Valtionrautateiden tehtävänä on harjoittaa rautatieliikennettä ja muuta Valtionrautateiden kuljetuksiin liittyvää palvelutoimintaa sekä huolehtia valtion ratojen ja niihin kuuluvien rakennusten ja laitteiden rakentamisesta ja ylläpidosta.

Valtionrautateiden toimintaa johtaa liikenneministeriön alaisena keskusvirastona rautatiehallitus.

Valtionrautateiden yleisinä piirihallintoyksikköinä toimivat rautatiehallituksen alaiset rautatiepiirit. Niiden lukumäärän vahvistaa liikenneministeriö.

Lisäksi Valtionrautateiden piirihallinnossa on muita rautatiehallituksen alaisia vastuuyksiköitä, kuten konepajoja ja varastoja. Niistä sekä aluehallinnosta määrätään rautatiehallinnon työjärjestyksessä.

Tarkemmat määräykset Valtionrautateiden hallinnon järjestelystä antaa pääjohtaja työjärjestyksessä.

Tavaraliikenneosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat tavaraliikenteen kehittämistä, markkinointia ja muuta tavaraliikenteeseen liittyvää kaupallista toimintaa sekä tavaraliikenteen yhteisten voimavarojen valtakunnallista ohjausta.

Henkilöliikenneosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat henkilöliikenteen kehittämistä, markkinointia ja muuta henkilöliikenteeseen liittyvää kaupallista toimintaa sekä henkilöliikenteen yhteisten voimavarojen valtakunnallista ohjausta.

Käyttö- ja kalusto-osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat liikkuvan kaluston rautatieteknistä kehittämistä, vetovoiman ja vaunujen kunnossapitoa, junaliikenteen ohjausta ja vetovoiman käyttöä sekä kaluston uustuotantoa ja muuta konepajatoimintaa.

Rataosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat radan, rakennusten, alueiden ja laitteiden ylläpitoa ja rakentamista sekä liikenneturvallisuutta ja poikkeusoloihin varautumista.

Talousosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat talous-, materiaali- ja tietohallintoa.

Hallinto-osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat yleistä hallintoa, henkilöstöhallintoa ja oikeudellisia kysymyksiä.

Rautatiehallitus vastaa Valtionrautateiden taloudellisesta tuloksesta ja asetettujen tulostavoitteiden toteuttamisesta liikennepoliittisten palvelutavoitteiden ja toimintatavoitteiden mukaisesti.

Tässä tarkoituksessa se johtaa Valtionrautateiden toimintaa, asettaa tavoitteet, määrittelee toimintapolitiikat, tekee rautatiepoliittisia esityksiä, antaa hallinnolliset määräykset ja toimintaohjeet, sovittaa yhteen eri yksiköiden suunnitelmat ja toiminnan sekä ratkaisee sille säädetyt ja määrätyt asiat.

Pääjohtaja vastaa Valtionrautateiden toiminnan yleisestä kehittämisestä ja johtamisesta. Tässä tarkoituksessa hän vastaa liiketoiminnallisten tulostavoitteiden ja toimintokohtaisten taloudellisuus- ja palvelutasotavoitteiden asettamisesta rautatiepiireille ja osastoille. Pääjohtaja vastaa myös edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien suunnitelmien laatimisesta ja toteutuksesta sekä niiden edellyttämästä piirien ja osastojen yhteistoiminnasta.

Pääjohtajan tulee tehdä aloitteita ja esityksiä Valtionrautateiden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Pääjohtajan apuna toimii kaksi ylijohtajaa. Näistä toinen vastaa liiketoiminnan kehittämisestä ja hoitamisesta sekä liiketoimintaa koskevien palvelu- ja tulostavoitteiden valmistelusta ja seurannasta. Toinen ylijohtaja vastaa strategisesta suunnittelusta ja sen edellyttämästä yhteistoiminnasta sekä radanpidon ja kaluston kunnossapidon palvelu- ja toimintatavoitteiden valmistelusta ja seurannasta.

Johtaja vastaa toimialansa kehittämisestä ja toimialalleen asetettujen palvelu-, toiminta- tai tulostavoitteiden saavuttamisesta siten kuin rautatiehallinnon työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Työsopimussuhteessa olevalle henkilölle ei voida antaa toimivaltaa ratkaista asiaa, joka sisältää julkisen vallan käyttämistä.

