Merenkulkuoppilaitoksessa annetaan merenkulun ammatillista peruskoulutusta koulu- ja opistoasteella sekä ammatillisella korkea-asteella sekä merenkulkuun liittyvien ahtausalan ja ravitsemispalvelujen ammatillista peruskoulutusta koulu- ja opistoasteella.

Oppilaitoksessa voidaan lisäksi järjestää alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa.

Oppilaitoksessa voidaan järjestää myös palvelu-, tutkimus- ja työtoimintaa.

Helsingin merenkulkuoppilaitoksen palokoulutuskeskuksen ja laivasimulaattorikeskuksen toiminnasta ja hallinnosta säädetään erikseen.

Merenkulkuoppilaitoksia ylläpitää valtio.

Jos oppilaitoksen koulutustehtävää olennaisesti muutetaan tai oppilaitos lakkautetaan, on soveltuvin osin noudatettava, mitä 2§:ssä on säädetty.

Luvan oppilaitoksen linjajaon muuttamiseen sen koulutustehtävän rajoissa antaa ammattikasvatushallitus silloin, kun muutos on luonteeltaan alueellinen tai valtakunnallinen taikka lisäkustannuksiltaan merkittävä.

Oppilaitoksen järjestämän peruskoulutuksen pohjakoulutusvaatimuksen muuttamisesta päättää ammattikasvatushallitus lääninhallitusta kuultuaan.

Ammattikasvatushallitus valitsee merenkulkuoppilaitoksen johtokunnan jäsenet ja varajäsenet enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä nimeää valituista johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä johtokunnan kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kokouksissa, jotka rehtori kutsuu koolle, siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Opiskelijoiden edustajat ja varaedustajat valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Johtokunnassa tulee oppilaitoksessa edustettuina olevien alojen työelämän asiantuntemus olla riittävästi edustettuna.

Johtokunta käsittelee oppilaitoksen yleistä hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetusta ja muuta toimintaa koskevia kysymyksiä.

Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori taikka vähintään kolme johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu jäsenille ja edustajille toimitetaan johtokunnan päättämällä tavalla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Johtokunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Oppilaitoksessa voi olla yksi tai useampia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntaan valitaan oppilaitosta, opettajakuntaa, alan keskeisimpiä työmarkkinajärjestöjä ja oppilaitoksen kehittämisen muuta asiantuntemusta edustavista henkilöistä enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan enintään kymmenen jäsentä, joista nimetään puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Neuvottelukunta voi jakaantua jaostoihin. Jaostoon nimetään puheenjohtaja ja enintään neljä jäsentä. Jaostoon voidaan valita jäseniksi myös neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä.

Kahden tai useamman oppilaitoksen kesken voidaan sopia myös yhteisestä neuvottelukunnasta, jossa on 2 momentissa tarkoitettu oppilaitoksen ja opettajien edustus kustakin oppilaitoksesta.

Opettajakunnan kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, milloin hän on estynyt, hänen sijaisensa. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Mitä tässä pykälässä on säädetty opettajakunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös sen jaostosta.

Jollei oppilaitokseen ole perustettu rehtorin virkaa, valitaan joku oppilaitoksen vakinaisista opettajista rehtoriksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Oppilaitokseen valitaan niin ikään neljäksi vuodeksi kerrallaan opettajakunnan keskuudesta vararehtori, joka rehtorin estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä.

Rehtorin määrää ammattikasvatushallitus johtokuntaa kuultuaan ja vararehtorin johtokunta. Ennen rehtorin tai vararehtorin valitsemista on opettajakunnalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Rehtorille ja vararehtorille annettu määräys voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Rehtori vastaa oppilaitoksen toiminnasta ja taloudesta.

Rehtorin on oppilaitoksen toiminnan suunnittelussa otettava huomioon yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvan kehityksen opetukselle asettamat muutostarpeet. Tässä tarkoituksessa rehtorin on pyrittävä ylläpitämään ja edistämään oppilaitoksen yhteyksiä työelämään, julkiseen hallintoon ja muihin oppilaitoksiin.

Johtokunta voi opetusministeriön määräämien yleisten perusteiden mukaisesti määrätä opettajakunnan keskuudesta enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan osastonjohtajan, jonka tehtävänä on oman työnsä lisäksi osaston johtaminen ja sen opetuksen suunnittelu, järjestely ja kehittäminen sekä yhteydenpito alan työelämään siten kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään. Ennen osastonjohtajan valintaa on osaston opettajille varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Oppilaskunta voi oppilaitoksen opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja opetussuunnitelmista ja opetusjärjestelyistä sekä oppimateriaalista, opetusväline-, kalusto- ja kirjastohankinnoista.

