Steinerpedagogisella erityiskoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa steinerpedagogisista erityiskouluista annetussa laissa (932/86) mainittua Marjatta-koulua Helsingissä ja Sylvia-kodin koulua Lahdessa.

Koululla tulee olla ylläpitäjän asettama johtokunta, joksi voidaan määrätä myös koulua ylläpitävän yhdistyksen hallitus. Johtokuntaan kuuluu lisäksi jäseninä enintään kolme opettajakunnan keskuudestaan valitsemaa opettajaa. Muita koulun opettajia ei johtokuntaan saa kuulua.

Koulussa on opettajakunta, johon kuuluvat koulun opettajat siten kuin ohjesäännössä määrätään.

Opettajakunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan opettajakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Ohjesäännön ja sen muutokset vahvistaa kouluhallitus.

Jollei kouluhallitus katso voivansa vahvistaa koulun ohjesääntöä, sen on palautettava ohjesääntö koululle. Palauttaessaan ohjesäännön kouluhallituksen tulee ilmoittaa syy vahvistamisen epäämiseen.

Jos kouluhallitus katsoo, että voimassa oleva ohjesääntö ei ole lain ja asetuksen mukainen tai tarkoituksenmukainen, sen on vaadittava ohjesäännön muuttamista. Jollei vaatimusta noudateta, on kouluhallituksen saatettava asia opetusministeriön ratkaistavaksi.

Koulun lukuvuodesta sekä työpäivien lukumäärästä on voimassa mitä niistä on peruskoulun osalta peruskoululaissa (476/83) ja -asetuksessa (718/84) säädetty ja niiden nojalla määrätty, jollei ohjesäännössä erityisestä syystä toisin määrätä.

Koulun oppilas saa, mikäli häntä ei ole vapautettu jonkin aineen opiskelusta, opetusta ja ohjausta vähintään niin monta tuntia viikossa kuin vastaavasti peruskoulun oppilaan osalta on säädetty tai määrätty, jollei ohjesäännössä erityisestä syystä toisin määrätä.

Opetusryhmien koosta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoululaissa ja -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätty 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta.

Koululla tulee olla opettajakunnan laatima ja kouluhallituksen vahvistama opetussuunnitelma, jota on opetuksessa noudatettava. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutyön yleisestä järjestelystä, työajasta, oppiaineista ja niiden oppimääristä sekä viikko- ja kokonaistuntimääristä, opetukseen käytettävästä tuntimäärästä kokonaisuudessaan ja oppiaineittain, oppilasarvostelusta, tuki- ja terapiaopetuksen antamisesta, oppilaan ohjauksesta ja koulun ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta sekä kerhotoiminnasta.

Opetussuunnitelmaan kuuluu vuotuisena osana työsuunnitelma, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä peruskoulun työsuunnitelmasta on säädetty. Työsuunnitelman vahvistaa johtokunta.

Opetussuunnitelman vahvistamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 5§:ssä on säädetty.

Koulussa opetetaan sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, uskontoa, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, teknologiaa, biologiaa, maantietoa, taidetietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, eurytmiaa, kotitaloutta, tekstiilityötä, teknistä työtä ja liikuntaa. Opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin kuin edellä mainittuja aineita ja varata tunteja opinto- ja muuta ohjausta varten.

Seitsemänneltä vuosiluokalta lähtien voidaan osaa oppiaineista opettaa myös valinnaisena.

Opetuksessa käytettävien oppikirjojen tulee olla kouluhallituksen hyväksymiä.

Oppilaat otetaan kouluun koululautakunnan tai huoltajien tekemän ilmoituksen perusteella ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun koululautakunnan ilmoituksen tekee sen kunnan koululautakunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.

Kouluun otetuista sekä koulusta eronneista oppivelvollisuusikäisistä oppilaista on ilmoitettava oppilaan kotikunnan koululautakunnalle.

Koululla tulee olla opettajakunnan laatimat järjestyssäännöt. Oppilaita koskevissa järjestys-, kurinpito- ja rangaistusasioissa noudatetaan soveltuvin osin mitä peruskoulun osalta on säädetty ja määrätty.

Koulussa voi olla oppilaskunta- ja kerhotoimintaa.

Koulussa on esiasteen erityisluokanopettajan ja erityisluokanopettajan toimia sekä steinerkoulun aineenopettajan toimia vastaavia erityisluokanopettajien toimia. Opettajantoimia tulee olla niin monta kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tarpeen mukaan kouluun voidaan ottaa myös tuntiopettajia.

Esiasteen erityisluokanopettajan toimeen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan virkaan tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja toimea vastaavalle erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuneet erilliset erityisopettajan opinnot tai toimea vastaavalla opintosuunnalla erityisopettajan tutkinnon taikka joka on suorittanut steinerkoulujen opettajan- ja erityisopettajankoulutuslaitoksessa kouluhallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun esiasteen erityisluokanopettajan tehtäviin.

Kelpoisuusehtona muihin 14§:ssä mainittuihin toimiin on opetusharjoittelua lukuun ottamatta peruskoulun vastaavan opettajan kelpoisuus tai steinerkoulujen opettajainkoulutuslaitoksessa suoritetut kouluhallituksen riittäviksi katsomat opinnot taikka steinerpedagogisessa erityisopettajankoulutuslaitoksessa suoritetut kouluhallituksen riittäviksi katsomat lääkintäpedagogiset opinnot sekä kaikissa kolmessa tapauksessa riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan tehtäviin.