Pääjohtaja voi siirtää 1 momentin 5-8 kohdassa mainittuja asioita kirjallisesti alaisensa virkamiehen tai toimihenkilön ratkaistavaksi, jos ratkaisujen periaatelinjat tai noudatettava toimintapolitiikka on riittävästi määritelty, edellyttäen, ettei toimivallan siirtoa ole asetuksessa, työjärjestyksessä tai muissa säännöksissä tai määräyksissä kielletty.

Jos ilmenee epätietoisuutta, kenen ratkaistaviin asia kuuluu, pääjohtaja määrää asian käsittelyjärjestyksestä.

Rautatiehallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä ylijohtajat ja johtajat. Käsiteltäessä Valtionrautateiden puolustusvalmiutta koskevaa asiaa pääesikunnan rautatiehallitukseen määräämällä yhteysupseerilla on oikeus olla läsnä istunnossa sekä käyttää siinä puhe- mutta ei äänivaltaa.

Rautatiehallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään neljä jäsentä on paikalla, näiden joukossa se jäsen tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia olennaisesti koskee.

Jos rautatiehallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, asia päätetään äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Tarkemmat määräykset esittelystä, esittelylistoista, pöytäkirjoista, toimituskirjoista ynnä muista vastaavista asioista annetaan rautatiehallinnon työjärjestyksessä.

Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan liiketoiminnasta vastaava ylijohtaja, toinen ylijohtaja tai virassa vanhin johtaja tässä järjestyksessä, jollei liikenneministeriö toisin määrää.

Pääjohtaja määrää ne virkamiehet, jotka toimivat ylijohtajan ja johtajan sijaisena tämän ollessa estynyt.

Pääjohtaja, ylijohtaja tai johtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, jonka hän on siirtänyt alaisensa tai muun virkamiehen tai toimihenkilön ratkaistavaksi.

Rautatiepiirit hoitavat rautatiehallituksen määräämän työnjaon mukaisesti tulosvastuullisesti palvelujen markkinointiin, liikennetuotantoon sekä eri voimavarojen käyttöön ja ylläpitoon kuuluvia tehtäviä.

Rautatiepiirin päällikkö johtaa rautatiepiiriä ja vastaa rautateiden toiminnasta piirinsä alueella lukuun ottamatta rautatiehallituksen osastojen alaisten yksiköiden toimintaa.

Rautatiepiirin päällikkö vastaa rautatiepiirin toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta rautatiepiirille vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulostavoitteiden mukaisesti.

Rautatiepiirin päällikkö ratkaisee piiriään koskevat asiat, jollei muuta ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätä. Rautatiepiirin päällikkö myös myöntää nimittämilleen virkamiehille viraston päällikön myönnettävät sivutoimiluvat. Mikäli ratkaisuvallan käytöstä syntyy epätietoisuutta, pääjohtaja määrää, kenen ratkaistaviin asia kuuluu. Esittelyn käyttämisestä rautatiepiirissä määrätään rautatiehallinnon työjärjestyksessä.

Rautatiepiirin päälliköllä on oikeus siirtää kirjallisesti alaisensa virkamiehen tai toimihenkilön ratkaistavaksi asioita siinä laajuudessa kuin se piirin johtamisen ja toiminnan kannalta on tarpeen, jollei ratkaisuvallan siirtoa ole rautatiehallinnon työjärjestyksessä kielletty.

Työsopimussuhteessa olevalle henkilölle ei voida antaa toimivaltaa ratkaista asiaa, joka sisältää julkisen vallan käyttämistä.

Rautatiepiirin päällikkö voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, jonka hän on siirtänyt alaisensa tai muun virkamiehen tai toimihenkilön ratkaistavaksi.

Yleiset määräykset piirihallinnosta ja sen tehtävistä sekä rautatiepiirin päällikön ja muiden virkamiesten ja toimihenkilöiden ratkaisuvallasta annetaan rautatiehallinnon työjärjestyksessä.

Yleisen rautatiehallinnon työjärjestyksen lisäksi rautatiepiirillä on pääjohtajan vahvistama piirikohtainen työjärjestys, jossa määrätään tarkemmin rautatiepiirin tehtävistä, organisaatiosta ja ratkaisuvallan käytöstä.

Kelpoisuusvaatimuksina Valtionrautateiden virkoihin ja toimiin on, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta ja rautatiepiirin päälliköltä vaaditaan käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Muihin virkoihin ja toimiin sekä ylimääräisiin toimiin vaadittavat kelpoisuusehdot vahvistaa rautatiehallitus. Samoin rautatiehallitus vahvistaa kelpoisuusehdot sellaisiin tehtäviin, joissa yleisiä kelpoisuusehtoja ei pidetä riittävinä, jollei kysymyksessä ole tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimitettävä virkamies.