Oppilaitoksen tulee osoittaa oppilaskunnan toimintaa varten tarpeelliset tilat.

Oppilaitoksessa voi olla oppilaitostoimikunta.

Oppilaitostoimikuntaan valitsevat keskuudestaan opettajakunta, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä ja kullekin heistä varajäsenen. Oppilaitostoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä ottaa itselleen sihteerin. Oppilaitostoimikunnan koosta, toimikaudesta ja valinnasta määrätään johtosäännössä.

Oppilaitostoimikunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vänintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Oppilaitostoimikunnan päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Aänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa.

Johtosäännön hyväksyy johtokunta ja vahvistaa ammattikasvatushallitus.

Merenkulkuoppilaitoksen lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.

Lukuvuoden työpäivien määrästä päättää opetusministeriö.

Oppitunti kestää kuusikymmentä minuuttia. Oppituntiin, työnopetuksessa kuitenkin kahteen oppituntiin, sisältyy enintään viisitoista minuuttia kestävä välitunti. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan opetettavan aineen tai opetusmenetelmän vuoksi tai muusta erityisestä syystä työpäivää lyhentämättä järjestää toisinkin.

Ruokailutauko pidetään opetukseen käytettävää aikaa lyhentämättä, ja se kestää vähintään kolmekymmentä minuuttia.

Työpaikalla tapahtuvassa opetuksessa ja harjoittelussa voidaan poiketa oppilaitoksen työajoista.

Opetussuunnitelman valtakunnallisista perusteista tulee käydä ilmi koulutuksen tavoitteet, lukusuunnitelma, oppimäärät ja kurssit keskeisine tavoitteineen, opetusjärjestelyjen perusteet sekä alueellinen ja paikallinen liikkumavara.

Oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta päättää 1 momentissa tarkoitettujen valtakunnallisten perusteiden mukaisesti johtokunta opettajakuntaa kuultuaan.

Opetussuunnitelmaan voi sisältyä oppilaitoksen valvonnan tai seurannan alaisena järjestettyä opetusta ja harjoittelua työpaikoilla.

Opiskelijoiden opintojen ja muuta ohjausta varten oppilaitoksessa järjestetään oppilaanohjausta.

Opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tai muusta syystä sitä tarvitseville opiskelijoille voidaan opiskelijan suostumuksella antaa tukiopetusta.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa oppilaanohjauksen ja tukiopetuksen yleisistä perusteista.

Oppikirjat hyväksyy ammattikasvatushallitus. Muusta opetussuunnitelman perusteisiin liittyvästä oppimateriaalista ja opetusvälineistä ammattikasvatushallitus antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita.

Opetusryhmässä tulee olla vähintään 8 opiskelijaa, jollei ammattikasvatushallitus erityisestä syystä myönnä tästä poikkeusta. Opetusryhmän muodostamisen perusteista päättää tarvittaessa tarkemmin opetusministeriö.

Oppilaitoksessa voidaan suorittaa merikapteenin, perämiehen, radiosähköttäjän ja ahtausteknikon tutkinnot. Oppilaitoksessa suoritettavista muista tutkinnoista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Merenkulkuoppilaitokseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut peruskoulun oppimäärän tai muutoin hankkinut vastaavat tiedot. Muu kuin edellä tarkoitettu oppivelvollisuusiän sivuuttanut henkilö voidaan ottaa opiskelijaksi muutoin vapaaksi jäävälle paikalle.

Ylioppilaspohjaiseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän taikka ammattikasvatushallituksen hyväksymän muun vastaavan koulutuksen.

Erikoistumislinjalle voidaan ottaa opiskelijaksi myös muu kuin peruslinjan yleisjakson suorittanut henkilö siten kuin siitä on erikseen säädetty.

Erikoistumislinjalle tai opintolinjalle, jonka opetus rakentuu suoritetulle ammatilliselle koulutukselle, voidaan ottaa opiskelijaksi myös henkilö, joka on hankkinut muun vastaavan ammattikasvatushallituksen hyväksymän koulutuksen tai työkokemuksen.

Yksityisopiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan soveltuvin osin, mitä 1-4 momentissa on säädetty. Lisäksi hakijalta vaaditaan vähintään 25 vuoden ikä ja vähintään kahden vuoden hyväksyttävä työkokemus, jollei ammattikasvatushallitus erityisestä syystä myönnä niistä poikkeusta.

Ennen merenkulun erikoistumisopintojen aloittamista opiskelijalla tulee olla ammattikasvatushallituksen antamien ohjeiden mukainen työkokemus.

Opiskelijaksi pääsemiseksi vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä alan tehtävissä toimimiselle.

Opiskelijaksi pääsemiseksi merenkulun koulutukseen vaaditaan lisäksi, että hakija esittää enintään kolme kuukautta aikaisemmin päivätyn merimiehen lääkärintarkastuksista annetun asetuksen (476/80) mukaisen lääkärintodistuksen kelpoisuudestaan laivatyöhön.

Yhteisvalinnan kautta merenkulun opiskelijaksi valitulta vaaditaan, että hän esittää 1 momentissa tarkoitetun lääkärintodistuksen kuukauden kuluessa opintojen aloittamisesta.

Opiskelijat valitaan aikaisemmissa opinnoissa menestymisen, koulutusmotivaation, koulutustarpeen ja työkokemuksen sekä muiden niihin verrattavien seikkojen perusteella sen mukaan kuin valtioneuvosto tarvittaessa tarkemmin määrää. Ammattikasvatushallitus päättää opiskelijoiden valintajärjestyksen perusteista sekä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä.

Ehdotuksen opiskelijoiden valinnasta tekee oppilaitoksen opettajakunta tai sen jaosto saatuaan, milloin valinta suoritetaan yhteisvalintajärjestelmän avulla, läänin oppilasvalintalautakunnan ehdotuksen. Opiskelijat ottaa johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Jos opiskelijan oppilaitokseen ottamista koskeva päätös on virheellinen, lääninhallitus voi määrätä, että opiskelija on otettava oppilaitokseen.

Opiskelijan tulee osallistua opetukseen kaikissa pakollisissa aineissa ja valitsemissaan muissa aineissa. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä rehtori voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta ja oppimäärän tai kurssin suorittamisesta.

Opiskelijalla on raskauden ja synnytyksen vuoksi tai muusta pakottavasta syystä oikeus koulunkäynnin tilapäiseen keskeyttämiseen. Opiskelija voi kuitenkin keskeytyksen aikana osallistua kirjallisiin kokeisiin.

Opiskelijan hyväksytyt suoritukset arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (5), hyvä (4-3) ja tyydyttävä (2-1). Jollei opiskelija ole saavuttanut vähintään arvosanaa tyydyttävä, tehdään todistukseen merkintä vain kyseisen aineen opetukseen osallistumisesta arvosanatta.

Päättötodistuksen saamiseksi vaaditaan, että opiskelija koulutukseen kuuluvissa aineissa on saanut vähintään arvosanan tyydyttävä.

Opiskelijalla, joka ei ole saavuttanut arvosanaa jossakin oppimäärässä tai kurssissa taikka joka haluaa korottaa oppimäärässä saamaansa arvosanaa, on oikeus uusintakokeeseen oppilaitoksen määrääminä aikoina.

Tarkempia ohjeita oppilasarvioinnista ja luokalta siirtämisestä sekä uusintakokeista ja todistuksista antaa tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.

Arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai, milloin kysymys on todistukseen annetusta arvosanasta, opettajakunnalta. Opettajan tekemään päätökseen tyytymätön voi saattaa asian rehtorin käsiteltäväksi. Rehtori päättää oikaisupyynnön käsittelyn siirtämisestä opettajakunnan päätettäväksi.

Jos opiskelijan suoritusten arviointia tai luokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, ammattikasvatushallitus voi velvoittaa opettajakunnan toimittamaan uuden arvioinnin.

Opiskelijaa, joka rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöä, voi rehtori rangaista antamalla hänelle muistutuksen.

Milloin rehtori ei katso muistutusta riittäväksi, on asia saatettava johtokunnan käsiteltäväksi. Johtokunta voi opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä opettajakuntaa kuultuaan antaa opiskelijalle varoituksen tai erottaa hänet oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Opiskelijan saama rangaistus on saatettava hänen huoltajansa tietoon.