Väliaikaiseksi, sijaiseksi tai tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla on opettajakunnan harkinnan mukaan tarpeelliset tiedot ja taidot sekä kyky antaa erityisopetusta, vaikka hän ei täytäkään 1 ja 2 momenteissa säädettyjä kelpoisuusehtoja.

Opettajan toimeen nimittämisestä, toimien väliaikaisesta täyttämisestä sekä sijaisen ja tuntiopettajan ottamisesta päättää opettajakunta.

Samoin kuuluu opettajakunnalle opettajaan kohdistuvan, peruskoululain 63§:ssä tarkoitetun kurinpidollisen rangaistuksen määrääminen.

Opettajien ja koulun muun henkilökunnan palkkauksen perusteista ja opetusvelvollisuudesta sekä tuntiopettajien palkkioiden perusteista on voimassa, mitä niistä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Koulun johtokunta voi kouluhallituksen luvalla perustaa toimia, joiden haltijat suorittavat muita kuin opetustehtäviä, ja ottaa tilapäisiä työntekijöitä.

Koulun opettajan toimen haltijalla ja edellä 18§:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kun virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.

Edellä 19§:ssä tarkoitetun henkilön jälkeen suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön osalta on säädetty.

Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy siten, että perusteena pidetään asianomaiselle valtionavun perusteeksi hyväksytyn yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen mukaan tulevaa palkkausta.

Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.

Hakemus steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 3§:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden saamiseksi on toimitettava kouluhallitukselle, joka toimittaa sen omine lausuntoineen opetusministeriön ratkaistavaksi.

Valtionavun ja sen ennakon myöntää hakemuksesta kouluhallitus. Hakemukseen on liitettävä kouluhallituksen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Kulloinkin kulumassa olevan vuoden menoja varten suoritetaan koululle valtionavun ennakkona kunkin kuukauden 11 päivänä tai, milloin tämä päivä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä kahdestoista osa arvioitavan valtionavun määrästä.

Milloin kustannusten on arvioitava muodostuvan yleisen kustannustason muuttumisen, toiminnan tehostumisen, laajentumisen tai supistumisen taikka muun vastaavan syyn vuoksi vähintään 5 prosenttia suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä vuotena, ennakkoa korotetaan tai alennetaan muutosta vastaavasti.

Milloin koululle edelliseltä kalenterivuodelta maksettu ennakko on oleellisesti pienempi kuin kouluhallitukselle saapuneen valtionaputilityksen perusteella arvioitu valtionapu, kouluhallitus voi suorittaa kohtuullisen määrän lisäennakkoa.

Koulu on kouluhallituksen ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen.

Kouluhallitukselle, lääninhallitukselle ja niiden määräämälle tarkastajalle on esitettävä kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.

Vuotuinen työsuunnitelma on toimitettava lääninhallitukselle tiedoksi viipymättä lukuvuoden alettua. Jos työsuunnitelmaa muutetaan lukuvuoden aikana, on muutoksista ilmoitettava lääninhallitukselle.

Koulun tulee toimittaa tilastokeskukselle koulua koskevat tiedot.

Jos koulun toiminnassa ilmenee epäkohtia, on kouluhallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Kouluhallitus voi asettaa määräajan epäkohdan korjaamista varten.

Jollei kouluhallituksen esittämää vaatimusta epäkohdan poistamisesta ole otettu huomioon, on kouluhallituksen ilmoitettava asiasta opetusministeriölle.

Opetusministeriö voi, annettuaan koululle tilaisuuden kysymyksessä olevan epäkohdan poistamiseen, evätä oikeuden valtionavun saamiseen osittain tai kokonaan.

Koulun tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpidossa on noudatettava kouluhallituksen antamia ohjeita. Yhden tilintarkastajan tulee olla joko Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.

Koulun rakennusohjelmalle, rakennuspiirustuksille ja työselityksille on ennen rakennustöiden aloittamista hankittava kouluhallituksen hyväksyminen.

Muutoksenhausta koulun johtokunnan ja opettajakunnan päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä muutoksenhausta johtokunnan päätökseen on peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetussa asetuksessa (720/84) säädetty.

Oppilaan kantelun johdosta tehtävästä oikaisusta arvosteluun ja uuden arvostelun toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskouluasetuksen 49 §:ssä on säädetty.

Kouluhallituksen steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan valtionapua koskevaan päätökseen voi koulun ylläpitäjä kirjallisesti vaatia oikaisua kouluhallitukselta vuoden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Kouluhallituksen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Kouluhallituksen muuhun kuin 26§:n 3 momentissa tai 27§:n 1 momentissa tarkoitettuun steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla opetusministeriölle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

Opetusministeriön steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Koulun hallintoasioiden käsittelyssä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) on säädetty.

Koulun asiakirjoja saadaan hävittää ainoastaan valtionarkiston suostumuksella.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 15§:ssä on säädetty, on steinerpedagogisen erityiskoulun palveluksessa tämän asetuksen voimaan tullessa oleva opettaja edelleen kelpoinen 14§:ssä tarkoitettuun toimeen.