Maataloustuotannon ohjaamiseksi ja tasapainottamiseksi voidaan viljelijöiden ja valtion kesken tehdä maataloustulolain 16§:ssä tarkoitettujen määrärahojen puitteissa vuosina 1983-1989 tuotannonmuutossopimuksia, jotka oikeuttavat viljelijän saamaan valtiolta korvausta tai palkkiota, kun tilan maataloustuotantoa muutetaan tässä laissa säädetyllä tavalla. Sanottuja määrärahoja voidaan käyttää myös palkkion maksamiseen pellon metsittämisestä sekä valtioneuvoston tarkemmin määräämällä tavalla tämän lain mukaisten ja muiden tuotannon ohjaamis- ja tasapainottamistoimenpiteiden tiedottamiseen sekä näitä toimenpiteitä koskevien tutkimusten ja selvitysten kustannuksiin.

Maataloustuotannon vähentämissopimus voidaan tehdä alle 55-vuotiaan viljelijän kanssa paitsi 3 §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä mainituissa tapauksissa myös silloin, kun maatilalla on edellytykset harjoittaa metsätaloutta tuotantosuuntana. Valtioneuvosto voi päättää, että kyseisiä sopimuksia voidaan vastaavasti tehdä silloin, kun tilalla on edellytykset harjoittaa maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) 2 §:n 1 momentin 2-5 kohdissa tarkoitettua elinkeinoa. Tässä pykälässä tarkoitetussa sopimuksessa viljelijä, joka on harjoittanut 3§:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua maataloustuotantoa, sitoutuu luopumaan maataloustuotannosta sanotussa momentissa tarkoitetulla tavalla kymmeneksi vuodeksi. Kysymyksessä olevan sopimuksen tekemisen tarkemmat edellytykset määrää valtioneuvosto.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksen tehnyt viljelijä voi maataloustoimiston luvalla metsittää sellaisen tuotannonmuutostilalla olevan pellon, jonka metsittäminen ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä. Metsitys ei aiheuta muutosta tuotannonmuutoksen johdosta suoritettavan korvauksen määrään. Tällaisen pellon metsityksen edellytyksiä harkittaessa katsotaan pelto viljellyksi. Metsittämisestä maksettavasta palkkiosta säädetään jäljempänä tässä laissa.

Tuotannonmuutostilan pelto, jota ei käytetä 4§:n 1 momentin mukaiseen maataloustuotantoon taikka ei metsitetä, on hoidettava siten, että haitallinen rikkaruohottuminen ja vesoittuminen estyy. Nurmetun pellon heinää ei saa kuitenkaan käyttää muuhun kuin 4§:n mukaan sallittuun maataloustuotantoon.

Maataloustuotannon vähentämissopimuksen tehneille viljelijöille maksetaan peruskorvaus sekä korvaus, jonka suuruus määräytyy tilan maataloudesta kahden viimeksi toimitetun verotuksen mukaan vuotta kohti keskimäärin saadun tulon perusteella. Edellä 3 a §:n mukaisen sopimuksen tehneille viljelijöille maksetaan viiden viimeisen vuoden osalta kuitenkin vain peruskorvaus.

Sellaisesta viljellyksi katsotun pellon metsityksestä, joka ei olennaisesti haittaa paikkakunnan maatilojen kehittämistä ja joka sen mukaan kuin erikseen on säädetty toteutetaan metsänparannusvaroilla rahoitettavana hankkeena maksetaan 1 §:ssä tarkoitetuista varoista omistajalle palkkiota kahdessa erässä. Ensimmäinen erä palkkiosta maksetaan sen jälkeen, kun metsitys on hyväksyttävällä tavalla toimitettu ja toinen erä kahden vuoden kuluttua ensimmäisen erän suorittamisesta. Jälkimmäisen erän suorittamisen edellytyksenä on, että omistaja ei ole lyönyt laimin taimikon hoitoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun palkkion määrän vahvistaa valtioneuvosto vuosittain. Palkkio vahvistetaan alueittain porrastettuna siten, että palkkio on korkein niillä alueilla, joilla pellon tuottokyky on suurin.

Milloin kysymys on 3 a §:ssä tarkoitetun maataloustuotannon vähentämissopimuksen alaisen pellon metsityksestä, joka tapahtuu kolmena ensimmäisenä sopimusvuotena, suoritetaan metsityspalkkio kaksinkertaisena.

Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain, kuinka suurta vuosittaista korvausmäärää vastaavasti peltoa voidaan muutoin kuin 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen piirissä hyväksyä metsitettäväksi palkkiota vastaan. Metsittämisen hyväksymistä on haettava etukäteen maatalouspiirin maataloustoimistolta. Maataloustuotannon vähentämissopimuksen alaisen pellon metsityksestä määrätään kuitenkin tarkemmin sopimuksessa.