1987

476/1987 Henkilörekisteriasetus

Oikeusministerin esittelystä säädetään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun henkilörekisterilain (471/87) nojalla:

 1 luku Henkilötietojen kerääminen ja tallettaminen
1 § Tutkimusrekisterit

Henkilörekisterilain (471/87) 5 §:n 1 momentin estämättä saa henkilötietoja kerätä ja tallettaa henkilörekisteriin tieteellistä tutkimusta varten, jos:

 1)

rekisterin käyttö perustuu rekisterinpitäjän lakisääteisiin tehtäviin tai asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan;

 2)

rekisteri ei tietosisältönsä vuoksi vaaranna rekisteröidyn yksityisyyden suojaa;

 3)

rekisteriä käytetään ja siitä luovutetaan henkilötietoja vain tieteellistä tutkimusta varten sekä muutoinkin toimitaan niin, että tiettyä henkilöä koskevat tiedot eivät paljastu ulkopuolisille, jollei tällainen menettely henkilörekisteriin talletettujen tietojen ikä ja laatu huomioon ottaen ole rekisteröityjen yksityisyyden suojan vuoksi ilmeisen tarpeetonta; sekä

 4)

rekisteri hävitetään tai siirretään arkistoitavaksi 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla viimeistään viiden vuoden kuluttua rekisterin käyttöönotosta.

Jos 1 momentissa tarkoitettuun henkilörekisteriin talletetaan henkilörekisterilain 6 §:ssä tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, henkilörekisteri on hävitettävä tai siirrettävä arkistoitavaksi kahden vuoden kuluttua rekisterin käyttöönotosta.

Jos kysymys on seurantatutkimuksesta tai muusta säännönmukaiselta kestoajaltaan siihen verrattavasta tutkimuksesta, henkilörekisterin saa säilyttää edellä tässä pykälässä mainittuja ajankohtia kauemminkin, kuitenkin enintään viisi vuotta tietojen keräämisen päättymisestä, jos se on välttämätöntä tutkimuksen suorittamiseksi.

Tutkimukselle on nimettävä vastuullinen johtaja, jollei tutkimusta suoriteta korkeakoulun taikka sellaisen viranomaisen tai laitoksen tutkimuksena, jonka lakisääteisiin tehtäviin tutkimustoiminta kuuluu.
2 § Tilastorekisterit

Henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentin estämättä saa henkilötietoja kerätä ja tallettaa tilastollisia tarkoituksia varten henkilörekisteriin, jos:

 1)

rekisteri on rekisterinpitäjän toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi välttämätön;

 2)

rekisteriin talletetaan tietoja vain rekisterinpitäjän toimialan piiriin kuuluvista henkilöistä ja olosuhteista; sekä

 3)

rekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei luovuttaminen johdu laissa tai asetuksessa säädetystä tai niiden nojalla määrätystä velvollisuudesta antaa tietoja virallista tilastoa varten.
3 § Mielipide- ja markkinatutkimus

Kun henkilöltä kerätään tietoja mielipide- ja markkinatutkimukseen siten, että kerätyt tiedot muodostavat henkilörekisterin, on henkilölle ilmoitettava tutkimuksen suorittajan nimi ja osoite sekä tutkimuksen tarkoitus. Samoin on ilmoitettava, kenen toimeksiannosta tutkimus suoritetaan, jollei ole ilmeistä, että tieto toimeksiantajasta voi olennaisesti heikentää tuloksen luotettavuutta. Kyselystä on lisäksi käytävä ilmi, että vastaaminen on vapaaehtoista.

