Rintamaveteraani voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään. Kuntoutusta ei kuitenkaan anneta, jos rintamaveteraanilla on oikeus saada vahingon tai ammattitaudin perusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59), tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla.

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan järjestää avo- tai laitoskuntoutuksena ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito.

Kuntoutukseen voidaan valita rintamaveteraani, jolle kuntoutuksen antaminen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai muusta syystä on tarpeellista.

Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä, on mahdollisuus päästä kuntoutukseen.

Kuntoutukseen otettavat hyväksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveyslautakunta. Terveyslautakunta voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaisesti. Rintamaveteraanin, jolla ei ole pysyvää asuinpaikkaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen tapaturmavirasto.

Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua 2§:ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä ohjeisiin, jotka lääkintöhallitus kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antaa.

Kuntoutus annetaan lääninhallituksen erikseen hyväksymässä sairaanhoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa.

Kuntoutuksesta sekä siihen liittyneestä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion vuotuiseen tulo- ja menoarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.

Tapaturmavirasto jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille niiden terveyslautakuntien käyttöön 9§:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu tapaturmaviraston arvioon kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrästä.

Kunnan terveyslautakunta voi järjestää kuntoutuksen itse tai hankkia kuntoutuspalvelut 4§:ssä tarkoitetulta sairaanhoito- tai muulta tutkimus- ja hoitolaitokselta.

Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan kunnille suoritettavaan korvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) on valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin säädetty. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii tapaturmavirasto.

Määräraha suoritetaan kuntien terveyslautakunnille ennakkona. Ennakko maksetaan siitä poiketen, mitä 1 momentissa tarkoitetussa laissa on säädetty, neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa tapaturmaviraston arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena.

Tapaturmavirasto vahvistaa kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.

Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset keskimääräisten kustannusten mukaisesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanterveyslain 25§:ssä on säädetty. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa ei kustannuksista vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä korvauksia.

Tapaturmavirasto vahvistaa, ottaen huomioon toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, yksityisille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. Tapaturmavirasto voi vahvistaa korvausten perusteet myös avokuntoutusta järjestäville yksityisille toimintayksiköille.

Tämän lain nojalla järjestettävästä kuntoutuksesta ei rintamaveteraanilta peritä maksua tai korvausta.

Kuntoutusmäärärahasta korvataan rintamaveteraanille kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin niitä ei korvata muun lain perusteella.

Matkakustannuksista korvataan tämän lain nojalla se määrä, jonka matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käytettäessä. Jollei veteraani ole käyttänyt halvinta matkustustapaa, todelliset matkakustannukset voidaan erityisistä syistä korvata kokonaan tai osittain.

Korvauksen tämän lain nojalla korvattavista matkakustannuksista myöntää ja maksaa kansaneläkelaitos valtion varoista noudattaen soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (364/63) on säädetty matkakustannusten korvauksen suorittamisesta.

Tapaturmavirasto suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.

Jos korvauksen saamiseksi matkakustannuksiin on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salattu tietoja ja tämä on vaikuttanut korvauksen myöntämiseen, korvaus on palautettava kokonaan tai asianomaiselta osalta välittömästi valtiolle 16 prosentin vuotuisine korkoineen korvauksen nostopäivästä lukien.

Kuntoutettavan ansionmenetyksen korvaamisesta ja muusta toimeentuloturvasta kuntoutuksen aikana on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Osa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan varatusta määrärahasta voidaan käyttää kuntoutuksen tutkimus- ja seurantatyöhön. Määrärahan osasta ja sen käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen tehtyä asiasta esityksen.

Tässä laissa tarkoitettuihin tapaturmaviraston, terveyslautakunnan ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10§:n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa.

Jos terveyslautakunnalle 3§:n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, ei viranhaltijan päätökseen saa valittamalla hakea muutosta. Viranhaltijan on saatettava asia terveyslautakunnan ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi lautakunnan käsiteltäväksi.

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Tapaturmavirasto voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Lailla kumotaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 14 päivänä tammikuuta 1983 annettu laki (60/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.