1988

1210/1988 Asetus Lapin korkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta

Opetusministerin esittelystä

kumotaan Lapin korkeakoulusta 16 päivänä helmikuuta 1979 annetun asetuksen ( 194/79 ) 57, 58 ja 82§, muutetaan 2§, 4§:n 1 momentti, 15, 17, 18 ja 20§, 23§:n 1 momentin 3 ja 5-7 kohta, 28 ja 30§, 31§:n 2 momentin 2 ja 3 kohta, 33§, 8 luvun otsikko, 40-45 ja 53§, 54§:n 3 momentti, 9 luvun otsikko, 56§, 62§:n 1 momentti, 67§, 70§:n 1 momentti, 71§:n 2 momentti, 72§:n 2 momentti ja 86§, sellaisina kuin niistä ovat 15§ osittain muutettuna 23 päivänä toukokuuta 1986 annetulla asetuksella (366/86), 28§ osittain muutettuna 12 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla asetuksella (422/81), 41§ osittain muutettuna 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla asetuksella (612/85) ja mainitulla 23 päivänä toukokuuta 1986 annetulla asetuksella, 42 ja 53§ osittain muutettuina mainitulla 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetulla asetuksella ja 56§ mainitussa 12 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa asetuksessa näin kuuluviksi:
2 §

Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

 1)

korkeakoulun vakinainen virkamies;

 2)

henkilö, joka on otettu hoitamaan enemmän kuin puolet viran edellyttämistä tehtävistä;

 3)

dosentti ja muu tilapäinen virkamies, ei kuitenkaan sivutoiminen tuntiopettaja;

 4)

korkeakouluun päätoimisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö; sekä

 5)

henkilö, joka korkeakoulun suostumuksella päätoimisesti harjoittaa tutkimustyötä korkeakoulussa tai avustaa tutkimustyön tekemisessä.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.
4 §

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi Lapin korkeakoulusta annetun lain (8/79) 6§:n 3 momentissa mainituin poikkeuksin olla vain korkeakouluun kuuluva täysivaltainen henkilö, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.
15 §

Hallituksen tehtävänä on:

 1)

hoitaa korkeakoulun yleistä hallintoa sekä johtaa korkeakoulun suunnittelutoimintaa;

 2)

tehdä ehdotuksia korkeakoulua koskeviksi laeiksi ja asetuksiksi sekä korkeakoulun kehittämiseksi ja antaa näitä asioita koskevia lausuntoja;

 3)

hyväksyä korkeakoulua koskevat johto-, ohje- ja järjestyssäännöt sekä asianomaisten osastoneuvostojen esityksestä tutkintosäännöt siten kuin niistä on erikseen säädetty;

 4)

hyväksyä korkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelma ja muut laajakantoiset suunnitelmat sekä tehdä ehdotus korkeakoulun tulo- ja menoarvioksi;

 5)

tehdä esitys hallintojohtajan viran täyttämiseksi;

 6)

päättää viran sijoittamisesta ja opetusalasta, opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta, jollei toisin ole säädetty;

 7)

päättää kutsumismenettelyyn ryhtymisestä;

 8)

nimittää ne vakinaiset virkamiehet, jotka ovat hallituksen nimitettäviä;

 9)

jakaa korkeakoululle jakamattomina myönnetyt määrärahat;

 10)

tehdä ehdotus erityismenoarvioksi sekä päättää, miten korkeakoulun menot hyväksytään maksettaviksi;

 11)

päättää valtion ja kunnan viranomaisten sekä yksityisten ja yhteisöjen tilaamia tieteellisiä tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä koskevista sopimuksista;

 12)

tehdä opetusministeriölle esitys uuden erillisen laitoksen perustamisesta;

 13)

määrätä erillisen laitoksen johtokunnan, tutkintolautakunnan sekä 3§:n 2 momentissa tarkoitetun neuvottelukunnan puheenjohtaja ja jäsenet;

 14)

päättää korkeakoululle lahjoitettujen ja testamentattujen varojen vastaanottamisesta, antaa määräykset niiden hoitamisesta ja käyttämisestä, valita tilintarkastajat tarkastamaan rahastojen tilejä sekä päättää niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastajien lausunto antaa aihetta;

 15)

jakaa apurahat ja avustukset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty;

 16)

päättää korkeakouluun vuosittain otettavien opiskelijoiden määrästä ja päättää valintaperusteista;

 17)

ratkaista ne rehtorille tai hallintovirastolle kuuluvat asiat, jotka rehtori tai hallintovirasto niiden tärkeyden vuoksi saattaa hallituksen ratkaistaviksi; sekä