Mielipide- ja markkinatutkimusta varten kerättyjä henkilötietoja ei saa käyttää tai luovuttaa muuhun tarkoitukseen. Tietoja ei myöskään ilman asianomaisen kirjallista suostumusta saa säilyttää kahta vuotta pitempää aikaa sellaisessa muodossa, että ne voidaan tunnistaa tiettyä henkilöä koskevaksi.
4 § Suoramarkkinointiin ja osoitepalveluun käytettävät rekisterit

Suoramainontaan, puhelinmyyntiin tai muuhun suoramarkkinointiin taikka osoitepalveluun käytettävään henkilörekisteriin saa henkilörekisterilain 5 §:n 1 momentin estämättä kerätä ja tallettaa henkilötietoja, jos:

 1)

henkilörekisteriä käytetään ennakolta yksilöityihin markkinointitoimiin ja henkilörekisteri on käytössä korkeintaan kuuden kuukauden ajan eikä se tietosisältönsä vuoksi vaaranna rekisteröidyn yksityisyyden suojaa; tai

 2)

henkilörekisteri sisältää tiedot vain rekisteröidyn nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta, arvosta tai ammatista, iästä, sukupuolesta ja äidinkielestä eikä se kattavuutensa ja käyttötapansa vuoksi vaaranna valtion turvallisuutta.
5 § Luottotietorekisterit

Luottotietotoiminnan harjoittaja saa luottotietorekisteriin tallettaa tiedot rekisteröidyn nimestä, henkilötunnuksesta, osoitteesta sekä arvosta tai ammatista.

Luottotietorekisteriin saa tallettaa ja siitä luovuttaa tiedon sellaisesta maksun tai suorituksen laiminlyönnistä:

 1)

joka on todettu lainvoimaisella tuomioistuimen tai ulosotonhaltijan päätöksellä, tuomarin maksamismääräyksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella;

 2)

joka on johtanut konkurssihakemuksen jättämiseen;

 3)

jonka rekisteröity on velkojalle antamallaan kirjallisella ilmoituksella tunnustanut tapahtuneeksi; tai

 4)

jonka johdosta osamaksukaupassa myyjällä on lain mukaan oikeus ottaa takaisin myyty esine tai luotonantajalla lain mukaan oikeus purkaa muu kulutusluottosopimus ja jonka tallettamiseen tietosuojalautakunta on antanut luvan.

Luottotietorekisteriin saa tallettaa ja siitä luovuttaa myös tiedon siitä, että rekisteröity on ulosmittauksessa todettu varattomaksi.

Tietosuojalautakunnan on antaessaan luvan 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallettamiseen samalla annettava tarvittaessa määräykset sen varmistamiseksi, että rekisteröitävät tiedot ovat oikeita ja että rekisteröity saa tiedon sanotunlaisten tietojen tallettamisesta.
2 luku Henkilötiedon tarkastaminen ja korjaaminen
6 § Rekisteriseloste

Henkilörekisterilain 10 §:ssä tarkoitetusta rekisteriselosteesta tulee käydä ilmi:

 1)

rekisterinpitäjän nimi, osoite ja puhelinnumero;

 2)

rekisteriasioita hoitavan henkilön nimi ja puhelinnumero;

 3)

rekisterin nimi, rekisterin pitämisen peruste ja rekisterin käyttötarkoitus; sekä

 4)

rekisterin sisältämät tietotyypit.
7 § Rekisteriselosteen nähtävillä pitoa koskevat poikkeukset

Rekisteriselostetta ei pidetä henkilörekisterilain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla nähtävänä, jos valtioneuvosto on niin määrännyt ja rekisteriseloste on laadittu:

 1)

ulkoasiainhallinnon henkilörekisteristä, jonka nähtävillä pito saattaa vahingoittaa valtion suhteita toiseen valtioon tai kansainväliseen järjestöön tai vaarantaa valtion turvallisuutta;

 2)

suojelupoliisin valtion turvallisuuden valvontatehtäviä varten pitämästä henkilörekisteristä, jonka nähtävillä pito saattaa vaarantaa valtion turvallisuutta;

 3)

rajavartiolaitoksen tai sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimiston henkilörekisteristä, jonka nähtävillä pito saattaa vaarantaa valtion turvallisuutta tai suhteita toiseen valtioon;

