Suomessa asuvalla 16-64 vuotiaalla henkilöllä, joka ei saa kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyys- tai varhennettua vanhuuseläkettä taikka työntekijäin eläkelain (395/61) 8§:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai yksilöllistä varhaiseläkettä, on oikeus sairaudesta tai vammasta johtuvan avuntarpeen, haitan ja erityiskustannusten perusteella saada vammaistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Jos henkilöllä on oikeus vammaistukeen usealla 1-3 kohdassa säädetyllä perusteella, vammaistuki maksetaan sen kohdan markkamäärän mukaisena, johon eri tekijöiden yhteisvaikutus oikeuttaa.

Vammaistuki voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Vammaistuki lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, kun tuensaajan olosuhteissa tai toimintakyvyssä on tapahtunut sellainen muutos, joka vaikuttaa oikeuteen saada vammaistukea tai sen määrään.

Jos vammaistuensaajalle myönnetään 1 §:ssä tarkoitettu eläke, vammaistuki lakkautetaan. Samalta ajalta maksettua vammaistukea pidetään tällöin hoitotuen ennakkosuorituksena.

Jos henkilöllä on sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen, erityiskustannusten tai haitan perusteella oikeus saada siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään korvausta tapaturmavakuutuslain (608/48), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81), sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan, hänellä ei ole saman vamman perusteella oikeutta vammaistukeen.

Vammaistukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle henkilölle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa taikka asetuksella määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon henkilö on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.

Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos.

Vammaistuesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kansaneläkelaitoksen varoista.

Joka on tyytymätön kansaneläkelaitoksen vammaistukea koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoon tai tarkastuslautakuntaan viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona valittaja sai tiedon eläkelaitoksen päätöksestä.

Tarkastuslautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta 1 momentissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetyssä ajassa päätöksestä tiedon saatuaan.

Kansaneläkelaitoksen ja vastaavasti tarkastuslautakunnan päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

Tarkastuslautakunnasta on voimassa, mitä siitä on sairausvakuutuslaissa (364/63) säädetty.

Jollei tästä laista muuta seuraa, on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä kansaneläkelain, 1, 23, 34-39, 39 b-43, 44-46, 67, 69, 73, 74, 75 ja 79-88 a §:ssä sekä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetussa laissa (348/56) on säädetty.

Mitä muualla laissa, asetuksessa tai valtioneuvoston päätöksessä on säädetty tai määrätty invalidirahasta on soveltuvin osin voimassa vammaistuesta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 ja sillä kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1951 annettu invaliidirahalaki (374/51) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos henkilöllä on välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa oikeus invalidirahaan, muutetaan invalidiraha hakemuksetta vammaistueksi, jonka määrä on maksetun invalidirahan suuruinen tarkistettuna sillä kansaneläkeindeksin pisteluvulla, jonka mukaan vuoden 1989 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Tämän momentin mukaista vammaistukea maksetaan enintään siltä ajalta kuin invalidirahaa on sosiaalihallituksen päätöksellä myönnetty.

Jos tämän pykälän 2 momentin mukaista vammaistukea saavalle henkilölle myönnetään 2 §:n mukainen vammaistuki samalta ajalta kuin hän on saanut ensiksi mainittua vammaistukea, pidetään tätä 2 §:n mukaisen vammaistuen ennakkosuosituksena.

Jos henkilöllä välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada kansaneläkettä ja invaliidirahalain mukaista invalidirahaa ja hänelle myönnetään hakemuksesta kansaneläkelain mukaista hoitotukea, hänellä ei enää ole oikeutta saada tämän pykälän 2 momentin mukaista vammaistukea.

Jos henkilöllä välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa on oikeus saada sairaudesta tai vammasta aiheutuvan toimintakyvyn alenemisen, erityiskustannusten tai haitan perusteella tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain, sotilasvammalain, liikennevakuutuslain tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvausta ja sen lisäksi invalidirahaa, muutetaan invalidiraha hakemuksetta vammaistueksi, jonka määrä on maksetun invalidirahan suuruinen tarkistettuna sillä kansaneläkeindeksin pisteluvulla, jonka mukaan vuoden 1989 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Kansaneläkelaitos ratkaisee 1 päivästä tammikuuta 1989 kaikki vammaistukea koskevat asiat kuitenkin siten, että ennen tämän lain voimaantuloa vireille pannun invalidiraha-asian ratkaisee sosiaalihallitus 1 päivää tammikuuta 1989 edeltävältä ajalta.

Tämän lain 2 §:ssä säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1986 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.