 18)

käsitellä ja ratkaista ne muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Hallitus voi siirtää hallintoviraston ratkaistavaksi 1 momentin 2 ja 14 kohdissa tarkoitettuja asioita sekä rehtorin ratkaistavaksi 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuja asioita.
17 §

Rehtorin ja vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja osastoneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja sekä erillisten laitosten johtajat.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakouluhallintoon sekä opetus- ja tutkimustoimintaan perehtyneitä. Rehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen professori tai apulaisprofessori ja vararehtorin korkeakoulun opetus- ja tutkimustehtävissä toimiva vakinainen virkamies, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon taikka tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset neljä vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Vaalikollegio voi hyväksyä kieltäytymiselle myös muun syyn.
18 §

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan kumpikin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Vaalikollegion puheenjohtajana toimii virkaiältään vanhin vakinainen professori.
20 §

Rehtorin tehtävänä on lisäksi:

 1)

tehdä aloitteita korkeakoulun kehittämiseksi;

 2)

valvoa, että korkeakoulussa noudatetaan järjestystä sekä korkeakoulua koskevia säännöksiä ja määräyksiä, että opetusta hoidetaan asianmukaisesti ja että henkilökunta täyttää tehtävänsä;

 3)

kehittää ja johtaa korkeakoulun kansainvälistä toimintaa; sekä

 4)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan ovat rehtorin käsiteltäviä ja ratkaistavia.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.
23 §

Hallintoviraston tehtävänä on:

 3)

huolehtia virkojen julistamisesta haettaviksi;

5)

myöntää ikälisät ja muut vastaavat edut, jollei erikseen ole toisin säädetty, sekä hoitaa muut korkeakoulun henkilöstöhallintoon liittyvät asiat;

 6)

hoitaa korkeakoulun tiedotustoimintaa;

 7)

nimittää tai ottaa ne vakinaiset ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteessa olevat henkilöt, joiden nimittäminen tai ottaminen ei kuulu muulle viranomaiselle tai korkeakoulun muulle hallintoelimelle;

28 §

Osastoneuvoston tehtävänä on:

 1)

valvoa ja kehittää osastossa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimustyötä sekä tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä;

 2)

valita professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisessä ja dosentin ottamisessa käytettävät asiantuntijat sekä ratkaista hakijoiden pätevyys;

 3)

tehdä ehdollepano professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esitys dosentiksi ottamisesta;

 4)

tehdä esitys kutsumismenettelyyn ryhtymisestä sekä esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta;

 5)

tehdä esitys osaston muun kuin professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämiseksi;

 6)

tehdä esitys osaston muun henkilökunnan ottamisesta;

 7)

tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja osastoon kuuluvien virkojen viranhoitojärjestelyistä sekä virkavapauksista;

 8)

tehdä esitys ja antaa lausunto viran opetusalasta tai opetusalan täsmentämisestä tai muuttamisesta;

 9)

tehdä osaston osalta esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;

 10)

päättää osastolle jakamattomina myönnettyjen määrärahojen käytöstä;

 11)

tehdä hallitukselle esitys opiskelijavalintaperusteiksi;

 12)

valita asettamansa opiskelijavalintatoimikunnan esityksestä opiskelijat osastoon;

 13)

tehdä esitys tutkintosäännöksi sekä hyväksyä opetussuunnitelmat koulutusohjelmia, jatkotutkintoja ja muita opintoja varten;

 14)

päättää kuulustelutilaisuuksien järjestämisestä ja kuulustelujen ajankohdista;

 15)

määrätä tohtorin väitöskirjojen, lisensiaatin tutkimusten ja muiden opintosuoritusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja arvostella nämä opintosuoritukset tarkastajien lausunnot saatuaan; sekä

 16)

käsitellä ja ratkaista muut asiat, jotka on säädetty tai määrätty osastoneuvoston käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Osastoneuvosto voi siirtää päätösvaltaansa 6, 7, 10, 12 ja 14 kohdassa tarkoitetuissa sekä muissa merkitykseltään vähäisissä asioissa osaston johtajalle.
30 §

Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen osaston johtajaksi ja hänen varamiehekseen vakinaisen professorin tai apulaisprofessorin taikka vakinaisen tai virkaa toimittavan virkamiehen, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Osaston johtajan ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään hänen varamiehensä.

Rehtori voi myöntää kasvatustieteiden osaston johtajalle vapautusta opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.
31 §

Osaston johtajan tehtävänä on lisäksi:

 2)

huolehtia osaston hankinnoista osastoneuvoston päätösten mukaisesti ja valvoa määrärahojen käyttämistä sekä tulo- ja menoarvion noudattamista;

 3)

antaa todistukset osastossa suoritetuista tutkinnoista ja erillisistä opinnoista sekä myöntää kasvatustieteiden kandidaateille, yhteiskuntatieteiden kandidaateille ja hallintotieteiden kandidaateille maisterin arvoja; sekä
33 §

Korkeakoulussa on erillisinä laitoksina Arktinen keskus, pohjoismaisen oikeuden instituutti, täydennyskoulutuskeskus, kielikeskus ja kirjasto.

Tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan korkeakouluun opetusministeriön päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.

Arktisen keskuksen hallinnosta ja toiminnasta säädetään erikseen.

Muun erillisen laitoksen hallintoa hoitaa johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun vakinainen tai virkaatoimittava virkamies. Enintään yksi kolmasosa tällaisen laitoksen johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen toiminnasta annetaan johtosäännössä.
8 luku Virkojen täyttäminen ja muun henkilökunnan ottaminen
40 §

Virkojen kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
41 §

Profesorin ja hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Apulaisprofessorin sekä muut kuin 1 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää korkeakoulun hallitus. Dosentin ottaa hallitus.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin ohjesäännössä määrätään.
42 §

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää hallintovirasto. Väliaikaisen hoitajan tai viransijaisen ottamisesta vuotta pidemmäksi ajaksi 41§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun virkaan päättää kuitenkin korkeakoulun hallitus.
43 §

Hakemuksen perusteella täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan myös täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Viran kelpoisuusvaatimuksia, opetusalaa tai opetusalan täsmennystä taikka tehtäväpiiriä ei saa haettavaksi julistamisen jälkeen muuttaa.
44 §

Viran hakijan velvollisuudesta liittää ote nimikirjasta hakemukseensa on erikseen säädetty. Korkeakoulu määrää hakemukseen liitettävästä muusta selvityksestä.
45 §

Professorin virka täytetään joko viran oltua haettavana tai kutsusta. Kutsumismenettelyyn ryhtymisestä päättää hallitus osastoneuvoston esityksestä, kahdenkolmasosan äänten enemmistöllä läsnä olevista hallituksen jäsenistä.
53 §

Mitä 49§:ssä on säädetty opetustaidon osoittamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.
54 §

Jos osastoneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt edellytykset ja hänen kiinnittämisensä korkeakouluun opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaiseksi, sen on tehtävä korkeakoulun hallitukselle esitys hakijan ottamisesta dosentiksi.
9 luku Virkavapaus
56 §

Virkavapauden sekä sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Vuotta pidemmän virkavapauden 41§:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille virkamiehille myöntää kuitenkin korkeakoulun hallitus.
62 §

Kukin opettaja toimittaa kuulustelut virkaansa kuuluvissa oppiaineissa siten kuin osastoneuvosto määrää.
67 §

Opiskelijaksi muita kuin 3 momentissa mainittuja tutkintoja suorittamaan voidaan korkeakouluun hyväksyä henkilö, joka on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon tai jolla muutoin on opintoja varten riittävät perustiedot.

Korkeakoulun hallitus määrää ne yleiset perusteet, joilla muu kuin suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voidaan hyväksyä opiskelijaksi, jollei näistä perusteista ole erikseen säädetty.

Lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamisen yleisistä edellytyksistä on säädetty erikseen.
70 §

Osastoneuvosto valitsee opiskelijat hallituksen asettaman valintatoimikunnan esityksestä. Valintatoimikunta huolehtii valintamenettelyyn liittyvistä käytännön järjestelyistä.
71 §

Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnäolevaksi kunkin lukuvuoden alussa hallintoviraston määräämällä tavalla.
72 §

Jos 1 momentissa tarkoitetusta syystä opiskelijaluettelosta poistettu opiskelija aikoo myöhemmin jatkaa opintojaan, hänen on pyydettävä hallintovirastolta oikeutta päästä uudelleen korkeakoulun opiskelijaluetteloon.
86 §

Korkeakoulun hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten, kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei tässä asetuksessa tai muualla toisin säädetä.

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka koskee:

 1)

opintosuorituksen arvostelua tai arvostelijan valintaa;

 2)

opiskelijan valintaa;

 3)

professorin viran täyttämistä kutsusta;

 4)

virkavapautta vastaavaa vapautusta työsopimussuhteiselle henkilökunnalle;

 5)

apurahaa tai avustusta; taikka

 6)

muistutuksen tai varoituksen antamista opiskelijalle.

Päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa valittaa. Valittaa ei saa erikseen päätöksestä, jolla ratkaistaan, onko opettajan viran hakijalla riittävä opetustaito tai tieteellinen pätevyys.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Rehtori ja vararehtori valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaisesti toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1989.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, asian käsittelyä jatkaa se hallintoelin, jolle asia tämän asetuksen mukaan kuuluu.

Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1988

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Opetusministeri Christoffer Taxell