Peruskoulu- ja lukiorakennusten, joita jäljempänä sanotaan koulurakennuksiksi, tulee olla tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja laajuudeltaan kohtuullisiksi suunniteltuja sekä vastata kauneudeltaan kohtuullisia vaatimuksia. Suunnittelussa on otettava huomioon ensisijassa koulun omat tarpeet, mutta mahdollisuuksien mukaan rakennuksen soveltuvuus myös tilojen yhteistä käyttöä palveleviin tarkoituksiin.

Koulurakennusten suunnitelmien on oltava riittävän asiantuntemuksen omaavan henkilön laatimat ja allekirjoittamat. Niitä laadittaessa on noudatettava tämän päätöksen määräyksiä sekä hyväksyttyä huonetilaohjelmaa.

Tämän päätöksen 3§:ssä tarkoitettujen tilojen pinta-alat saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä huonetilaohjelmaan suurempinakin kuin 3 ja 5§:ssä on määrätty. Samoin saadaan useampia tiloja hyväksyä kunnan hakemuksesta muulloinkin kuin 3§:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

Muita kuin tässä päätöksessä lueteltuja tiloja saadaan kunnan hakemuksesta hyväksyä koulurakennuksen huonetilaohjelmaan, mikäli ne ovat koulun tai siihen läheisesti liittyvän toiminnan kannalta tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Sosiaalitoimintaan tai terveydenhuoltoon liittyviä tiloja samoin kuin erityisestä syystä myös muita vähäisiä kunnan toimialaan kuuluvia tiloja saadaan hyväksyä huonetilaohjelmaan, mikäli niiden sijoittamista koulurakennuksen yhteyteen on pidettävä tarkoituksenmukaisena.

Koulun tontille saadaan kunnan hakemuksesta kouluhallituksen luvalla sijoittaa muitakin sellaisia rakennuksia, joiden käyttötarkoitus kuuluu kunnan toimialaan, mikäli rakennusten käytöstä ei aiheudu haittaa koulutyölle.

Sen estämättä, mitä 4 momentissa on määrätty, koulurakennukseen saadaan sijoittaa peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain (1112/78) 7§:ssä tarkoitetut kirjaston huonetilat.

Mikäli 3§:ssä mainitut koulutilat sijoitetaan muiden kuin edellä 4 ja 6 momenteissa mainittujen tilojen yhteyteen on kysymyksessä kouluhuoneisto.

Hyväksyttyä huonetilaohjelmaa on noudatettava. Milloin kuitenkin moduulimitoitus tai muut suunnittelun aikana esille tulleet erityiset syyt niin vaativat on valtion asianomaisella viranomaisella oikeus hyväksyä piirustukset, vaikka huonetilaohjelmasta olisikin joissakin yksityiskohdissa vähäisessä määrin poikettu.

Kouluhallitus voi myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettavan koulurakennuksen lämpökeskukseen muun rakennuksen. Kunnan on tällöin suoritettava yhteisen lämpökeskuksen kustannuksista sellainen osa, mikä vastaa yhdistettävän rakennuksen vaatiman lämpöenergiamäärän osuutta koko kehitetystä energiamäärästä. Lupa voi koskea myös aikaisemmin valmistunutta lämpökeskusta. Kunnan on tällöin ennen yhdistämistoimenpiteeseen ryhtymistä palautettava liitettävien rakennusten energiakulutusta vastaava osuus saamastaan valtionosuudesta, joka lasketaan lämpökeskuksen nykyarvosta. Samoin kunnan on maksettava takaisin vastaava osuus saamansa valtion kuoletuslainan maksamatta olevasta osasta. Takaisin maksettavat osuudet vahvistaa kouluhallitus.

Kouluhallitus voi niin ikään myöntää kunnalle luvan yhdistää rakennettaviin tai jo valmiina oleviin koulurakennuksen vesihuoltolaitteisiin ja -rakenteisiin muun rakennuksen vesihuoltolaitteet ja -rakenteet samoin ehdoin kuin edellä tässä pykälässä on mainittu. Kustannusten jakoperusteena on käytettäväksi arvioitu vuorokautinen vesimäärä.

Peruskoulun ja lukion hallintotilat, opetustilat ja muut tilat sekä henkilökunnan asunnot, niiden pinta-alat ja normaalihinnat ovat:

Huonetilaohjelmaan saadaan hyväksyä vain tarpeelliset tilat. Milloin yhdessä opetettavien oppilaiden lukumäärä pysyvästi tulee olemaan sallittua enimmäismäärää pienempi tai jos on muita erityisiä syitä, saadaan pinta-alat vahvistaa huonetilaohjelmassa edellä mainittuja pienemmiksi.

