Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnista Vuotoksen alueeseen kuuluvien osien maa- ja metsätalouden sekä tieolojen kehittämiseksi voidaan valtion tulo- ja menoarvion rajoissa antaa kehittämistukea sekä suorittaa muitakin toimenpiteitä siten kuin tässä päätöksessä määrätään.

Kehittämistukena voidaan maksaa investointi- ja käynnistysavustusta. Niitä voidaan antaa sellaiselle peruselinkeinojen harjoittajalle, jonka omistaman maatilan talouskeskus tai maatalousmaat joko kokonaan tai osaksi ovat rauenneen Vuotoksen allashankkeen suunnitellulla alueella N ₄₃ +166.

Investointiavustuksen määrä maatilaa kohti saa olla enintään 200 000 markkaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun maatilan kehittämissuunnitelman laatii hakijan pyynnöstä Lapin läänin maatalouskeskus ja sen hyväksyy Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimisto. Valtion varoista korvataan mainitulle maatalouskeskukselle kyseisten kehittämissuunnitelmien laatimisesta ja niihin liittyvien toimenpiteiden neuvonnasta perimättä jätettävien toimitusmaksujen aiheuttamat kustannukset.

Edellä 1 momentin 2 ja 6 kohdassa mainittuihin tarkoituksiin voidaan avustusta antaa myös muita kuin maatiloja varten ja ilman 1 momentissa mainittua kehittämissuunnitelmaa. Sanotun momentin 3 kohdassa tarkoitettua avustusta peltojen kunnostukseen ja raivaukseen sekä avustusta 5 kohdassa tarkoitettuun irtaimiston hankintaan saadaan myöntää sen estämättä, että tarkoitukseen ei anneta maatilalain mukaista lainaa tai avustusta.

Käynnistysavustusta voidaan myöntää enintään 20 prosenttia myönnettävän investointiavustuksen määrästä, kuitenkin vähintään 6 000 markkaa ja enintään 40 000 markkaa.

Vuotoksen alueen metsätalouteen liittyvät alue- ja tilakohtaiset suunnitelmat, metsätie-, metsäojitus-, peruslannoitus-, metsänuudistamis- ja taimikonhoitotyöt voidaan rahoittaa valtion varoin avustuksena siltäkin osin kuin asianomaista työtä, joka toteutetaan metsänparannuslakien (413/67 ja 140/87) tai Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta annetun lain (1057/82) nojalla, ei rahoiteta sanotun lain mukaisena avustuksena. Tämän päätöksen mukaan avustusta voidaan yhteishankkeissa metsätie- ja metsäojitustöiden osalta kuitenkin antaa siitä riippumatta, kuka tilan tai alueen omistaa. Tämän pykälän nojalla suoritettaviin toimenpiteisiin on muutoin soveltuvin osin noudatettava mainittujen lakien säännöksiä.

Valtion varoista voidaan maksaa sähkön toimittajalle se osa uudissähköistyskustannuksista, jota maaseudun sähköistämisen tukemiseen myönnettävien määrärahojen jakoperusteiden mukaan ja työllisyyslakien (946/71 ja 275/87) nojalla ei muutoin voida valtion varoista suorittaa.

Niin ikään voidaan Hirvasniemen paliskunnalle maksaa avustusta poroaidan ja porokämpän tarvikekustannuksiin.

Edellä tässä pykälässä tarkoitetuista toimenpiteistä päättää Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimisto.

Edellä tässä päätöksessä tarkoitettu kehittämistuki ja hankkeeseen tuleva muu valtionapu tai -laina ei saa ylittää 90 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista.

Maatilakohtaista kehittämistukea, lukuunottamatta 3 §:n 1 momentin 2 ja 6 kohdassa mainittua tukea, on haettava viimeistään 1 päivänä kesäkuuta 1987. Hakemus on tehtävä maatilahallituksen hyväksymällä lomakkeella ja toimitettava Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimistolle tai sen kunnan maatalouslautakunnalle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee.

Kehittämistuen myöntämisestä päättää sekä sanotun tuen samoin kuin Lapin läänin maatalouskeskukselle 3§:n 3 momentin nojalla suoritettavan korvauksen maksaa Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimisto.

Investointiavustuksena annetun kehittämistuen maksaminen saajalle tapahtuu asianomaisten töiden edistymisen mukaan. Käynnistysavustus maksetaan saajalle töiden aloittamisesta lukien puolivuosittain enintään kolmen vuoden aikana.

Varat 5§:ssä tarkoitettuihin töihin osoittaa keskusmetsälautakunnalle metsähallitus.

Valtion varoilla voidaan Vuotoksen alueen tieolojen kehittämiseksi suorittaa muidenkin kuin 5§:ssä tarkoitettujen teiden rakennustyöt.

Maa- ja metsätalousministeriö osoittaa yleisten teiden rakentamiseen varat tie- ja vesirakennuslaitokselle, joka huolehtii rakentamistöiden suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimisto päättää tarvittavien tilusteiden rakentamisesta ja se huolehtii myös teiden suunnittelusta sekä rakentamisesta. Suurehkojen yhteishankkeiden osalta maatalouspiiri voi kuitenkin antaa kyseiset tehtävät Lapin vesi- ja ympäristöpiirin suoritettaviksi.

Valtion rahoituksella tehdyt tiet, jotka palvelevat tilojen ulospääsyteinä, voidaan pitää kunnossa maatalouspiirin päätöksellä ja sen toimesta, kunnes tie luovutetaan yksityistieksi tai yleisenä tienä käytettäväksi.

Kehittämistuki voidaan periä osaksi tai kokonaan takaisin, jos tuen saaja on salannut tuen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja ja antanut niistä olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon, taikka jos hän ei ole kahden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta lukien omatoimisesti viljellyt maatilaa eikä menettelyn voida katsoa johtuneen sairaudesta tai muusta sen kaltaisesta syystä. Takaisinperinnän osalta on noudatettava, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta 27 päivänä tammikuuta 1971 annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Rovaniemen maatalouspiirin maataloustoimiston tehtävänä on valvoa, että kehittämistuen saamiselle tässä päätöksessä asetetut ehdot tulevat täytetyiksi.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta 5 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden osalta antaa metsähallitus ja muilta osin maatilahallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.