Saman kelpoisuuden kuin ylioppilastutkinto tuottaa teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu insinöörin tutkinto tai kauppaopistossa suoritettu päästötutkinto.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Tasavallan presidentti nimittää myös ylijohtajan ja johtajan valtioneuvoston tehtyä pääjohtajaa kuultuaan nimityksestä esityksen.

Valtioneuvosto nimittää rautatiepiirin päällikön pääjohtajaa kuultuaan.

Virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Pääjohtaja nimittää apulaisjohtajan, yli-insinöörin tai rautatiehallituksen osaston yksikön päällikkönä toimivan muun virkamiehen, rautatiepiirin ryhmäpäällikön ja aluehallintoyksikön tai vastaavan päällikön sekä sähköasennuskeskuksen päällikön tehtävään osoitetun viran tai toimen haltijan. Pääjohtaja nimittää myös konepajan ja varaston päällikön sekä sellaisen viran tai toimen haltijan, joka on sijoitettu suoraan hänen alaisuudessaan olevaan yksikköön.

Rautatiepiirin päällikkö nimittää piirissään muihin kuin edellä mainittuihin tehtäviin osoitettujen virkojen ja toimien haltijat.

Osaston johtaja nimittää osastoonsa tai sen alaiseen vastuuyksikköön sijoitetun viran tai toimen haltijan lukuun ottamatta niitä virkoja tai toimia, jotka pääjohtaja täyttää.

Työjärjestyksessä määrätään virat ja toimet, jotka täyttää konepajan, varaston tai sähköasennuskeskuksen päällikkö.

Edellä 27§:ssä tarkoitetut virat täytetään niiden oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavana. Toimet voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Ylimääräisen toimenhaltijan ja tilapäisen toimihenkilön ottaa se viranomainen, joka nimittää vastaavan peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan, jollei ottamista työjärjestyksessä ole annettu alemmalle viranomaiselle.

Pääjohtajalle myöntää virkavapauden liikenneministeriö. Yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Ylijohtajalle, johtajalle ja rautatiepiirin päällikölle myöntää virkavapauden pääjohtaja. Ylijohtajalle ja johtajalle myöntää kuitenkin yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden liikenneministeriö.

Virkavapauden myöntämisestä muulle kuin 1 ja 2 momentissa mainitulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä.

Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana taikka viran tai toimen ollessa avoinna päättää se viranomainen, joka myöntää siitä virkavapautta.

Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, joka täyttää viran tai toimen. Rautatiehallituksen jäsen tai rautatiepiirin päällikkö voi siirtää eron myöntämisen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.

Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa viran tai toimen taikka ylimääräisen toimen haltijaa, tilapäistä toimihenkilöä sekä harjoittelua varten tai muutoin palvelukseen otettuja henkilöitä, jotka eivät ole työ- tai oppisopimussuhteessa Valtionrautateiden palveluksessa.

Toimihenkilöllä tarkoitetaan tässä asetuksessa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä.

Virkamies, jonka toimipaikkaa ei ole määrätty nimittämis- tai määräyskirjassa, on velvollinen olemaan virantoimituksessa millä toimipaikalla tahansa.

Pääjohtajaa, ylijohtajaa ja johtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa. Helsingin hovioikeudessa käsitellään myös syyte, joka nostetaan 35§:ssä tarkoitetun kurinpitoistunnon jäsentä tai lisäjäsentä vastaan kurinpitoasiaa käsiteltäessä tehdystä virkavirheestä.

Jollei 1 momentissa tarkoitettua kurinpitomenettelyä ole pantu vireille vuoden kuluessa siitä kun se seikka, joka olisi voinut aiheuttaa tällaisen menettelyn, on tullut asianomaisen viranomaisen tietoon, on mahdollisuus sen vireillepanemiseen rauennut.

Viraltapanosta kurinpitotoimin on säädetty erikseen.

Asia, joka koskee pääjohtajan ja häntä alemman viranomaisen nimittämän virkamiehen viraltapanoa kurinpitotoimin, sekä 34§:ssä tarkoitetut kurinpitoasiat käsitellään kurinpitoistunnossa, johon ottavat osaa hallinto-osaston johtaja puheenjohtajana sekä muina jäseninä kaksi pääjohtajan määräämää rautatiehallituksen virkamiestä. Lisäksi kurinpitoistuntoon ottaa osaa äänivaltaisina lisäjäseninä kolme rautatiehenkilökunnan edustajaa, jotka rautatiehallitus kuultuaan enintään kolmen keskeisen rautatieläisjärjestön mielipidettä määrää kolmen vuoden ajaksi kerrallaan.

