatta käsittää Itämeren lahtineen ja jota lännessä rajoittaa Hasenøre Hovedista Gniben Oddeen kulkeva linja ja edelleen Korshagista Spodsbjergiin ja Gilbjerg Hovedista Kulleniin kulkeva linja.

Sopimusalue jaetaan sääntöjen soveltamista varten osa-alueisiin ja tilastoruutuihin, joiden sijainti ja rajat käyvät ilmi asetuksen liitteenä olevasta luettelosta ja karttapiirroksesta.

Sopimusalueella ei saa käyttää seisovaa tai ajelehtivaa pyydystä, jota ei ole merkitty kalastusasetuksen (1116/82) 16§:ssä säädetyllä selvällä merkillä.

Kalastuksessa ei saa käyttää räjähdysaineita taikka myrkyllisiä tai huumaavia aineita.

Silakoiden mereen heittäminen on kielletty.

Turskan ja eri kampelalajien erityinen pyynti kalajauhon tai -öljyn valmistamista varten taikka muihin teollisiin tarkoituksiin sekä rehuksi on kielletty.

Muiden kuin alunperin sopimusalueelta peräisin olevien kalalajien istuttaminen sopimusalueelle sekä näiden kalojen ja sampilajien pyynti on sallittu vain Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission luvalla.

Kampelalla tarkoitetaan tässä pykälässä kaikkia Itämeressä esiintyviä kampelalajeja.

Merilohta ja meritaimenta pyydettäessä tulee ajoverkon ja ankkuroidun pintaverkon pienimmän silmäkoon olla luonnonkuidusta valmistetussa verkossa 165 millimetriä ja tekokuidusta valmistetussa verkossa 157 millimetriä.

Merilohta ja meritaimenta pyydettäessä tulee ajosiiman ja ankkuroidun siiman koukuissa lyhimmän välin koukun kärjestä sen varteen olla vähintään 19 millimetriä.

Troolin, kiertonuotan tai vastaavan pyydyksen perän alapuolelle saa 5§:n 1 momentista poiketen kiinnittää vahvikekangasta tai vastaavaa materiaalia estämään tai vähentämään perän kulumista. Vahvikkeen saa kiinnittää ainoastaan perän etu- ja sivureunoihin.

Troolissa, kiertonuotassa ja vastaavassa pyydyksessä saa 5§:n 1 momentista poiketen käyttää nieluverkkoa, jonka silmäkoko on pienempi kuin perän silmäkoko. Nieluverkko saadaan kiinnittää joko perän sisään tai perän eteen. Nieluverkon etuosan kiinnityskohdan etäisyys perän päästä tulee olla vähintään kolme kertaa nieluverkon pituus.

Pyydyksen silmäkoko on mitattava 2 millimetrin paksuisella mittatikulla, joka on valmistettu muotonsa säilyttävästä materiaalista. Mittatikussa tulee olla sivuiltaan yhdensuuntaisia mittausosia ja kiilanmuotoinen siirtymäosa tai -osia, joissa on 2 senttimetrin kavennus 8 senttimetrin matkalla.

Mittaus on suoritettava pyydyksen mitattavan osan ollessa märkänä ja vedettynä hapaan pituussuunnassa. Jos sallittua silmäkokoa vastaava mittatikun mittausosa menee helposti silmän läpi, silmäkoko täyttää vähimmäismitan.

Pyydyksestä on mitattava vähintään 20 peräkkäistä silmää. Kymmentä silmää tai 50 senttimetriä lähempänä saumaa, paulaa tai sulkuköyttä olevia silmiä ei tule mitata. Tämä etäisyys mitataan saumasta, paulasta tai sulkuköydestä kohtisuoraan vedetystä hapaasta.

Pyydyksen silmäkoko on säännön mukainen, jos yli puolet mitatuista silmistä täyttää vähimmäismitan.

Pyyntialuksella ei saa pitää toimintavalmiina pyydystä, jonka käyttö kysymyksessä olevalla alueella tai sinä aikana on kielletty.

Kurenuottaa ei pidetä toimintavalmiina, jos sen kurevaijeri on irrotettu nuotasta.

Varapyydykset on pidettävä erillään käytössä olevista pyydyksistä.

Kalastettaessa merilohta ja meritaimenta ajoverkolla tai ankkuroidulla pintaverkolla saa alusta kohden käyttää enintään 600 verkkoa. Aluksella saa lisäksi olla enintään 100 varaverkkoa. Verkon pituus mitattuna yläpaulasta ei saa ylittää 35 metriä.

Kalastettaessa merilohta ja meritaimenta ajosiimalla tai ankkuroidulla siimalla saa aluksella olla käytössä enintään 2 000 koukkua sekä lisäksi enintään 200 varakoukkua.

Kampelan (Platichthys flesus) ja punakampelan (Pleuronectes platessa) pyynti on kielletty osa-alueella 26 ja punakampelanaaraan pyynti lisäksi osa-alueilla 24 ja 25 helmikuun 1 päivän alusta huhtikuun 30 päivän loppuun sekä kampelan ja punakampelan pyynti osa-alueilla 27, 28 ja 29 etelään leveysasteesta 59°30´N helmikuun 1 päivän alusta toukokuun 31 päivän loppuun.

