Henkilörekisterilaissa (471/87) tarkoitettujen asioiden käsittelemistä varten on oikeusministeriön yhteydessä tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun sopimuspalkkainen virka.

Tietosuojalautakunnassa on sivutoiminen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä viisi muuta sivutoimista jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kullekin heistä on lisäksi määrättävä henkilökohtainen varajäsen.

Tietosuojalautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla rekisteritoimintaa tuntevia. Sen lisäksi lautakunnan puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta ja yhdeltä jäseneltä ja tämän varajäseneltä vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kahdelta jäseneltä ja heidän varajäseniltään hyvää tietotekniikan asiantuntemusta.

Tietosuojalautakunnalla on päätoiminen sihteeri ja tarpeellinen määrä sivutoimisia sihteereitä. Päätoimisen sihteerin määrää valtioneuvosto ja sivutoimiset sihteerit oikeusministeriö.

Tietosuojalautakunnan tehtävänä on ratkaista asiat, jotka henkilörekisterilain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi, sekä käsitellä henkilörekistereihin liittyviä, lain soveltamisalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä.

Tietosuojalautakunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet toimivat virkamiehen vastuulla.

Tietosuojalautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kolme muuta jäsentä.

Tietosuojalautakunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita sekä pyytää näiltä lausuntoja. Lausunnosta suoritetaan korvausta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tietosuojavaltuutetun tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja hyvin perehtynyt tietosuoja-asioihin. Tietosuojavaltuutetun nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.

Tietosuojavaltuutetuksi nimitetty vapautuu hoitamasta muuta valtion virkaa tai tointa siksi ajaksi, jonka hän toimii tietosuojavaltuutettuna.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on ratkaista ne asiat, jotka henkilörekisterilain mukaan kuuluvat hänen päätettävikseen, sekä seurata, valvoa ja ohjata henkilötietojen keräämistä ja tallettamista henkilörekistereihin, henkilörekisterien käyttöä ja suojaamista sekä rekisterissä olevien tietojen luovutusta.

Tietosuojavaltuutetulla on toimisto, jossa voi olla tulo- ja menoarvion rajoissa tarpeellinen määrä esittelijöinä toimivia virkamiehiä ja muuta henkilökuntaa. Tietosuojavaltuutettua avustaa ja hänen sijaisenaan on toimistopäällikkö, joka voi tietosuojavaltuutetun määräyksestä käyttää tämän puhevaltaa.

Tietosuojavaltuutetun toimiston esittelijänä toimivan virkamiehen nimittää tietosuojavaltuutetun esityksestä valtioneuvosto tai oikeusministeriö sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Poliisi on velvollinen tarvittaessa antamaan tietosuojavaltuutetulle virka-apua hänelle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.

Tietosuojalautakunnan jäsen tai sihteeri, tietosuojavaltuutettu taikka hänen palveluksessaan oleva ei saa sivulliselle luvattomasti ilmaista eikä käyttää yksityiseksi hyödykseen, mitä hän siinä tehtävässään on saanut tietää toisen henkilökohtaisista oloista, taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta tai rekisterien teknisestä suojauksesta. Sama koskee 5§:ssä ja henkilörekisterilain 32§:ssä tarkoitettua asiantuntijaa. Mitä edellä on säädetty, ei estä rekisterien teknistä suojausta koskevien tietojen antamista rikoksen selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten.

Joka vastoin 1 momentin säännöksiä ilmaisee tai käyttää siinä tarkoitettuja tietoja, on tuomittava tietosuojaviranomaisen salassapitovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1987.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.