Johtokunta voi päättää, että oppilaitoksesta määräajaksi erotetulla opiskelijalla on oikeus osallistua sanottuna aikana kirjallisiin kokeisiin.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle samasta syystä saa määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi johtokunta pidättää hänet koulunkäynnistä, mikäli se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Päätöksestä on ilmoitettava ammattikasvatushallitukselle. Päätös voidaan heti panna täytäntöön, jollei ammattikasvatushallitus sitä kiellä.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilasasuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä määräajaksi, enintään kuukaudeksi, ja johtokunta kuukautta pidemmäksi ajaksi tai kokonaan asumisen oppilasasuntolassa. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijalle ja hänen huoltajalleen varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Merenkulkuoppilaitoksessa voi olla rehtorin virka sekä yliopettajan, lehtorin ja laboratorioinsinöörin virkoja. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia sekä tarpeellisia muita virkoja, tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Rehtorin ja opettajan viran haltijalta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sellainen terveys, joka ei ole esteenä opettajan tehtävissä toimimiselle.

Rehtorin ja opettajan viran haltijalta vaaditaan, että hän on joko saanut oppilaitoksen opetuskielellä koulusivistyksensä sekä, jos kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, sillä kielellä suorittanut kirjallisen kypsyysnäytteen, tai suorittanut opettajankoulutuksen oppilaitoksen opetuskielellä taikka osoittanut täydellisesti hallitsevansa koulun opetuskielen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kielitaito kuin viran haltijalta.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena rehtorin virkaan vaaditaan merenkulkuoppilaitoksen yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus merenkulkuaineissa. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän on toiminut merenkulkuoppilaitoksen päätoimisena opettajana vähintään kolme vuotta. Rehtorin viran haltijalta vaaditaan myös, että hän on suorittanut ammattikasvatushallinnon tutkinnon.

Lehtorin (matematiikka) virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on merikapteenin kirja ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset korkeakouluopinnot matematiikassa.

Lehtorin (ahtausteknilliset aineet) virkaan on kelpoinen myös henkilö, jolla on ahtausteknikon tutkinto ja vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus alan esimiestehtävissä.

Jos viran haltijalta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena opintoja soveltuvalla tieteenalalla tai soveltuvalla koulutusalalla, ammattikasvatushallitus päättää tarvittaessa siitä, mikä on soveltuva tieteenala tai koulutusala.

Opettajan virkaan vaaditaan lisäksi opetusministeriön hyväksymä opettajankoulutus.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran haltijalta.

Rehtorin nimittää ammattikasvatushallitus oppilaitoksen johtokunnan esityksestä.

Yliopettajan, lehtorin, laboratorioinsinöörin ja kurssiosaston johtajan sekä muut viran haltijat nimittää ja muun henkilökunnan ottaa oppilaitoksen johtokunta hankittuaan opettajakunnan lausunnon opettajan tehtävää hakeneiden kelpoisuudesta ja sopivuudesta.

Tuntiopettajat ottaa johtokunta, jollei sitä johtosäännössä ole määrätty rehtorin tehtäväksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettujen muiden kuin opettajan viran haltijoiden nimittäminen sekä muun henkilökunnan ottaminen voidaan johtosäännöllä siirtää rehtorin tai oppilaitoksen muun viranhaltijan tehtäväksi.

Rehtorin ja vararehtorin palkkauksen perusteista, opetusvelvollisuudesta ja työajasta sekä osastonjohtajan opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Opettajan viran haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Milloin opetuksen järjestäminen vaatii, voi johtokunta velvoittaa opettajan ottamaan ylitunteja. Ylituntien enimmäismäärästä on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Erityisopetusta annetaan opiskelijalle, joka vamman tai muun siihen rinnastettavan syyn takia tarvitsee merenkulkuoppilaitoksessa erityisiä opetus-, oppilaanohjaus- tai oppilashuoltopalveluja.

Erityisopetuksessa on opetus mukautettava siten, että opiskelija saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Oppilaitoksen tulee järjestää erityisopetusta sitä tarvitseville samassa opetusryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa.

Opetusministeriö päättää tarvittaessa erityisopetuksen tarvitsemien erityisjärjestelyjen yleisistä perusteista.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen järjestämiseen merenkulkuoppilaitoksessa antaa luvan ammattikasvatushallitus.

Lyhytkestoisen lisäkoulutuksen ja muun koulutustoiminnan järjestämisestä oppilaitos laatii vuosittain kurssiohjelman.

