Valtion avustuksia voidaan myöntää aluepolitiikasta annetussa laissa (1168/88) tarkoitetulla ensimmäisellä, toisella ja kolmannella perusvyöhykkeellä (kehitysalue) sekä neljännellä perusvyöhykkeellä yritystoiminnan edistämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään.

Tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain tarpeellinen määräraha myönnettyjen avustusten maksamista varten. Tukea voidaan yhteensä myöntää enintään tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä päätettyyn enimmäismäärään saakka.

Tässä laissa tarkoitettuja avustuksia ovat investointiavustus, käynnistysavustus ja kehittämisavustus.

Palveluyritykselle, jonka toiminta perustuu alueelliseen tai paikalliseen kysyntään, voidaan avustuksia myöntää vain, jos yritys tuottaa yritystoiminnalle tarpeellisia palveluita.

Tukea ei kuitenkaan myönnetä varsinaiseen maatilatalouteen eikä rakennusliiketoimintaan. Vähittäiskauppaan ja liikenteeseen voidaan tukea myöntää vain siltä osin, kuin kysymyksessä on matkailuhanke.

Hankkeeseen, johon on myönnetty maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetussa laissa (1031/86) tarkoitettua avustusta, ei voida myöntää tässä laissa tarkoitettua avustusta.

Tämän lain mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on toteuttaa aluepolitiikasta annetussa laissa säädettyjä tavoitteita kehittämällä ja laajentamalla tuen kohteena olevilla alueilla harjoitettavaa tässä laissa tarkoitettua toimintaa. Tällöin on kiinnitettävä huomiota myös yritystoiminnan laadullisen tason kohottamiseen.

Hankkeeseen, jonka toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys tai yritystoimintaa harjoittamaton yhteisö, avustus voidaan myöntää ja maksaa sille yritykselle tai yritystoimintaa harjoittamattomalle yhteisölle, joka on sitoutunut vastaamaan avustuksen käytöstä koko hankkeeseen.

Milloin kysymyksessä on yrityksen toiminnan laajentaminen tai käyttöomaisuuden uudistaminen, edellytetään lisäksi, että laajentamisella tai uudistamisella arvioidaan saavutettavan hankkeen kohteena olevan toimintayksikön työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten olennainen lisäys.

Milloin uudistettavan käyttöomaisuuden hankintaan on aikaisemmin myönnetty valtion varoista avustusta tai korkotukea, myönnetään uuden käyttöomaisuuden hankintaan avustusta vain työpaikkojen, tuotannon jalostusarvon tai palvelusten lisäystä vastaavalta osalta.

Jos yritys uudistaa käyttöomaisuuttaan tekniikaltaan olennaisesti korkeatasoisemmaksi, voidaan 2 ja 3 momentissa säädetystä kuitenkin poiketa edellyttäen, että hanke on tarpeen yritystoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi.

Investointiavustusta voidaan myöntää lisäksi kiinteistöjen omistamista ja ylläpitoa varten toimivalle yritykselle, joka palvelee yritystoimintaa (kiinteistöyritys). Tässä pykälässä tarkoitettu investointiavustus voidaan myöntää myös kunnalle.

Investointiavustusta myönnetään yritystoimintaa varten tarpeellisen käyttöomaisuuden hankkimiseen taikka sen muutos- tai parannustöiden suorittamiseen.

Kaivannaistoiminnan osalta käyttöomaisuudeksi luetaan koneet ja laitteet sekä maanpäälliset rakennelmat.

Myönnettävän investointiavustuksen määrä voi olla arvioitujen hyväksyttävien kustannusten kokonaismäärästä perusvyöhykkeittäin ja tukialueittain seuraava:

Kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tukialueella investointiavustuksen enimmäismäärä voi olla 25 % arvioitujen hyväksyttävien kustannusten kokonaismäärästä. Investointiavustusta myönnetään kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tukialueella lähinnä alueen elinkeinorakennetta tai yritysten tuotannon tai tuotteiden teknistä tasoa olennaisesti parantaviin hankkeisiin sekä toimintaansa aloittavien yritysten hankkeisiin siten, kuin valtioneuvosto päättää tarkemmista myöntämisperusteista.

Investointiavustus voidaan kuitenkin myöntää 1 momentin mukaista alarajaa pienempänä, milloin se investoinnin suuruuden tai paikallisten kilpailuolosuhteiden kannalta on perusteltua.

Aluepolitiikasta annetun lain 11§:ssä tarkoitetulla erityisalueella voidaan investointiavustusta myönnettäessä 8§:ssä säädetty investointiavustuksen prosenttiosuuden yläraja ylittää enintään 10 prosenttiyksiköllä.

Milloin erityisalue sijaitsee neljännellä perusvyöhykkeellä tukialueen ulkopuolella, investointiavustuksen enimmäismäärä voi olla 10 prosenttia hankkeen arvioitujen hyväksyttävien kustannusten kokonaismäärästä.

