Tasavallan presidentin välitön vaali toimitetaan tammikuun viimeisenä sunnuntaina ja seuraavana maanantaina kuudentena vuotena sen vuoden jälkeen, jona tasavallan presidentti viimeksi astui toimeensa, sitä vuotta lukuun ottamatta. Samalla toimitetaan tasavallan presidentin valitsijamiesten vaalit.

Jos presidentin valitseminen on toimitettava muuna kuin hallitusmuodon 23§:ssä säädettynä aikana, valtioneuvosto määrää Suomen säädöskokoelmassa julkaistavalla päätöksellä, minä sunnuntaina ja seuraavana maanantaina tasavallan presidentin välitön vaali ja valitsijamiesten vaalit on toimitettava. Näin valittu uusi presidentti ryhtyy toimeensa kolmantena päivänä siitä, kun vaalin tulos on julistettu taikka presidenttiehdokkaaksi asetetun henkilön on todettu hallitusmuodon 23§:n 3 tai 4 momentin nojalla tulleen tasavallan presidentiksi.

Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja valitsijamiesten vaaleissa noudatetaan samaa vaalipiirijakoa kuin kansanedustajain vaaleissa.

Muissa vaalipiireissä paitsi Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan suhteellisilla vaaleilla 300 valitsijamiestä, joiden paikat jaetaan vaalipiirien kesken niiden Suomen kansalaisina henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän mukaan.

Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä valitaan yksi valitsijamies sillä tavoin kuin kansanedustajan valitsemisesta Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirissä on säädetty.

Valitsijamiesten paikkojen jako vaalipiirien kesken Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiriä lukuun ottamatta toimitetaan vaalivuotta edeltävän vuoden henkikirjoituksen perusteella. Jaon toimittaa valtioneuvosto hyvissä ajoin ennen presidentin välitöntä vaalia ja valitsijamiesten vaaleja antamallaan päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Tasavallan presidentin välitön vaali ja valitsijamiesten vaalit toimitetaan yhtäaikaisesti jokaisessa kunnassa äänestysalueittain. Kunnan jakamisesta äänestysalueisiin on voimassa, mitä kunnallisvaalilain 3§:ssä on säädetty.

Vaaleihin voidaan osallistua myös ennakolta noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa (391/69).

Vaalipiirin keskuslautakuntana toimii kussakin vaalipiirissä kansanedustajain vaaleja varten viimeksi asetettu keskuslautakunta, joka ottaa itselleen sihteerin, laskijat ja muun tarvittavan henkilökunnan.

Kunnan keskusvaalilautakunnasta on voimassa, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.

Kunnanvaltuuston on hyvissä ajoin ennen tasavallan presidentin välitöntä vaalia ja valitsijamiesten vaaleja asetettava kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta ja ennakkoäänestyspaikkoina olevia laitoksia varten yksi tai useampi vaalitoimikunta sillä tavoin kuin niiden asettamisesta on säädetty kansanedustajain vaaleista annetussa laissa.

Väliaikaisen varajäsenen määräämisestä vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan on voimassa, mitä siitä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetun lain 10§:n 2 momentissa.

Vaalipiirien keskuslautakunnat ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia viisijäsenisinä sekä vaalitoimikunnat kolmijäsenisinä.

Tasavallan presidentin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien toimittamista varten laaditaan vaalioikeutetuista henkilöistä äänestysalueiden vaaliluettelot ja vaalipiirien vaaliluettelot. Niistä on voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetussa laissa on säädetty.

Vaalipiirin keskuslautakunnan valmistavista toimenpiteistä tasavallan presidentin välitöntä vaalia ja valitsijamiesten vaaleja varten on soveltuvin osin voimassa, mitä vastaavista toimenpiteistä on kansanedustajain vaaleja varten säädetty.

Oikeudesta asettaa ehdokas tasavallan presidentiksi on säädetty hallitusmuodon 23§:n 2 momentissa.

Puolueen presidenttiehdokas valitaan jäsenistön kansanvaltaiset vaikutusmahdollisuudet turvaavalla tavalla siten kuin puolueen säännöissä tarkemmin määrätään.

Puolueen taikka hallitusmuodon 23§:n 2 momentissa tarkoitetun henkilöryhmän on ilmoitettava presidenttiehdokas Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle. Henkilöryhmän puolesta ilmoituksen tekee sen asiamies. Ilmoituksessa on selvästi mainittava ehdokkaan nimi sekä hänen arvonsa, ammattinsa tai toimensa ja hänen kotikuntansa. Ilmoitukseen on liitettävä rekisteriviranomaisen antama virkatodistus ehdokkaasta sekä ehdokkaan allekirjoittama vakuutus, että hän suostuu olemaan hänet asettaneen puolueen tai henkilöryhmän ehdokkaana ja ottamaan vastaan presidentin toimen.

