1 §

Ympäristöministeriö voi myöntää valtakunnallista ongelmajätelaitosta ylläpitävälle yhtiölle, jäljempänä yhtiö, joka on tehnyt ministeriön kanssa öljyjätemaksusta annetun lain (894/86) 7§:n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen, avustusta öljyjätemaksuna kertyneistä varoista menoihin:

jotka aiheutuvat siitä, että yhtiö suorittaa korvauksia öljyjätteiden tuottajalle sekä jätehuoltolain (673/78) 17§:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ongelmajätteiden vastaanottopaikkaa ylläpitävälle kunnalle, kuntainliitolle tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle, milloin niiden öljyjätteet sisältävät alle 10 prosenttia vettä tai muita epäpuhtauksia; avustus maksetaan yhtiölle toimitetun öljyjätemäärän perusteella;

jotka aiheutuvat alueellisesti tasapuolisista kuljetuskorvauksista 5§:ssä tarkoitetun sopimuksen yhtiön kanssa tehneelle kuljetuksen suorittajalle tai öljyjätteen tuottajalle; avustus maksetaan yhtiön kohtuullisiksi ja tarpeellisiksi katsottujen todellisten kustannusten perusteella;

jotka aiheutuvat korvauksista ongelmajätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen käytöstä kunnalle, kuntainliitolle tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle taikka niiden lukuun toimivalle yritykselle; avustus maksetaan yhtiölle vastaanottopaikoista toimitetun öljyjätemäärän perusteella; sekä menoihin

jotka aiheutuvat öljyjätteiden varastoinnissa, keräilyssä, kuljetuksessa ja käsittelyssä tarvittavien laitteiden ja muiden välineiden hankinnasta tai vuokrauksesta, öljyjätteiden tutkimuksesta, tarkkailusta ja laadun parantamisesta sekä öljyjätteiden käsittelyyn liittyvistä muista tehtävistä; avustus maksetaan yhtiön kohtuullisiksi ja tarpeellisiksi katsottujen todellisten kustannusten perusteella.

Ympäristöministeriö määrää vuosittain 1 momentin 1-4 kohdassa mainittuihin käyttötarkoituksiin myönnettävien avustusten määrät sekä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden mukaiset markkamäärät öljyjätemaksun toteutuneen kertymän rajoissa 4§:ssä tarkoitetussa päätöksessään.

Öljyjätemaksun kertymän rajoissa voidaan yhtiölle maksaa vähintään kaksi kertaa vuodessa avustuksen ennakkoa 4§:ssä tarkoitetussa tapauksessa siten kuin menojen arvioidaan ajoittuvan.

2 §

Ympäristöministeriö voi myöntää öljyjätemaksuna kertyneistä varoista yhtiön kanssa 5§:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneelle kunnalle avustusta ongelmajätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen perustamiskustannuksiin tarpeellisten ja kohtuullisten todellisten kustannusten mukaisesti.

3 §

Edellä 1§:ssä tarkoitettua avustusta koskeva hakemus liitteineen on toimitettava ympäristöministeriölle vuosittain 15 päivään tammikuuta mennessä.

Hakemuksessa on oltava:

selvitys yhtiön edellisen vuoden aikana eri toimituskohteista ja -alueilta vastaanottamien, käsittelemien ja välittämien sekä eri käyttökohteisiin myymien sekä vuoden lopussa yhtiön varastoissa olevien öljyjätteiden määrästä;

selvitys 1§:n 1 momentissa tarkoitetuista yhtiölle edellisen vuoden aikana aiheutuneista menoista kohteittain eriteltynä;

selvitys yhtiölle edellisen vuoden aikana maksetun avustuksen käytöstä eri käyttötarkoituksiin;

selvitys yhtiön edellisen vuoden aikana öljyjätteen myynnistä saamien tulojen määrästä ja niiden käytöstä;

suunnitelma haettavan avustuksen ennakon käytöstä eri käyttötarkoituksiin ja sen jakautumisesta alueittain;

selvitys yhtiön tekemistä sopimuksista ongelmajätteiden alueellisten vastaanottopaikkojen perustamiseksi tai niitä koskevista neuvotteluista;

ehdotus 1§:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden mukaisista markkamääristä; sekä

ympäristöministeriön tarpeellisiksi katsomat muut selvitykset.