Kouluun saadaan hyväksyä saman aineen opetusta varten kahdet tai useammat opetustilat tai niiden osa, mikäli asianomaisen aineen opetus viikkotuntimääränsä takia sitä pysyvästi vaatii.

Milloin lukio ja peruskoulu sijoitetaan samoihin rakennuksiin tai niin lähelle toisiaan, että yhteisten tilojen käyttäminen on mahdollista, määritellään, ellei erityinen syy toisin vaadi, tilat kokonaistarpeen mukaan. Tilantarvetta arvioitaessa on selvitettävä myös muiden läheisyydessä sijaitsevien keskiasteen oppilaitosten tilojen käyttömahdollisuudet.

Huonetilaohjelmassa määrättävien valtionrahoitukseen oikeuttavien tilojen vähimmäispinta-alojen summaa saadaan ylittää enintään määrällä, joka on 75 % enimmäis- ja vähimmäispinta-alojen summien erotuksesta. Valtion asianomainen viranomainen voi hyväksymässään huonetilaohjelmassa antaa erityisestä syystä luvan poiketa tästä määräyksestä. Hyväksytyssä huonetilaohjelmassa ilmoitetaan sallittu yhteenlaskettu enimmäispinta-ala.

Kouluhallitus voi erityisperustein, esimerkiksi koulun kehittämistarkoituksessa, hyväksyä huonetilaohjelman 1 momentin tilanimikkeistä ja pinta-aloista poiketen. Koulun kokonaispinta-ala ei tässäkään tapauksessa saa ylittää koulun oppilasmäärän perusteella määräytyvää 1-4 momenttien mukaista enimmäispinta-alaa.

Auditoriota ja liikuntatilaa lukuunottamatta opetustilojen korkeus on 2,9-3,1 m. Mikäli rakennustyö toteutetaan elementtirakenteisia väli- tai yläpohjia käyttämällä, saa tämä korkeus olla enintään 3,4 m. Liikuntatilojen vapaa korkeus on enintään 7 m. Vähintään 760 m ² käsittävän liikuntatilan korkeus voi olla tätä suurempikin.

Opetustilan ikkuna-ala saa olla enintään 15 % lattian pinta-alasta.

Oppilaskodin tilat, niiden pinta-alat ja normaalihinnat ovat:

Mikäli koulun keittiö- ja ruokailutilat ovat niin kaukana, ettei niitä voida käyttää oppilaskodin tarpeisiin, saadaan lisäksi rakentaa keittiö (20-40 m ²⁾ ja ruokailuhuone (1,0-1,4 m ²⁾ kerrallaan ruokailevaa oppilasta kohti, kuitenkin vähintään 14 m ² .

Edellä olevien tilojen korkeuden tulee olla sama kuin opetustiloissa.

Peruskoulun tontille on tehtävä leikkiä ja liikunnan opetusta varten kenttä, jonka pinta-ala on 2 400 m ² , mikäli koulun välittömässä läheisyydessä ei ole muuta tarkoitukseen soveltuvaa kenttää. Jos koulussa on useampi kuin yksi edellä 3§:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu liikuntatila, tulee kutakin seuraavaa kahta liikuntatilaa kohti lisätä kentän pinta-alaa 2 400 m ² . Lukion tontille on tehtävä liikunnan opetusta varten kenttä, jonka pinta-ala on 4 000 m ² , mikäli koulun välittömässä läheisyydessä ei ole muuta tarkoitukseen soveltuvaa kenttää.

Hyväksyttyään toteuttamisohjelman valtion asianomainen viranomainen määrää jäljempänä tässä pykälässä sekä 3, 5 ja 8§:ssä mainituin perustein rakennuksen normaalihinnan.

Tilan pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon kyseessä olevaa tilaa tai asuntoa rajoittavien seinien sisäpintojen rajaaman alan täydet neliömetrit, ei kuitenkaan kantavien rakenteiden, hormien, ikkuna- ja ovisyvennysten eikä liikuntatilan pilarien välisten seinäsyvennysten vaatimaa alaa.

Valtionrahoitukseen oikeuttava hyötypinta-ala muodostuu hyväksyttyyn huonetilaohjelmaan sisältyvistä edellä 3 §:n 1 momentin 1-6 kohdissa mainituista tiloista sekä 5 §:ssä mainituista tiloista lukuunottamatta asuntolanhoitajan asunnon lisätiloja. Rakennuksen kokonaishyötypinta-ala muodostuu valtionrahoitukseen oikeuttavasta hyötypinta-alasta sekä valtionrahoituksen ulkopuolelle jäävistä huonetilaohjelmaan sisältyvistä pinta-aloista, joita ovat 1 §:n 3, 4 ja 8 momentissa tarkoitetut lisätilat.