Jos investointiavustuksen maksamisvaiheessa kustannusten todetaan olevan arvioituja kustannuksia pienemmät siten, että myönnetty avustus ylittäisi päätöksessä mainitun prosenttiosuuden, tulee maksettavan investointiavustuksen määrä alentaa päätöksessä mainittua prosenttiosuutta vastaavaksi.

Investointiavustuksen saajan on 6§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa siirrettävä avustus vuokran tai muun vastikkeen perimisen yhteydessä kiinteistössä toimivalle taikka kiinteistön tai sen osan lunastaneelle yritykselle. Tätä tarkoittava ehto on otettava avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen.

Käynnistysavustusta myönnetään yrityksen tuotantotoiminnan aloittamisen tai laajentamisen aiheuttamien ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä (hyväksyttävät palkkakustannukset). Välillisten työvoimakustannusten määräksi katsotaan 25 prosenttia mainituista palkoista.

Käynnistysavustusta myönnetään yhdeltä, kahdelta tai kolmelta tuotantotoiminnan tai laajennetun tuotantotoiminnan alkamista seuraavalta 12 täyden toimintakuukauden mittaiselta ajanjaksolta (käynnistysvuosi). Käynnistysavustuksen määrä voi hyväksyttävistä palkkakustannuksista olla seuraava:

Käynnistysavustusta myönnetään kolmannella perusvyöhykkeellä ja neljännen perusvyöhykkeen tukialueella lähinnä alueen elinkeinorakennetta tai yritysten tuotannon tai tuotteiden teknistä tasoa olennaisesti parantaviin hankkeisiin sekä toimintaansa aloittavien yritysten hankkeisiin siten, kuin valtioneuvosto päättää tarkemmista myöntämisperusteista.

Erityisalueella voidaan käynnistysavustusta myönnettäessä 13§:ssä säädetty käynnistysavustuksen prosenttiosuuden yläraja ylittää enintään 20 prosenttiyksiköllä. Milloin erityisalue sijaitsee neljännellä perusvyöhykkeellä tukialueen ulkopuolella, käynnistysavustuksen enimmäismäärä voi olla 20 prosenttia arvioiduista hyväksyttävistä palkkakustannuksista joko yhdeltä tai kahdelta käynnistysvuodelta.

Jos avustuksen maksamisvaiheessa palkkakustannusten todetaan olevan arvioituja palkkakustannuksia pienemmät siten, että myönnetty avustus ylittäisi päätöksessä mainitun prosenttiosuuden, tulee maksettavan käynnistysavustuksen määrää alentaa päätöksessä mainittua prosenttiosuutta vastaavaksi.

Toimintaansa laajentavan yrityksen hyväksyttävät palkkakustannukset lasketaan avustusta maksettaessa siten, että hankkeen kohteena olevan toimintayksikön henkilöstölle kunkin käynnistysvuoden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä vähennetään toimintayksikön henkilöstölle ensimmäistä käynnistysvuotta edeltävän kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson aikana maksettujen vastaavien palkkakustannusten määrä. Vähennettävää palkkakustannusten määrää korjataan vuosittain yleisen palkkatason nousua vastaavalla, kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistamalla kertoimella.

Milloin 1 momentissa tarkoitettua laskutapaa ei erityisten syiden takia voida soveltaa, hyväksyttävät palkkakustannukset tulee selvittää erikseen.

Yrityksen kehittämiseksi voidaan kehitysalueella sekä neljännellä perusvyöhykkeellä myöntää kehittämisavustusta hankkeeseen, jonka tarkoituksena on parantaa yrityksen johtamista, tuotantoa ja materiaalitoimintoja, talouden suunnittelua ja valvontaa, markkinointia tai tutkimus- ja tuotekehitystyötä.

Kehittämisavustus voidaan myöntää myös yrityksen perustamisedellytysten selvittämiseen.

Kehittämisavustus myönnetään yrityksen esittämän suunnitelman mukaisesti rajattuun kehittämishankkeeseen. Kehittämishankkeen on oltava yrityksen toiminnan laajuus huomioon ottaen merkittävä. Kehittämisavustuksen edellytyksenä ei ole laajennus- tai muun investointihankkeen toteuttaminen.

Myönnettävän kehittämisavustuksen määrä voi olla hankkeen arvioitujen hyväksyttävien kustannusten kokonaismäärästä kehitysalueella 25-75 % sekä neljännen perusvyöhykkeen tukialueella 25-65 % ja muualla neljännellä perusvyöhykkeellä 0-65 %.

Jos avustuksen maksamisvaiheessa kustannusten todetaan olevan arvioituja kustannuksia pienemmät siten, että myönnetty avustus ylittäisi päätöksessä mainitun prosenttiosuuden, tulee maksettavan kehittämisavustuksen määrää alentaa päätöksessä mainittua prosenttiosuutta vastaavaksi.