Henkilöryhmän tulee liittää ilmoitukseen vähintään kahdenkymmenentuhannen vaalioikeutetun allekirjoittamat kortit, joissa nämä ilmoittavat haluavansa asettaa tietyn henkilön presidenttiehdokkaaksi. Kortit on laadittava oikeusministeriön vahvistaman ja Suomen säädöskokoelmassa julkaistun kaavan mukaisesti.

Jokaisessa saman ilmoituksen liitteenä olevassa kortissa on henkilöryhmän asiamieheksi ja tämän varamieheksi valtuutettava samat henkilöt.

Ilmoitus ehdokkaan asettamisesta on toimitettava Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle aikaisintaan vaalia edeltävän vuoden lokakuun 5 päivänä ja viimeistään saman kuun 15 päivänä.

Jos puolueen ilmoittama ehdokas kuolee tai tulee pysyvästi estyneeksi aikaisemmin kuin kolmantena päivänä ennen tasavallan presidentin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien toimittamista, on puolueella oikeus ennen vaaleja ilmoittaa Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle uusi ehdokas.

Milloin tasavallan presidentin valitseminen on toimitettava muuna kuin hallitusmuodon 23§:ssä säädettynä aikana, on 1§:n 2 momentissa tarkoitetussa valtioneuvoston päätöksessä myös määrättävä päivät, joina presidenttiehdokkaat on aikaisintaan ja viimeistään ilmoitettava.

Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen määrää Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta arvalla kokouksessa, joka on pidettävä viimeistään viidentenä päivänä siitä, kun ilmoitus presidenttiehdokkaasta viimeistään on ollut tehtävä. Tässä tilaisuudessa on valtioneuvoston oikeuskanslerin oltava saapuvilla. Presidenttiehdokkaan asettaneen puolueen edustajalla ja presidenttiehdokkaan asettaneen henkilöryhmän asiamiehellä on oikeus olla läsnä tilaisuudessa.

Ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen tultua määrätyksi Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta ilmoittaa asetetut presidenttiehdokkaat tiedonannolla oikeusministeriölle. Ministeriön on julkaistava keskuslautakunnan tiedonanto viipymättä Suomen säädöskokoelmassa. Keskuslautakunnan on sen jälkeen painettava vaaleja varten presidenttiehdokkaista luettelo, johon heidät on otettava arvonnan osoittamassa järjestyksessä alkaen numerosta 2.

Kuolleen tai pysyvästi estyneeksi tulleen presidenttiehdokkaan sijaan asetetulle uudelle ehdokkaalle Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on annettava numero, joka seuraa 2 momentissa mainittuun luetteloon otetun viimeisen ehdokkaan järjestysnumeroa. Keskuslautakunnan on laadittava uudesta presidenttiehdokkaasta luettelon lisäys, josta ilmenee ehdokkaasta luetteloon otettavat tiedot, ja saatettava se mahdollisuuksien mukaan viipymättä vaaliviranomaisten ja äänestäjien tiedoksi.

Jos määräajassa on asetettu vain yksi ehdokas tasavallan presidentiksi, Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan on viipymättä ilmoitettava tästä valtioneuvostolle. Todettuaan ehdokkaaksi asetetun henkilön hallitusmuodon 23§:n 3 momentin nojalla tulevan tasavallan presidentiksi valtioneuvosto ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti ja antaa asiasta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Presidenttiehdokkaan asettamista koskevasta puolueen päätöksestä, vaalioikeutetun kuulumisesta henkilöryhmään ja presidenttiehdokkaista vaaleja varten painettavasta luettelosta on soveltuvin osin voimassa, mitä puolueen edellä tarkoitetusta päätöksestä, henkilön jäsenyydestä valitsijayhdistyksessä ja ehdokaslistojen lopullisesta yhdistelmästä kansanedustajain vaaleista annetun lain 31 ja 31 c§:ssä sekä 4 luvussa on säädetty.

Ehdokkaat tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleihin asetetaan sen jälkeen kun tiedonanto asetetuista ehdokkaista tasavallan presidentiksi on julkaistu.

Valitsijamiesten vaaleissa voi olla vain sellaisia ehdokkaita, jotka on asetettu nimeltä mainitun presidenttiehdokkaan valitsemiseksi tasavallan presidentiksi.

