1987

941/1987 Asetus ionisoimattoman säteilyn valvonnasta

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 26 päivänä huhtikuuta 1957 annetun säteilysuojauslain (174/57) 2§:n, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1986 annetussa laissa (15/86), ja 19§:n nojalla:

 Yleiset säännökset
1 §

Tämä asetus koskee ionisoimatonta säteilyä aikaansaavia laitteita ja laitoksia sekä niiden käyttöä.
2 §

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

ionisoimattomalla säteilyllä sähkömagneettista aaltoliikettä, jonka aallonpituus on suurempi kuin 100 nm, ja sähkömagneettisia kenttiä, joiden taajuus on pienempi kuin 3 x 10 15 Hz;

2)

säteilylaitteella laitetta tai laitosta, jonka tarkoituksena on muuttaa sähkö- tai muuta energiaa ionisoimattomaksi sähkömagneettiseksi säteilyenergiaksi tai tuottaa sähkö- tai magneettikenttiä;

3)

säteilyaltistuksella kehon tai sen osan alttiina olemista säteilylaitteen lähettämän säteilyn vaikutuksille; sekä

4)

altistusrajalla raja-arvoa, jonka ylittävä säteilyaltistus saattaa aiheuttaa terveydellistä haittaa.

3 §

Tässä asetuksessa tarkoitettu valvonta ei koske säteilylaitteita, joiden aiheuttama säteilyaltistus voi olla korkeintaan yksi kymmenesosa vahvistetusta altistusrajasta.
4 §

Altistusrajat vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö kauppa- ja teollisuusministeriötä kuultuaan.
5 §

Säteilylaitteita ja niiden käyttöä valvoo säteilyturvakeskus.

Sähkötarkastuskeskukselle kuuluvasta sähkölain (319/79) nojalla tyypeittäin ennakkotarkastettavien laitteiden sekä sähkön tuotannossa, siirrossa ja jakelussa käytettävien sähkölaitteiden ja -laitteistojen valvonnasta säädetään sähkölaissa.

Työsuojeluviranomaisille kuuluvasta säteilylaitteiden valvonnasta ja tarkastuksesta on voimassa, mitä niistä on työsuojelun valvonnasta annetussa laissa (131/73) tai työturvallisuuslaissa (299/58) taikka niiden nojalla säädetty tai määrätty.

Posti- ja telehallitukselle kuuluvasta radiolaitteiden valvonnasta säädetään radiolaitteiden tarkastamisesta annetussa asetuksessa (367/54).
6 §

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on jäljempänä säädettyjen valvontatehtävien ohella:

 1)

valmistella ionisoimattoman säteilyn käytön turvallisuutta koskevia määräyksiä, ohjeita ja standardeja sekä tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi;

 2)

seurata ja ennakoida ionisoimattoman säteilyn käyttötapojen ja säteilylaitteiden turvallisuuden yleistä kehittymistä;

 3)

tutkia ja kehittää ionisoimattoman säteilyn ja säteilylaitteiden mittauksissa ja koestuksissa käytettäviä menetelmiä; sekä

 4)

antaa käytettävissään olevien voimavarojen puitteissa asiantuntija-apua muille viranomaisille erityisesti mittaustekniikkaan ja turvallisuusarviointiin liittyvissä kysymyksissä.
Valvonta ja tarkastukset
7 §

Seuraavien laitteiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä ennen laitteen myyntiä tai luovutusta:

 1)

ihonhoitoon tai muuhun ihon käsittelyyn tarkoitetut ultraviolettisäteilylaitteet;

 2)

lääkinnällisessä toiminnassa käytettävät syvälämpöhoitolaitteet ja hypertermialaitteet; sekä

 3)

säteilylaitteet, joita käytetään pääasiallisesti kotitalouksissa.

Myös sellaisten aallonpituudella 200 nm-1 mm toimivien laserlaitteiden, joita ei tarkasteta työturvallisuuslain nojalla, tulee olla tyyppihyväksyttyjä ennen laitteen myyntiä tai luovutusta. Tällaisia laserlaitteita ovat muun ohessa laserlaitteet, joita käytetään:

 1)

lääkinnällisessä toiminnassa;

 2)

tieteellisessä ja opetustoiminnassa; sekä

 3)

pääasiallisesti kotitalouksissa.
8 §

Säteilylaitteen maahantuoja, myyjä tai muu luovuttaja on velvollinen esittämään laitteen säteilyturvakeskukselle tyyppihyväksyttäväksi.

Edellä 1 momentissa sanottua ei sovelleta silloin, kun säteilylaitteen turvallisuus on todettu sähkölain nojalla suoritetun tarkastuksen yhteydessä tai ellei 5§:stä muuta johdu.
9 §

Käyttöpaikalla käyttöön asennettuna tarkastetaan seuraavat säteilylaitteet ennen niiden käyttöönottoa:

 1)

radio- ja tutkalaitteistot, joiden keskimääräinen säteilyteho ylittää arvon 1 kW tai pulssiteho arvon 100 kW;

 2)

suurtehoiset laserlaitteet, joita käytetään mainoksissa, näytöksissä tai muuten siten, että yleisö voi altistua laitteen lähettämälle säteilylle; sekä

 3)

säteilylaitteet, jotka tyyppihyväksymisen yhteydessä on todettu ominaisuuksiltaan tai käyttöolosuhteiltaan sellaisiksi, että niiden turvallisuuden varmistaminen edellyttää käyttöpaikalla tehtävää tarkastusta.

Edellä 3-kohdassa tarkoitettujen säteilylaitteiden tyyppitarkastuksen yhteydessä tulee antaa tarvittavat määräykset laitteen esittämisestä käyttöpaikalla tarkastettavaksi.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske säteilylaitteita, jotka tarkastetaan työturvallisuuslain nojalla.
10 §

Edellä 7 ja 9§:ssä tarkoitettujen laiteryhmien lisäksi säteilyturvakeskuksella on oikeus tarkastaa muukin säteilylaite, jonka aiheuttama säteilyaltistus voi ylittää vahvistetut altistusrajat ja jonka turvallisuutta koskevia säännöksiä ei ole muussa laissa tai sen perusteella annetuissa säännöksissä tai määräyksissä.
Erinäisiä säännöksiä
11 §

Säteilyturvakeskus voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksia tämän asetuksen nojalla annetuista määräyksistä edellyttäen, että säteilyturvallisuus on varmistettu riittävän tehokkaasti.
12 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antavat sosiaali- ja terveysministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö, kumpikin toimialallaan.
13 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Sosiaali- ja terveysministeri Helena Pesola