Sen edistämiseksi, että asuntotarkoituksiin kaavoitettu maa saadaan käyttöön, on rakentamattomasta ja vajaasti rakennetusta maasta Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alueella maksettava rakennusmaamaksua sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Rakennusmaamaksua on maksettava asuinrakennusten korttelialueesta tai sen osasta, jonka sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta.

Tontiksi soveltuvan alueen katsotaan olevan saman omistajan omistuksessa myös silloin, kun osa siitä on hänen toimestaan perustetun yhtiön tai muun yhteisön omistuksessa, tai kun alue on samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden omistuksessa.

Rakennusmaamaksu määrätään kultakin kalenterivuodelta. Maksuvelvollisuus alkaa sitä vuotta seuraavan kalenterivuoden alusta, jonka kuluessa 2 ja 3 §:ssä mainitut edellytykset ovat täyttyneet.

Velvollisuus maksun suorittamiseen lakkaa sitä vuotta edeltävän kalenterivuoden alusta, jonka lokakuun loppuun mennessä rakennuskorttelin tai sen osan rakennuksista vähintään 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu osa on hyväksytty käyttöön otettavaksi.

Jos asemakaava kumotaan tai alueelle tulee voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3–5 kohdassa, 43 §:n 1 momentissa tai 143 §:n 7 momentissa tarkoitettu rakennuskielto, velvollisuus maksun suorittamiseen lakkaa sen kalenterivuoden alusta, jonka kuluessa kumoamista koskeva päätös tai rakennuskielto on tullut voimaan.

Maksuvelvollinen on se, joka rakennusmaamaksun määräämisvuotta edeltäneen kalenterivuoden päättyessä omistaa taikka tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla hallitsee 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua aluetta.

Rakennusmaamaksu on suoritettava sille kunnalle, jonka alueella rakennuskortteli tai sen osa on.

Rakennusmaamaksu on ensimmäiseltä kalenterivuodelta 10 prosenttia rakennuskorttelin tai sen osan maapohjan arvosta. Maapohjan arvo määrätään viimeksi toimitetussa varallisuusverotuksessa verolautakunnan tai muutoksenhakuviranomaisen vahvistamien perusteiden mukaan. Kultakin seuraavalta kalenterivuodelta maksuprosentti on 5 prosenttiyksikköä edellistä vuotta korkeampi. Maksu saa kuitenkin olla enintään puolet rakennuskorttelin tai sen osan maapohjan edellä mainitulla tavalla määrätystä arvosta.

Rakennuskorttelin tai sen osan arvon määräävät kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut arviomiehet.

Verotoimiston on rakennusmaamaksun määräämisvuoden maaliskuun loppuun mennessä ilmoitettava arviomiehille kiinteistöjen 7 §:ssätarkoitetut verotusarvot ja niiden perusteet sekä tarvittaessa toimitettava arviomiesten käytettäväksi muitakin rakennuskorttelin tai sen osan maapohjan arvon määräämistä varten tarpeellisia tietoja.

Kunnan viranomaiset ovat velvolliset pitämään salassa 1 momentissa tarkoitetut arvot ja tiedot.

Kaupunginhallituksen on kunkin vuoden !oppuun mennessä edellä mainittujen perusteiden mukaan määrättävä ja maksuunpantava edelliseltä kalenterivuodelta perittävät rakennusmaamaksut. Maksua ei kuitenkaan määrätä sellaisesta alueesta, jolle kaupungista johtuvasta syystä ei ole voitu järjestää pääsytietä tai jolle rakennettua rakennusta ei ole samasta syystä voitu liittää yleiseen vesijohtoon ja viemäriin.

Maksu määrätään täysinä markkoina. Kaupunginhallitus voi, ottaen huomioon maksujen perinnästä vuosittain aiheutuvat kustannukset, päättää markkamäärän, jota pienemmät maksut jätetään perimättä.

Jos rakennusmaamaksun periminen sen johdosta, että 2 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset täyttävä rakennus on tulipalossa tai muuten tuhoutunut, taikka muusta erittäin painavasta syystä on ilmeisen kohtuutonta, kaupunginhallitus tai, mikäli sen toimivalta johtosäännössä on siirretty lautakunnalle, lautakunta voi hakemuksesta myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen maksusta taikka myöntää maksun suorittamiseen lykkäystä.

Kaupunginhallitus voi hakemuksesta palauttaa maksetun rakennusmaamaksun tai osan siitä, jos rakennushanke on toteutettu valtion asuntolainan turvin ja toteutumisen viivästyminen on johtunut valtion asuntolainan saamista varten tarpeellisesta menettelystä.Rakennusmaamaksu voidaan palauttaa enintään kahden vuoden ajalta.

Rakennusmaamaksusta ja sen määräämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnalle suoritettavasta katumaksusta annetun lain 12, 16, 17, 17 a–17 d, 18 ja 19 §:ssä on säädetty. Mainitun lain 17 a §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä on kuitenkin 500 markkaa ja 17 b §:n 2 momentissa tarkoitettu määrä 5 000 markkaa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1988.

Rakennusmaamaksut määrätään ensimmäisen kerran vuodelta 1989.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.