Normaalihinta määräytyy valtionrahoitukseen oikeuttavan hyötypinta-alan mukaan. Liikuntatilojen valtionrahoitukseen oikeuttavan pinta-alaosuuden normaalihinta määräytyy koko tilan keskimääräisen normaalihinnan mukaisesti, silloin kun tilat rakennetaan 3 §:n mitoitusta suurempana.

Normaalihintaan ja vastaavasti valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta epätaloudellisista suunnitteluratkaisuista eikä suunnitelmaan nähden kalliista urakkatarjoushinnoista aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia.

Seuraavien kuntien osalta, joissa rakennustöiden kustannustaso on pysyvästi yleistä rakennustöiden kustannustasoa korkeampi, saadaan normaalihintoja korottaa seuraavasti:

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/81) 9§:ssä tarkoitetuista saaristokunnista Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kuntien sekä Dragsfjärdin kunnan saaristo-osan osalta saadaan normaalihintoja korottaa 5 %:lla.

Mikäli koulurakennuksen vaikeat perustamisolosuhteet aiheuttavat oleellisia lisäkustannuksia eikä niitä voida kohtuudella välttää, tulee kouluhallituksen korottaa koulurakennukselle muutoin määrättävää normaalihintaa tästä johtuvien kohtuullisten lisäkustannusten mukaisesti kuitenkin enintään 265 markalla hyötyneliömetriä kohti.

Mikäli koulurakennus varustetaan kotimaista polttoainetta käyttävällä lämpökeskuksella, tulee kouluhallituksen korottaa koulurakennukselle muutoin määrättävää normaalihintaa niiden kohtuullisten lisäkustannusten mukaisesti, jotka suunnitelmien ja eritellyn kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta lämmitystavan valinnasta mahdollisesti johtuvan.

Mikäli koulun toteuttamisohjelmaan sisältyy 3§:n 4 kohdan mukaisia keittiötiloja, tulee kouluhallituksen korottaa koulutiloille muuten määrättävää normaalihintaa niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka arvioidaan aiheutuvan hankittavista keittiökojeista ja -laitteista.

Laajuuden vaikutus rakennuskustannuksiin otetaan huomioon koulurakennuksen huonetilaohjelman mukaista normaalihintaa korottavana tai alentavana tekijänä seuraavan taulukon mukaisesti:

Väliarvot interpoloidaan. Mikäli lisärakennukseen liittyy samaan urakkaan kuuluva muutos- ja perusparannustyö otetaan sen vaikutus huomioon hanketta suurentavana tekijänä.

Jos koulurakennus sijaitsee suojelukohteessa, tulee kouluhallituksen korottaa koulurakennukselle muutoin määrättävää normaalihintaa väestönsuojeluasetuksen 7§:n mukaisesti mitoitetun koulun yhteyteen rakennettavan väestönsuojan osalta 3 000 markalla suojahuoneen hyötyneliömetriä kohti.

Jos uusia koulutiloja rakennettaessa voidaan käyttää hyväksi entistä lämpökeskusta, leikkikenttää tai muita normaalisti hyväksyttäviin rakennuskustannuksiin sisältyviä töitä, tulee valtion asianomaisen viranomaisen määrätä valtionrahoituksen perusteena olevat normaalihinnat vastaavasti 1 momentissa mainittuja hintoja alemmiksi. Normaalihintaa ei kuitenkaan alenneta, vaikka koulurakennusta ei varusteta omalla lämpökeskuksella, jos rakennus liitetään lämpöenergian hankintaa varten perustetun laitoksen verkostoon.

Jos koulurakennus tai -huoneisto, jonka hankkimista tai perusparannuksia varten on 31 päivän heinäkuuta 1921 jälkeen annettu valtion rakennusavustusta, palaa tai se poistetaan koulun käytöstä ja kunta sen johdosta joutuu rakentamaan uusia rakennuksia, vähennetään rakennettavan rakennuksen tai huoneiston normaalihinnasta hyväksytyssä huonetilaohjelmassa poistettavaksi määrätyn rakennuksen arvo, joka määrätään, niin kuin poistettava rakennus rakennettaisiin poistamisen ajankohtana vallitsevan hintatason mukaan siitä rakennusaineesta ja sillä tavalla kuin se on rakennettu, ottaen huomioon rakennuksen iästä johtunut arvonalennus, joka on kivirakennuksessa 1 §12 %, puisessa rakennuksessa 2 % ja talousrakennuksessa 2 §12 % jokaista ikävuotta kohden, kuitenkin yhteensä enintään 98 %. Jos rakennuksessa on suoritettu perusparannuksia, on sen ikäalennusta parannusten laadusta riippuen harkinnan mukaan pienennettävä. Mikäli palaneen rakennuksen palovakuutuskorvauksen määrä on edellä esitetyllä tavalla laskettua poistettavan rakennuksen arvoa suurempi, vähennetään rakennettavan rakennuksen normaalihinnasta koko palovakuutuskorvaus.