Osa-alueella 32 on edellä mainittuihin kalalajeihin kohdistuva erityinen pyynti kielletty helmikuun 1 päivän alusta kesäkuun 30 päivän loppuun sekä osa-alueella 22 näiden lajien naaraiden pyynti helmikuun 1 päivän alusta huhtikuun 30 päivän loppuun.

Turskan kalastuksessa kampelan ja punakampelan sivusaalis näiden kalojen rauhoitusaikana saa olla enintään 10 prosenttia aluksella olevan turskasaaliin painosta.

Piikkikampelan (Psetta maxima) ja silokampelan (Scophthalmus rhombus) pyynti on kielletty osa-alueilla 22, 24, 25 ja 26 kesäkuun 1 päivän alusta heinäkuun 31 päivän loppuun.

Merilohen ja meritaimenen pyynti ajoverkolla ja ankkuroidulla pintaverkolla on kielletty kesäkuun 15 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun lukuun ottamatta Suomenlahtea (osa-alue 32), jossa se on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun. Pyynti ajosiimalla tai ankkuroidulla siimalla on kielletty huhtikuun 1 päivän alusta marraskuun 15 päivän loppuun lukuun ottamatta Suomenlahtea (osa-alue 32), jossa se on kielletty heinäkuun 1 päivän alusta syyskuun 15 päivän loppuun. Kielto koskee koko sopimusaluetta lukuun ottamatta sisäisiin aluevesiin välittömästi liittyvää vyöhykettä, jonka ulkoraja on neljän meripeninkulman eli 7 408 metrin etäisyydellä sisäisten aluevesien ulkorajasta.

Mitä edellä on säädetty, koskee myös pyyntikiellon alaisen kalan pitämistä aluksella ja sen tuomista maihin.

Alamittaista merilohta ei saa pitää aluksella, vaan se on välittömästi pantava takaisin veteen.

Sivusaaliina saatua alamittaista kalaa ei saa pitää aluksella. Alamittaista turskaa saa kuitenkin olla enintään 5 prosenttia kalansaaliin kokonaispainosta.

Maa- ja metsätalousministeriön antamien ohjeiden mukaisesti laaditut otteet kalastuspäiväkirjasta kultakin kuukaudelta on kahden viikon kuluessa sen päättymisestä toimitettava riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jonka asiana on huolehtia otteista saatavien tietojen käsittelystä ja toimittamisesta edelleen Kansainväliselle Itämeren kalastuskomissiolle.

Kokonaispituudeltaan alle 12 metriä olevan pyyntialuksen päällikkö on velvollinen toimittamaan 2 momentissa mainitulle tutkimuslaitokselle sopimusalueella harjoitetusta kalastuksesta neljännesvuosittain maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukaisen tiedustelulomakevihkon, johon on merkitty ministeriön tarpeelliseksi katsomat tiedot.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tulee sille 12§:n mukaisesti toimitettujen ja sen muutoin saamien tietojen perusteella seurata eri kalalajien vuotuisen kokonaissaaliin kertymistä sopimusalueella ja, jos Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission suosituksen mukaan Suomen osalle säädetty saaliskiintiö kalastuksen jatkuessa tultaisiin saavuttamaan, hyvissä ajoin ilmoittaa siitä maa- ja metsätalousministeriölle.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee ryhtyä toimenpiteisiin pyynnin kieltämiseksi sopimusalueella, milloin kyseisen kalalajin saaliskiintiö on saavutettu.

Ministeriön asiana on kalastusalan julkaisuja ja muita tiedotusvälineitä käyttäen saattaa sopimusalueella kalastusta harjoittavien tietoon kunakin vuonna Suomen kohdalta voimassa olevien suositusten mukaiset eri kalalajeja koskevat saaliskiintiöt. Niin ikään sen on ilmoitettava, mitä menettelytapaa käyttäen 2 momentissa tarkoitetut määräykset ja kiellot tiedotetaan kalastusta harjoittaville.

Tämän asetuksen säännökset eivät koske kalataloudellista tutkimusta tai sopimusalueella luonnostaan tavattavien merellisten eliöiden istuttamista sekä kalakannan säätelyä varten tapahtuvaa pyyntiä, milloin tällaista toimintaa harjoittavalla aluksella on siihen oikeuttava maa- ja metsätalousministeriön tai sen hyväksymän muun viranomaisen antama lupakirja.

Milloin suomalaiset pyyntialukset harjoittavat sopimusalueella sellaista kalastusta, josta tai johon käytettävistä pyydyksistä on sopimusaluetta koskevissa kalastussäännöissä annettu muita kuin tässä asetuksessa mainittuja, Suomen osalta voimassa olevia suosituksia, maa- ja metsätalousministeriön asiana on antaa näiden suositusten noudattamiseksi tarpeellisia määräyksiä.

Maa- ja metsätalousministeriön asiana on antaa tarkempia määräyksiä Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission suosituksessa tarkoitetun yhteisen valvontajärjestelmän täytäntöönpanosta Suomen osalta.

Tämän asetuksen säännösten noudattamisen valvonnasta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriön ohella sen alaiset viranomaiset sekä rajavartio-, poliisi- ja tulliviranomaiset kukin toimialallaan.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee huolehtia siitä, että Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission antamat suositukset muutoksineen ja lisäyksineen, sellaisina kuin ne ovat Suomen osalta voimassa, pidetään maksusta saatavana.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan 25 päivänä heinäkuuta 1975 Itämerellä harjoitettavaa kalastusta koskevista säännöistä annettu asetus (625/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.