Kurinpitoistunto on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan ja muiden jäsenten lisäksi vähintään yksi lisäjäsen.

Milloin kurinpitoistunnossa käsitellään junaturvallisuussäännön rikkomista, on pääjohtajan määräämällä junaturvallisuusasioihin perehtyneellä henkilöllä oikeus olla läsnä istunnossa ja käyttää puhe- mutta ei äänivaltaa.

Sen estämättä, mitä 35§:ssä on säädetty, voi pääjohtaja, johtaja sekä rautatiepiirin, konepajan ja varaston päällikkö antaa alaiselleen virkamiehelle varoituksen.

Rautatiehallituksessa ajaa 34§:ssä tarkoitettua kurinpitosyytettä pääjohtajan määräämä syyttäjä, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kun virkamiestä vastaan on pantu vireille kurinpitomenettely, on hänelle varattava tilaisuus kirjallisen selityksen antamiseen.

Kun virkamiestä vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan saa aloittaa samasta syystä kurinpitomenettelyä.

Jos kurinpitomenettelyn kestäessä nostetaan syyte yleisessä tuomioistuimessa saman syyn johdosta, joka on aiheuttanut kurinpitomenettelyn, on kurinpitomenettely keskeytettävä siksi aikaa kun syyte on vireillä.

Jollei 1 ja 2 momentissa mainituissa tapauksissa kurinpitomenettelyä ole pantu vireille tai jatkettu kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuomioistuimen päätös on saanut lainvoiman, raukeaa mahdollisuus sen vireille panemiseen tai jatkamiseen.

Jos tuomioistuin on vapauttanut virkamiehen syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa panna vireille eikä jatkaa samasta syystä.

Milloin virkamiestä syytetään yleisessä tuomioistuimessa tai häntä vastaan on pantu vireille kurinpitomenettely tai hän on rikoksesta epäiltynä tutkittavana, voidaan hänet pidättää virantoimituksesta sillä tavalla kuin siitä on erikseen säädetty.

Määräyksen virantoimituksesta pidättämisestä antaa kirjallisesti se viranomainen, jolle virkamiehen nimittäminen kuuluu.

Pääjohtaja tai hänen määräämänsä virkamies voi tulo- ja menoarvion rajoissa myöntää palkkioita erityisestä valppaudesta ja aloitteista samoin kuin Valtionrautateiden henkilökuntaan, omaisuuteen tai kuljetuksiin kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi saaduista tai kadonneen omaisuuden takaisin saamiseen johtaneista tiedoista.

Hallinto-osaston johtajalla ja oikeudellisten asioiden hoidosta vastaavan yksikön päälliköllä on oikeus ilman eri valtuutusta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan Valtionrautateiden etua ja oikeutta kaikissa Valtionrautateitä koskevissa asioissa, joita käsitellään tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa tai erilaisissa toimituksissa.

Rautatiepiirin päälliköllä on oikeus ilman eri valtuutusta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan Valtionrautateiden etua ja oikeutta viranomaisissa tai toimituksissa, joihin rautatiehallitus ei lähetä edustajaa.

Jos Valtionrautateiden virkamies on haastettava tai kutsuttava oikeuteen kuultavaksi, on sitä koskeva hakemus tehtävä rautatiehallitukselle tai sen rautatiepiirin päällikölle, jossa virkamies palvelee, niin hyvissä ajoin ennen määräpäivää, että hänelle ehditään antaa siitä tieto ja ryhtyä toimenpiteisiin viran tai toimen hoitamiseksi sillä aikaa.

Jollei erikseen ole toisin säädetty, haetaan rautatiehallituksen päätökseen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Päätökseen, jolla pääjohtaja, johtaja taikka rautatiepiirin, konepajan tai varaston päällikkö on antanut varoituksen, haetaan muutosta rautatiehallitukselta. Muutosta haetaan siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Päätökseen, joka koskee viran tai toimen haltijan nimittämistä taikka ylimääräisen toimen haltijan tai tilapäisen toimihenkilön ottamista tahi virkamääräystä tai sen peruuttamista, ei saa hakea valittamalla muutosta. Valittamalla ei muutosta myöskään saa hakea päätökseen, jolla rautatiehallitus on antanut varoituksen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987. Tällä asetuksella kumotaan Valtionrautateiden hallinnosta 22 päivänä helmikuuta 1985 annettu asetus (210/85).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.