Jatkolinjoina annettavan ja muun pitempikestoisen lisäkoulutuksen opetussuunnitelmista on soveltuvin osin voimassa, mitä 18§:ssä on säädetty. Lyhytkestoisen koulutuksen ja muun koulutustoiminnan opetussuunnitelmista päättää johtokunta.

Koulutusta voidaan järjestää myös ilta- ja etäopetuksena.

Oppilaitoksessa järjestettävän lisäkoulutuksen ja kurssien pääsyvaatimuksista päättää tarvittaessa ammattikasvatushallitus.

Ammatillisen lisäkoulutuksen oppilasarvioinnista antaa ammattikasvatushallitus tarvittaessa ohjeita.

Alan ammatillista lisäkoulutusta ja muuta koulutustoimintaa varten voi oppilaitoksessa olla kurssiosasto.

Milloin oppilaitoksessa on kurssiosasto, siinä voi olla kurssiosaston johtajan virka, johon vaaditaan 35§:n 2 momentissa säädetty merenkulkuaineiden yliopettajan tai lehtorin kelpoisuus.

Kurssiosaston johtajan tulee opetustehtävien lisäksi vastata rehtorin alaisena oppilaitoksen kurssitoiminnasta.

Kurssiosaston johtajan viran haltijan opetus- ja työvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.

Merenkulkuoppilaitoksen kiinteistöä, huoneistoa tai irtaimistoa saadaan korvauksetta tai kohtuullisesta korvauksesta käyttää muihin kuin oppilaitoksen omiin tarpeisiin, mikäli siitä ei aiheudu sanottavaa haittaa oppilaitoksen toiminnalle. Asiasta päättää johtokunta, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty.

Merenkulkuoppilaitos voi järjestää ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi tarpeellista kokeilua ammattikasvatushallituksen hyväksymän kokeiluohjelman mukaisesti. Kokeilussa voidaan poiketa koulutusrakennetta, koulutuspituutta, työaikaa ja opetustyhmiä koskevista ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87) ja tämän asetuksen säännöksistä sekä niiden nojalla annetuista tai keskiasteen koulutuksen kehittämisestä annetun lain (474/78) 9§:ssä tarkoitetun kehittämisohjelman määräyksistä.

Opetusministeriö voi, milloin kokeilulla on yleistä merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämiselle, päättää, että kokeilusta aiheutuvista lisätehtävistä suoritetaan korvausta ja määrätä korvausten kokonaismäärän perusteet.

Johtokunnan, neuvottelukunnan ja oppilaitostoimikunnan puheenjohtajalle, jäsenelle ja sihteerille suoritettavan matkakustannusten korvauksen, päivärahan ja kokouspalkkion osalta noudatetaan valtion komiteoista annettuja määräyksiä.

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai oppilasasuntolassa asumisen epäämistä koskevasta johtokunnan päätöksestä saavat sekä opiskelija että hänen huoltajansa valittaa kirjallisesti ammattikasvatushallitukselle neljäntoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Ammattikasvatushallituksen päätökseen, jolla on ratkaistu johtokunnan päätöksestä tehty valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987 ja sillä kumotaan merenkulkuoppilaitoksista 7 päivänä elokuuta 1975 annettu asetus (663/75) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet ja oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne voidaan ottaa alkavilla luokilla käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 1989. Sitä ennen aloitettu koulutus on saatettava loppuun sille hyväksytyn opetussuunnitelman mukaisesti.

Rehtori, yliopettaja, lehtori, insinööriopettaja, ammatinopettaja, työnopettaja, assistentti ja kurssitoimenjohtaja, joka on nimitetty virkaansa tai toimeensa ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen virkaansa tai toimeensa tai sitä lähinnä vastaavaan virkaan tai toimeen ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan tai toimeen. Niin ikään päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan opettajan virkaan tai toimeen edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan.

Lehtorin (tietotekniikka) virkaan on kelpoinen myös 35§:n 2 momentin 1-4 kohdassa tarkoitettu yliopettaja tai lehtori, joka on suorittanut vuoden 1995 loppuun mennessä tietotekniikassa opetusministeriön määräämät lisäopinnot.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammatillisten oppilaitosten opettajankoulutuksen suorittanut henkilö, joka muutoin täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, säilyttää kelpoisuutensa tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin ja toimiin. Sama kelpoisuus on niin ikään niillä opettajankoulutuksen suorittavilla ja muutoin aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävillä henkilöillä, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat opettajankoulutuksessa tai ennen tämän asetuksen voimaantuloa on hyväksytty opettajankoulutukseen.