Tuotantotoimintaan liittyvien koneiden ja laitteiden hankintaan kehittämisavustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 8 ja 9§:ssä tarkoitettua investointiavustusta vastaava määrä.

Kehittämisavustusta ei myönnetä, jos hanketta rahoitetaan muulla valtion avustuksella tai muulla siihen verrattavissa olevalla tuella. Tästä voidaan kuitenkin poiketa, milloin rahoituksen jakaminen useamman rahoittajan kesken on perusteltua hankkeen laajuuden vuoksi. Valtion avustus tai muu siihen verrattavissa oleva tuki yhdessä kehittämisavustuksen kanssa saa olla yhteensä enintään 75 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Avustuksia koskevia asioita käsittelee kauppa- ja teollisuusministeriö sekä, siten kuin jäljempänä säädetään, teollisuuspiiri.

Periaatteellisesti tärkeissä tai huomattavia avustuksia koskevissa asioissa toimii kauppa- ja teollisuusministeriön apuna neuvoa-antavana elimenä valtioneuvoston asettama yritystoiminnan aluetukineuvottelukunta. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työvoimaministeriö.

Avustuksia myöntää kauppa- ja teollisuusministeriö sekä, siten kuin asetuksella säädetään, teollisuuspiiri. Avustuksien maksamisesta päättää teollisuuspiiri, jollei ministeriö erityisestä syystä katso aiheelliseksi pidättää itselleen päätösvaltaa.

Avustushakemus on toimitettava asianomaisen teollisuuspiirin piiri- tai paikallistoimistoon.

Investointiavustusta on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka avustuksella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista.

Käynnistysavustusta on haettava ennen tuotantotoiminnan aloittamista.

Kehittämisavustusta on haettava ennen kehittämishankkeen aloittamista.

Avustushakemus, joka on toimitettu teollisuuspiirille myöhemmin kuin 1-3 momentissa edellytetään, voidaan ottaa käsiteltäväksi, jos kauppa- ja teollisuusministeriö tai teollisuuspiiri sen päätettäväksi kuuluvan avustuksen osalta erityisistä syistä niin päättää.

Investointiavustus maksetaan investoinnin edistymisen mukaan myöntämispäätöksessä määrättävin aikavälein ja hyväksyttävän selvityksen perusteella.

Käynnistysavustus maksetaan jälkeenpäin käynnistysvuosittain hyväksyttävän selvityksen perusteella.

Kehittämisavustus maksetaan jälkeenpäin hyväksyttävän selvityksen perusteella.

Avustuksia myönnettäessä on niiden suuruudesta päätettäessä pyrittävä varsinkin pysyvien työpaikkojen aikaansaamiseen ja turvaamiseen niillä alueilla, joilla työpaikkoja ei ole riittävästi tarjolla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yritystoiminnan edistämiseen kehitysalueen heikoimmin kehittyneissä osissa. Samoin on pyrittävä eri alueiden yhdyskunta-, elinkeino- ja työmarkkinarakenteen sekä palvelutason parantamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös hankkeen merkitykseen yritystoiminnan monipuolistamisen sekä tuen piiriin kuuluvan alueen tuotantotekniikan ja ulkomaankaupan kehittämisen kannalta.

Avustuksen käyttöä valvoo kauppa- ja teollisuusministeriö apunaan teollisuuspiirit. Ministeriöllä ja teollisuuspiireillä sekä niiden valtuuttamilla on oikeus tarkastaa hakijan liiketoimintaa avustuksen hakemisen ja käytön valvonnan edellyttämässä laajuudessa sekä saada tarkastuksen edellyttämät asiakirjat ja muun aineiston käyttöönsä. Avustuksen saaja on muutoinkin velvollinen avustamaan tarkastuksessa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuuspiiri voivat liittää ehtoja myöntämäänsä avustukseen edellyttäen, että ehdot ovat tarpeen lain tavoitteiden vastaisten vaikutusten estämiseksi. Ehdot on asetettava siten, että niiden noudattamista voidaan valvoa.