 4)

poliisihallinnon pitämästä henkilörekisteristä, jonka nähtävillä pito saattaa haitata rikosten ehkäisemistä tai selvittämistä; sekä

 5)

puolustusvoimien puolustusvalmiuden ylläpitoon kuuluvissa tehtävissä käytettävästä henkilörekisteristä, jonka nähtävillä pito saattaa vaarantaa valtion turvallisuutta.
8 § Tarkastusoikeuden rajoitukset

Henkilörekisterilain 11 §:ssä tarkoitettua rekisteröidyn tarkastusoikeutta ei ole, jos kysymys on:

 1)

verohallinnon verotusta varten ylläpitämästä henkilörekisteristä; tai

 2)

henkilörekisteristä, josta rekisterinpitäjä oma-aloitteisesti toimittaa rekisteröidylle kirjallisesti tätä koskevat tiedot vähintään joka toinen vuosi.
9 § Terveydenhuollon rekisterien tarkastusoikeus

Sen, joka haluaa tietää, mitä häntä koskevia tietoja on talletettu terveydenhuollon viranomaisen tai laitoksen taikka lääkärin tai hammaslääkärin pitämään, terveydentilaa tai sairautta koskevia henkilötietoja sisältäviin henkilörekistereihin, tulee tehdä tarkastusoikeutensa käyttämisestä pyyntö lääkärille, joka huolehtii tietojen hankkimisesta rekisteröidyn suostumuksella. Tiedon rekisterissä olevista merkinnöistä antaa lääkäri tai hänen ohjauksensa mukaan terveydenhuollon koulutuksen saanut muu henkilö.
10 § Todistus tarkastusoikeuden epäämisestä

Henkilörekisterilain 14 §:ssä tarkoitettu todistus tarkastusoikeuden epäämisestä on annettava kirjallisesti ja siinä on mainittava tietoja pyytäneen nimi, rekisterinpitäjän nimi ja osoite, rekisterin nimi ja käyttötarkoitus sekä tarkastusoikeuden epäämisen peruste.
11 § Todistus oikaisua koskevan vaatimuksen esittämisestä

Henkilörekisterilain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettu todistus oikaisuvaatimuksen esittämisestä on annettava kirjallisesti ja siinä on mainittava rekisterinpitäjän nimi ja osoite, rekisterin nimi ja käyttötarkoitus, rekisteröidyn nimi sekä tämän vaatima muutos rekisterissä oleviin tietoihin, vaatimuksen perusteet samoin kuin ne syyt, joiden vuoksi rekisterinpitäjä ei ole vaatimusta hyväksynyt.
3 luku Henkilötietojen luovuttaminen ja henkilörekistereiden arkistointi
12 § Henkilötietojen luovuttaminen suoramarkkinointia ja osoitepalvelua varten

Henkilörekisterilain 18§:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa saa yhden henkilöön liitettävän tunnistetiedon lisäksi henkilörekisteristä luovuttaa tiedon tai luovutuksessa otantaperusteena käyttää tietoa henkilön nimestä, osoitteesta, arvosta tai ammatista, iästä, sukupuolesta ja äidinkielestä. Henkilötunnuksen saa luovuttaa käytettäväksi tavanomaista osoitetietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus jo on luovutuksensaajan käytettävissä.
13 § Henkilötiedon luovuttaminen ulkomaille

Ilman henkilörekisterilain 22 §:ssä tarkoitettua lupaa saa henkilötietoja luovuttaa seuraaviin maihin:

Espanja;

Norja;

Ranska;

Ruotsi; sekä

Saksan liittotasavalta.
14 § Henkilörekistereiden arkistointi

Henkilörekisteri, joka on tieteellisen tutkimuksen kannalta tai muusta syystä merkityksellinen, voidaan siirtää arkistoitavaksi sellaiseen korkeakouluun taikka tutkimustyötä lakisääteisenä tehtävänä suorittavaan laitokseen tai viranomaiseen, jolle tietosuojalautakunta on antanut arkistointiin luvan. Tietosuojalautakunta voi antaa yhteisölle, säätiölle ja laitokselle luvan arkistoida omassa toiminnassaan syntyneitä henkilörekistereitä, jotka täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

Tietosuojalautakunnan on lupapäätöksessä määrättävä, miten rekistereiden suojaus on järjestettävä sekä miten henkilötietojen käyttöä on valvottava.