4 §

Ympäristöministeriö tekee hakemuksen perusteella päätöksen avustuksen myöntämisestä ja avustuksen ennakon maksatuksesta, jos sen ja yhtiön kesken on tehty sopimus:

yhtiön velvollisuudesta ottaa vastaan kaikki maassa kulloinkin kerättävissä oleva öljyjäte;

öljyjätteiden vuotuisesta keräilytavoitteesta valtakunnallisesti mahdollisimman kattavan ja alueellisesti tasapuolisen keräilyn ja kuljetuksen järjestämiseksi;

edellä 1§:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen myöntämisperusteiden mukaisista markkamääristä ja eri käyttötarkoituksiin käytettävien avustusten markkamääräisistä osuuksista;

myönnettävän avustuksen ennakkomaksatuksesta ja maksatusten tasaamismenettelystä;

yhtiön öljyjätteistä johtuvista menoista ja tuloista sekä avustuksen käytöstä pidettävästä erillisestä kirjanpidosta sekä ympäristöministeriön määräämän tarkastajan tilintarkastusoikeudesta yhtiön koko kirjanpidossa; sekä

muista avustuksen käytön ja sen valvonnan kannalta tarpeellisista seikoista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu sopimus on liitettävä osaksi hakemuksen johdosta tehtävää ympäristöministeriön päätöstä.

5 §

Yhtiön on tehtävä öljyjätteen kuljetuksen suorittajien sekä ongelmajätteiden alueellisen vastaanottopaikan perustavan kunnan, kuntainliiton tai pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan taikka niiden lukuun toimivan yrityksen kanssa 4§:ssä tarkoitettua sopimusta vastaavat sopimukset, jotka on toimitettava ympäristöministeriölle.

6 §

Yhtiön tulee käyttää 4§:ssä tarkoitetun sopimuksen nojalla kerätyn ja käsitellyn öljyjätteen myynnistä saamansa varat ylläpitämänsä ongelmajätelaitoksen perustamislainojen ja niiden uudistamista varten otettujen lainojen takaisinmaksuun enintään 100 miljoonan markan määrään asti. Sen jälkeen, kun myyntitulo ylittää lainojen takaisinmaksuun käytettävän määrän vähennetään myyntitulot 1 §:ssä tarkoitetuista avustuksista.

7 §

Milloin avustuksen kohteena olleen omaisuuden käyttötarkoitus muuttuu tai omaisuus luovutetaan tai siirtyy muutoin toisen omistukseen tai hallintaan eikä omaisuuden arvo ole vähäinen, on avustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden arvosta palautettava valtiolle kuuden kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta olosuhteiden muuttumisesta, ellei ympäristöministeriö avustuksen saajan hakemuksesta erityisistä syistä toisin päätä. Vastaavasti on meneteltävä vahinkotapahtuman sattuessa vakuutetulle omaisuudelle, ellei saatavaa vakuutus- tai muuta korvausta käytetä omaisuuden hankkimiseen tuhoutuneen tai vahingoittuneen tilalle. Edellä sanotut ehdot koskevat tällöin myös tilalle hankittua omaisuutta.

Avustuksen saajan on ilmoitettava ympäristöministeriölle edellä 1 momentissa tarkoitetusta olosuhteiden muutoksesta ja avustuksen kohteena olleelle omaisuudelle sattuneesta vahingosta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa.

8 §

Jos avustuksen saaja on käyttänyt avustuksen muuhun kuin mihin se on myönnetty tai avustuksen saamiseksi antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salannut tietoja ja menettelyllä on ollut vaikutusta avustuksen myöntämiseen taikka jos avustus on suoritettu muutoin virheellisin perustein tai perusteettomasti, ympäristöministeriö määrää avustuksen tai asianomaisen osan siitä palautettavaksi valtiolle. Palautettavalle määrälle on suoritettava sen nostopäivästä lukien vuotuista korkoa, joka kolmella prosentilla ylittää Suomen Pankin kulloinkin voimassa olevan peruskoron.

9 §

Milloin avustuksen saaja ei ole maksanut 7 ja 8§:ssä tarkoitettua palautusta tai korkoa valtiolle määrättyyn eräpäivään mennessä, avustuksen saajan on maksettava valtiolle vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia suoritettavalle määrälle eräpäivästä lukien.

10 §

Mikäli tästä päätöksestä ei muuta johdu, sovelletaan 1§:ssä tarkoitettuihin avustuksiin valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annettua valtioneuvoston päätöstä (490/65).

Tämän päätöksen 2§:ssä tarkoitetun avustuksen hakemisessa, myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa noudatetaan kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annettua lakia (35/73).

11 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1987 ja on voimassa vuoden 1991 loppuun. Päätöksen 3§:n 2 momentin 1-4 kohtaa sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 1988 tehtävään hakemukseen ja sen perusteella tehtävään ympäristöministeriön päätökseen. Vuoden 1987 avustuksen ennakkomaksatuksia koskeva hakemus liitteineen on toimitettava ympäristöministeriöön 15 päivään kesäkuuta mennessä.