Oikeus asettaa ehdokkaita valitsijamiesten vaaleihin on puolueilla, jotka ovat asettaneet presidenttiehdokkaan, sekä valitsijayhdistyksillä.

Valitsijayhdistyksen asettamana valitsijamiesehdokkaana voi olla vain henkilö, jolla on siihen asianomaisen presidenttiehdokkaan suostumus.

Sen lisäksi, mitä 18 ja 19§:ssä on säädetty, on puolueiden ehdokkaiden asettamisesta ja vaaliliitoista sekä valitsijayhdistyksistä ja yhteislistoista valitsijamiesten vaaleissa soveltuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 3 ja 3 a luvussa, 105§:ssä sekä 106 §:n 2 momentissa on säädetty. Valitsijamiesehdokkaille annettavat juoksevat järjestysnumerot alkavat kuitenkin numerosta 20. Puolueen ehdokaslistassa tulee olla myös maininta puolueen asettamasta presidenttiehdokkaasta ja valitsijayhdistyksen ehdokaslistassa maininta presidenttiehdokkaasta, jota valitsijamiesehdokas kannattaa. Hakemukseen valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta on liitettävä myös 19§:n 2 momentissa mainittu presidenttiehdokkaan suostumus.

Vaalitoimituksesta ja ennakkoäänestyksestä tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja valitsijamiesten vaaleissa on soveltuvin osin voimassa, mitä äänestysalueen vaalitoimituksesta ja ennakkoäänestyksestä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetun lain 46§:n 3 momentissa sekä 47, 48 ja 49-79§:ssä.

Tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja valitsijamiesten vaaleissa äänestetään kahdella erivärisellä äänestyslipulla, joista on soveltuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 48 a§:ssä on säädetty.

Äänestyslipun mitättömyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä äänestyslipun mitättömyydestä on säädetty kansanedustajain vaaleista annetun lain 83§:ssä.

Äänet lasketaan siten, että ensin lasketaan tasavallan presidentin välittömässä vaalissa ja sitten valitsijamiesten vaaleissa annetut äänet.

Vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa 5. päivänä toisen vaalipäivän jälkeen pitämässään kokouksessa, joka alkaa kello 12, ne äänimäärät, jotka kukin presidenttiehdokas on tasavallan presidentin välittömässä vaalissa saanut, sekä ilmoittaa viipymättä Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnalle näin vahvistetut äänimäärät ja välittömässä vaalissa äänioikeuttaan käyttäneiden määrän.

Saatuaan 24§:ssä tarkoitetun ilmoituksen kaikkien vaalipiirien keskuslautakunnilta Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunta vahvistaa tasavallan presidentin välittömässä vaalissa koko maassa kullekin presidenttiehdokkaalle annettujen äänien lopullisen määrän ja äänioikeuttaan käyttäneiden määrän sekä ilmoittaa ne viipymättä valtioneuvostolle.

Jos tasavallan presidentin välittömässä vaalissa joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän kuin puolet äänioikeuttaan käyttäneiden äänistä, valtioneuvosto toteaa, että hän on hallitusmuodon 23§:n 4 momentin nojalla tullut valituksi tasavallan presidentiksi, ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti ja antaa vaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on myös mainittava kunkin ehdokkaan tasavallan presidentin välittömässä vaalissa koko maassa saamien äänien määrä.

Jos kukaan ehdokas ei ole tullut 25§:ssä mainituin tavoin valituksi tasavallan presidentiksi, on valtioneuvoston annettava tasavallan presidentin välittömän vaalin tuloksesta kuulutus, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan tuossa vaalissa koko maassa saama äänimäärä. Siinä on myös mainittava, että tasavallan presidentti on hallitusmuodon mukaan valitsijamiesten valittava.

Sen lisäksi mitä 22-26§:ssä on säädetty, on äänten laskemisesta ja laskemisen perusteista sekä valitsijamiesten vaalien tuloksen vahvistamisesta ja julkaisemisesta soveltuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 81, 82 ja 84-90§:ssä on säädetty.

Valtakirja valitsijamiehelle annetaan kuitenkin vain, jos tasavallan presidentin vaali on valitsijamiesten toimitettava.

Valitsijamiehen valtakirja on näin kuuluva:

"Tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleissa, jotka .... ja .... päivänä ....kuuta .... toimitettiin ........ vaalipiirissä, on .... asuva N.N. valittu olemaan valitsijamiehenä .... päivänä ....kuuta .... toimitettavassa tasavallan presidentin vaalissa.