Edellä 1 §:n 7 momentissa tarkoitetun kouluhuoneiston normaalihinnat ovat 10 % koulurakennuksen normaalihintoja alemmat.

Valtion asianomainen viranomainen määrää muutos- ja perusparannustyölle sekä siihen välittömästi liittyvälle kunnossapitotyölle normaalihinnan niiden kohtuullisten kustannusten mukaisesti, jotka toteuttamisohjelman ja kustannusarvion perusteella arvioidaan sanotusta työstä johtuvan. Kustannuksista on kuitenkin vähennettävä perusparannuksessa poistettavan osan myyntiarvo. Normaalihintaan ja valtionrahoitukseen oikeuttaviin rakennuskustannuksiin ei lueta sellaisia kustannuksia, joihin ei myönnetä valtionrahoitusta uutta koulua rakennettaessa.

Vuoden 1985 loppuun asti voimassa olleessa peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista sekä lainoista annetun lain 3§:n 1 momentissa tarkoitettu vuotuinen arvonvähennys on 6 §23 % normaalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannusten määrästä tai, milloin rakennus on siirretty uuteen paikkaan, 6 §23 % siitä normaalihinnoin rajoitettujen rakennuskustannusten määrästä, joka on saatu kun aikaisempiin normaalihinnoin rajoitettuja rakennuskustannusten kuolettamattomaan osaan on lisätty edellä mainitut siirrosta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua 6 §23 %:n arvonvähennystä sovelletaan niihin elementtirakenteisiin siirtokelpoisiin koulurakennuksiin, joiden rakennustyöt on aloitettu tammikuun 1 päivän 1976 jälkeen ja joiden toteuttamisohjelma on hyväksytty ennen 31.12.1985 sekä ennen 31.12.1985 saman lain 24§:ssä tarkoitetun rakentamisluvan saaneisiin pysyviin koulurakennuksiin. Ennen tammikuun 1 päivää 1976 aloitetuilla hankkeilla arvonvähennys on 5 %.

Kun kysymyksessä ovat valmiissa koulurakennuksessa tai muuhun tarkoitukseen rakennetussa peruskoulun käyttöön hankitussa rakennuksessa toimeenpantavat muutokset, valtion asianomainen viranomainen saa, mikäli muutokset ovat tarkoituksenmukaiset, hyväksyä toteuttamisohjelman, vaikka huonetilat eivät vastaa tämän päätöksen 1-5 §:ssä määrättyjä vaatimuksia.

Mikäli toteuttamisohjelman ensimmäinen vaihe on hyväksytty ennen 1 päivää tammikuuta 1983 ja se poikkeaa tämän päätöksen määräyksistä ja kouluhallituksen antamista sovellutusohjeista, tulee kunnan hankkia valtion asianomaisen viranomaisen hyväksyminen uudelle tämän päätöksen mukaiselle huonetilaohjelmalle.

Mikäli huonetilaohjelma on hyväksytty ennen tämän päätöksen voimaantuloa, saadaan nyt hyötypinta-alaan luettavien mutta aikaisemmin ohjelmaa hyväksyttäessä hyötypinta-alan ulkopuolelle jääneiden pinta-alojen suhteen noudattaa normaalihintaa määrättäessä tämän päätöksen määräyksiä.

Edellä 3 ja 5 §:ssä ilmoitetut tilakohtaiset normaalihinnat ovat rakennuskustannusindeksin pisteluvun 154 kustannustasossa. Näiden tilakohtaisten normaalihintojen mukaan rakennukselle määrättävä normaalihinta on korotettava toteuttamisohjelman hyväksymispäivänä tiedossa olevan viimeisen rakennuskustannusindeksin tasoon.

Valtion asianomaisella viranomaisella tarkoitetaan tässä päätöksessä kouluhallitusta tai lääninhallitusta, milloin kysymyksessä oleva asia voimassa olevien säännösten mukaan on tämän ratkaistava.

Kouluhallitus antaa tarkemmat ohjeet tämän päätöksen soveltamisesta ja rakennusten suunnittelussa sekä rakennustyön suorituksessa ja valvonnassa huomioon otettavista seikoista.

Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta 1987. Päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1987 ja se on voimassa vuoden 1987 loppuun.