Milloin yritys investointiavustuksen maksamista seuraavien viiden vuoden aikana tai avustuksesta päätettäessä erikseen erityisestä syystä asetetussa pidemmässä määräajassa, joka voi olla enintään 10 vuotta, ilman pakottavaa syytä lopettaa investointiavustuksen myöntämisen perusteena olleen toimintansa tai supistaa sitä olennaisesti, investointiavustus on määrättävä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Milloin investointiavustuksen kohteena oleva muun kuin kiinteistöyrityksen tai kunnan omistama käyttöomaisuus tai sen osa taikka yritys tai sen huomattava osa luovutetaan 1 momentissa tarkoitettuna aikana toiselle, avustus on määrättävä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan. Takaisinperimisestä voidaan kuitenkin luopua, jos avustuksen on katsottava siirtyneen uudelle yritykselle ja jos avustuksen siirtoa on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Jos investointiavustuksen kohteena oleva kiinteistöyrityksen tai kunnan omistama käyttöomaisuus luovutetaan 1 momentissa tarkoitettuna aikana muulle kuin tässä laissa tarkoitetun tuen piiriin kuuluvalle yritykselle, investointiavustus on maksettava takaisin kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Milloin tässä momentissa tarkoitetun investointiavustuksen myöntämisen perusteena olleissa olosuhteissa tapahtuu muu olennainen muutos sanottuna aikana, avustus voidaan määrätä maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan.

Takaisin maksettavalle avustuserälle voidaan määrätä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä lukien vuotuinen korko, joka kulloinkin vastaa Suomen Pankin peruskorkoa lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa avustusta suoriteta asetettuna eräpäivänä, on sille maksettava vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia.

Takaisin maksettavalle avustuserälle on maksettava 29§:n 4 momentin mukainen korko, minkä lisäksi voidaan määrätä suoritettavaksi lisäkorkoa, jonka suuruus on 16 prosentin ja mainitun koron erotus.

Jos investointiavustuksen kohteena ollut käyttöomaisuus tuhoutuu vahinkotapahtuman yhteydessä 29§:n 1 momentissa tarkoitettuna aikana, on mahdollisesta vakuutuskorvauksesta määrättävä maksettavaksi kauppa- ja teollisuusministeriölle se osa, joka vastaa avustuksen osuutta käyttöomaisuudesta sen hankintahetkellä. Maksuvelvollisuus voi kuitenkin olla enintään avustuksen suuruinen. Maksuvelvollisuudesta voidaan vapauttaa, jos tuhoutuneen käyttöomaisuuden tilalle hankitaan uutta vastaavaa käyttöomaisuutta. Avustukselle asetetut ehdot koskevat tällöin tilalle hankittua omaisuutta.

Avustuksen takaisin maksamista koskevan 29-31§:ssä tarkoitetun päätöksen tekee kauppa- ja teollisuusministeriö. Asetuksella voidaan säätää teollisuuspiirin oikeudesta tehdä tässä pykälässä tarkoitettuja päätöksiä.

Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän tämän lain mukaisesti asioita käsitellessään on saanut tietää yhteisön tai yksityisen henkilön taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta, on tuomittava yritystoiminnan aluetuesta annetussa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta.

Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi.

Kauppa- ja teollisuusministeriön tämän lain nojalla tekemään hallintopäätökseen, lukuun ottamatta 29-31§:ssä tarkoitettua päätöstä, ei saa hakea muutosta. Avustusta koskevaan teollisuuspiirin tekemään ratkaisuun haetaan muutosta kauppa- ja teollisuusministeriöltä siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Valituksesta huolimatta voidaan 29-31§:ssä tarkoitettu päätös panna täytäntöön.

Tarkemmat avustusten myöntämisessä noudatettavat periaateohjeet annetaan valtioneuvoston päätöksellä.

Teollisuuspiirien toimesta myönnettävien avustuksien enimmäissuuruutta ja muita näiden avustusten myöntämisessä tarpeellisia seikkoja koskevat tarkemmat säännökset annetaan asetuksella. Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa teollisuuspiireille tässä momentissa tarkoitettujen avustusten tasapuolisen ja yhtenäisen käsittelyn kannalta tarpeellisia määräyksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja on voimassa vuoden 1993 loppuun.

Tällä lailla kumotaan tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta 10 päivänä heinäkuuta 1981 annettu laki (533/81) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mainittua lakia kuitenkin sovelletaan sen nojalla tehtyihin päätöksiin.

Tätä lakia sovelletaan teollisuuspiirille ennen lain voimaantuloa tai 1 päivänä tammikuuta 1989-31 päivänä joulukuuta 1993 tulleiden hakemusten nojalla lain voimaantulon jälkeen myönnettäviin avustuksiin, joiden perusteena on ennen lain voimaantuloa tai 1 päivänä tammikuuta 1989-31 päivänä joulukuuta 1995 alkava investointi-, tuotanto- tai kehittämistoiminta. Avustus, jota koskeva hakemus on toimitettu teollisuuspiirille ennen lain voimaantuloa ja jota koskeva hanke on käynnistynyt ennen sanottua päivää, voidaan kuitenkin myöntää tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetussa laissa säädetyn määräisenä siinä tapauksessa, että avustusta ei enää tämän lain mukaan voitaisi myöntää tai että se olisi myönnettävä määrältään pienempänä kuin tuotantotoiminnan alueellisesta tukemisesta annetun lain mukaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tässä laissa tarkoitetun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.