Tämä todistus on valitsijamiehen valtakirjana."

Paikka ja aika.

Jos valitsijamiespaikka on joutunut avoimeksi, vaalipiirin keskuslautakunta antaa valtakirjan sille, joka 27§:n mukaan tulee pois joutuneen tilalle. Tässä tapauksessa valtakirja on näin kuuluva:

"Sitten kun .... ja .... päivänä ....kuuta .... .... vaalipiirissä toimitetuissa tasavallan presidentin valitsijamiesten vaaleissa N.N. on valittu olemaan valitsijamiehenä .... päivänä ....kuuta .... toimitettavassa tasavallan presidentin vaalissa, mutta valitsijamiespaikka hänen jälkeensä on tullut avoimeksi, on voimassa olevien säännösten mukaan .... asuva N.N. valittu hänen sijaansa valitsijamieheksi.

Tämä todistus on valitsijamiehen valtakirjana."

Paikka ja aika.

Vaalien tuloksen tiedottamisesta, jollei 16, 25 tai 26§:ssä ole toisin säädetty, samoin kuin äänestyslippujen ja laskelmien säilyttämisestä sekä vaalipiirin keskuslautakunnan kokouksista, pöytäkirjasta ja toimituskirjoista, vaaliviranomaisten vastuusta, vaalikustannuksista ja virkalähetysoikeudesta sekä määräpäivän sattumisesta pyhäpäiväksi tai arkilauantaiksi on soveltuvin osin voimassa, mitä kansanedustajain vaaleista annetun lain 92-98, 101 ja 102§:ssä sekä 103§:n 2 momentissa on säädetty.

Tasavallan presidentin valitsijamiehet toimittavat tasavallan presidentin vaalin pääkaupungissa, paitsi milloin se sotatilan tai muiden tärkeiden esteiden tähden on mahdotonta taikka vaalin turvallisuudelle vaarallista, jolloin valtioneuvosto määrää toisen kokouspaikan. Tätä tarkoittava päätös julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa, jos valtioneuvosto niin päättää.

Valtioneuvosto määrää, missä huoneistossa vaali toimitetaan. Ilmoitus siitä julkaistaan hyvissä ajoin ennen vaalia virallisessa lehdessä, jos valtioneuvosto niin päättää.

Jos valitsijamiesten on toimitettava tasavallan presidentin vaali muuna aikana kuin hallitusmuodon 23§:ssä on säädetty, määrää valtioneuvosto vaalipäivän päätöksellä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Tasavallan presidentin vaalin toimittamista edeltävänä päivänä kello 11 on kaikkien valitsijamiesten vaalihuoneiston ovelle kiinnitetyllä tiedoksiannolla tarkemmin ilmoitetussa järjestyksessä tuotava valtakirjansa sen tai niiden tarkastettavaksi, joille pääministeri on valtakirjain tarkastamisen antanut. Tarkastuksessa tutkitaan, onko valtakirja asianomaisen viranomaisen antama ja laadittu säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen.

Jos tarkastaja ei hyväksy valtakirjaa, on hänen ilmoitettava siitä pääministerille, joka tutkittuaan, onko valitsijamies sen nojalla katsottava oikein valtuutetuksi, ratkaisee, onko valitsijamies merkittävä 33§:n 1 momentissa mainittuun luetteloon.

Vaalipiireittäin laadittu luettelo niistä valitsijamiehistä, jotka ovat näyttäneet olevansa oikein valtuutetut, on vaalipäivänä ennen kello 14 annettava pääministerille.

Valitsijamies, joka ei viimeistään vaalipäivänä kello 12 ole esittänyt valtakirjaansa tarkastettavaksi, ei ole oikeutettu ottamaan osaa presidentin vaaliin.

Valitsijamiehet kokoontuvat vaalipäivänä kello 15 pääministerin puheenjohdolla valitsemaan presidenttiä.

Vaalitoimitus alkaa nimenhuudolla 33§:n 1 momentissa mainitun luettelon mukaan.

Yhden tai useamman valitsijamiehen poissaolo ei estä vaalin toimittamista.

Valitsijamies, joka nimenhuudossa merkitään poissaolevaksi, ei saa ottaa osaa presidentin vaaliin.

Ennen kuin vaaliin ryhdytään, ilmoittaa pääministeri, mitä hallitusmuodossa ja tässä laissa säädetään vaalin toimittamisesta, sekä kutsuu neljä valitsijamiestä avustamaan vaalissa.