Tietosuojalautakunnan on ennen päätöksen antamista varattava valtionarkistolle tilaisuus lausunnon antamiseen.
4 luku Valvonta
15 § Rekisteri-ilmoitus

Henkilörekisterilain 30 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuna ilmoituksena toimitetaan tietosuojavaltuutetulle rekisteriseloste ja rekisterin kuvaus, josta tulee käydä ilmi:

 1)

rekisterin koko;

 2)

rekisterin säännönmukaiset tietolähteet tai mistä tiedot muutoin ovat peräisin;

 3)

säännönmukainen tietojen luovutus rekisteristä;

 4)

rekisterin yhdistäminen muihin henkilörekistereihin;

 5)

tieto siitä, missä rekisterinpidossa käytettävät tekniset laitteet sijaitsevat;

 6)

rekisterissä olevien tietojen salassapitoa koskevat säännökset;

 7)

milloin ja miten rekisteröidylle ilmoitetaan rekisterinpidosta sekä miten rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttaminen on järjestetty;

 8)

miten ja milloin rekisterissä olevan virheellisen tiedon oikaiseminen tapahtuu;

 9)

miten rekisterin tekninen suojaus on järjestetty ja miten rekisterin käyttöä valvotaan; sekä

 10)

miten ja milloin rekisteri hävitetään.
16 § Ilmoitus henkilötietojen luovuttamisesta ulkomaille

Henkilörekisterilain 30 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna ilmoituksena toimitetaan tietosuojavaltuutetulle asiakirja, josta tulee käydä ilmi:

 1)

tietoja luovuttavan tai siirtävän nimi ja osoite;

 2)

luovutettavien tietojen laatu ja määrä sekä mistä henkilörekisteristä ne ovat peräisin;

 3)

kenelle ja mihin tarkoitukseen tiedot luovutetaan käytettäviksi; sekä

 4)

milloin ja miten tietojen luovutus tapahtuu.
17 § Toimintailmoitus

Henkilörekisterilain 30 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ilmoituksena toimitetaan tietosuojavaltuutetulle asiakirja, josta tulee käydä ilmi:

 1)

elinkeinonharjoittajan nimi, toimiala, kotipaikka ja osoite;

 2)

toiminnassa käytettävät henkilörekisterit ja niiden sisältämät tietotyypit sekä tietojen luovuttaminen rekisteristä ja kuinka kauan talletettuja henkilötietoja säilytetään;

 3)

tieto siitä, missä rekisterinpidossa käytettävät tekniset laitteet sijaitsevat;

 4)

miten henkilörekistereiden tekninen suojaus on järjestetty ja miten henkilörekistereiden käyttöä valvotaan; sekä

 5)

miten henkilökunta on perehdytetty henkilörekisterilainsäädäntöön.
5 luku Erinäisiä säännöksiä
18 § Suostumus ja toimeksianto

Rekisteröidyn suostumus tai toimeksianto arkaluonteisten henkilötietojen tallettamiseen tai luovuttamiseen tai sellaisia tietoja sisältävän rekisterin yhdistämiseen toiseen henkilörekisteriin on annettava kirjallisesti. Asiakirjasta on ilmettävä, mihin henkilötietoja on lupa käyttää tai luovuttaa.

Suostumus on voimassa toistaiseksi, jollei suostumuksesta muuta ilmene. Rekisteröidyllä on oikeus peruuttaa suostumuksensa.
19 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Oikeusministeri Christoffer Taxell