Valitsijamiesten toimittamassa vaalissa voidaan äänestää vain sellaista ehdokasta, jonka valitsemiseksi tasavallan presidentiksi on valittu valitsijamiesten vaaleissa ainakin yksi valitsijamies.

Jos ehdokas tasavallan presidentiksi on kuollut tai tullut pysyvästi estyneeksi myöhemmin kuin neljäntenä päivänä ennen tasavallan presidentin välittömän vaalin ja valitsijamiesten vaalien toimittamista, on hänen valitsijamiesehdokkaanaan valituksi tulleella valitsijamiehellä oikeus, ennen kuin vaaliin ryhdytään, kirjallisesti ilmoittaa pääministerille toinen henkilö kuolleen tai estyneen ehdokkaan sijaan. Jos näin ilmoitettu henkilö täyttää hallitusmuodon 23§:n 1 momentissa tasavallan presidentiksi valittavalle asetetut edellytykset, pääministerin on ennen vaaliin ryhtymistä ilmoitettava tällainen uusi ehdokas valitsijamiehille. Näin ilmoitettua uutta ehdokasta voidaan vaalissa äänestää kuten 1 momentissa tarkoitettua ehdokasta.

Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle taikka 2 momentissa mainitulle kuolleen tai estyneen ehdokkaan sijaan asetetulle presidenttiehdokkaalle annettu ääni on mitätön.

Vaali toimitetaan umpilipuin. Äänestyslipussa on ehdokkaan nimi ilmaistava niin selvästi, ettei ole epäilystä siitä, ketä sillä tarkoitetaan.

Keskustelua ehdokkaista ei sallita.

Nimenhuuto toimitetaan 33§:ssä mainitun luettelon mukaan ottaen huomioon, mitä 35§:n 3 momentissa on säädetty. Kunkin valitsijamiehen tulee antaa äänestyslippunsa siinä järjestyksessä kuin hänen nimensä on huudettu.

Vaalin tuloksen pääministeri ilmoittaa kirjeellä presidentiksi valitulle sekä valtioneuvostolle, joka julkaisee sen Suomen säädöskokoelmassa.

Pääministerin kirjeen varmentaa se, joka vaalissa on pitänyt pöytäkirjaa.

Pöytäkirjaa vaalitilaisuudessa pitää pääministerin kutsuma sihteeri. Pöytäkirjan tarkastavat 36§:ssä tarkoitetut avustajat. Pääministeri ottaa myös muun tarvittavan henkilökunnan.

Vaalitilaisuudessa pidetty pöytäkirja on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa.

Pääministerin ollessa estyneenä toimittaa hänelle tämän lain mukaan kuuluvat tehtävät se valtioneuvoston jäsen, joka hallitusmuodon 39§:n mukaan toimii hänen sijaisenaan.

Helsingin kaupungin vaalipiirin keskuslautakunnan 25§:n 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen samoin kuin vaalipiirien keskuslautakuntien vaalien tuloksen vahvistamista koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Virkamies, joka koettaa virkavallallansa vaikuttaa tasavallan presidentin välittömään vaaliin tai valitsijamiesten vaaleihin taikka tahallisesti viivyttää valtakirjan perille toimittamista, on tuomittava viralta pantavaksi.

Joka houkuttelemalla tai viekoittelemalla häiritsee vaalivapautta, on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos rikos tapahtui väkivaltaa taikka uhkausta käyttäen, on tekijä tuomittava vankeuteen vähintään yhdeksi kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi. Jos rikoksen on tehnyt virkamies, on hänet lisäksi tuomittava viralta pantavaksi.

Työnantaja, joka estää hänen palveluksessaan olevaa käyttämästä äänioikeuttaan, on tuomittava sakkoon.

Valitsijamies saa valtion varoista palkkion ja korvauksen matkakuluistaan.

Palkkion määrän ja korvauksen perusteet vahvistaa valtioneuvosto.

Viimeistään valitsijamiesten toimittaman vaalin jälkeisenä päivänä on kunkin valitsijamiehen annettava palkkio- ja matkalaskunsa vaalitilaisuudessa toimineelle sihteerille, joka tarkastettuaan laskut toimittaa ne varustettuina todistuksella siitä, että valitsijamies on ottanut osaa presidentin vaaliin, edelleen valtiokonttorille palkkion ja matkakulujen korvauksen suorittamista varten.

Sihteerin ja muun henkilökunnan palkkiot määrää pääministeri, ja ne suorittaa valtiokonttori.

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö, 5 luvun sekä 44 ja 45 §:n osalta kuitenkin valtioneuvoston kanslia.