1987

187/1987 Asetus tapaturmavirastosta

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään tapaturmavirastosta 1 päivänä heinäkuuta 1965 annetun lain (389/65) 4§:n nojalla:

 Tapaturmaviraston tehtävät
1 §

Tapaturmaviraston tehtävänä on:

 1)

hoitaa sotilasvammalainsäädännön sekä muiden lakien ja asetusten mukaan sille kuuluvat asiat sekä sille muutoin annetut tehtävät;

 2)

huolehtia korvausten maksamisesta, jollei sitä ole määrätty muun viranomaisen tehtäväksi;

 3)

vastaanottaa ja arkistoida puolustusvoimien lähettämät keskus- ja muiden sotilassairaaloiden potilaiden lääkinnälliseen hoitoon kuuluvat asiakirjat;

 4)

tehdä esityksiä toimialaansa kuuluvan lainsäädännön kehittämiseksi; sekä

 5)

käyttää toimialaansa kuuluvissa asioissa valtion puhevaltaa, jollei sitä ole annettu muun viranomaisen tehtäväksi.
Tapaturmaviraston osastot ja toimistot
2 §

Tapaturmavirastossa on:

 1)

yleinen osasto;

 2)

talousosasto;

 3)

sotilasinvalidiosasto;

 4)

sotilashuoltoeläkeosasto; sekä

 5)

sotilaslääkintäarkisto.

Osastot jakautuvat toimistoihin siten kuin jäljempänä säädetään.

Tapaturmavirastoon voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa perustaa ylimääräisiä osastoja ja toimistoja, joiden toimialasta ja tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.
Yleinen osasto
3 §

Yleisen osaston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

oikeudellisia kysymyksiä ja lainsäädäntöä, mikäli asia ei kuulu muulle osastolle;

 2)

viranomaisille tehtäviä esityksiä ja annettavia lausuntoja, mikäli ne eivät kuulu muulle osastolle;

 3)

virka- ja työsopimussuhdetta sekä muuta henkilöstöhallintoa;

 4)

takautumisoikeuden käyttämistä ja siitä luopumista sekä ulosottoa ja muuta täytäntöönpanoa, mikäli ne eivät kuulu muulle osastolle;

 5)

arkistotointa 1§:n 3 kohdassa mainittuja tehtäviä lukuunottamatta ja mikäli työjärjestyksessä tai arkistosäännössä ei ole muuta määrätty;

 6)

virkarikoksia ja kurinpitomenettelyä;

 7)

työjärjestystä ja muita pysyväisohjeita;

 8)

virastodemokratiaa ja työsuojelua;

 9)

toiminnan rationalisointia ja automaattista tietojenkäsittelyä;

 10)

henkilöstökoulutusta ja tiedotustoimintaa; sekä

 11)

muuta yleistä hallintoa ja tehtäviä, jotka eivät kuulu muun osaston toimialaan.
Talousosasto
4 §

Talousosaston tehtävänä on:

 1)

valmistella ehdotukset tapaturmaviraston tulo- ja menoarvioksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi yhteistyössä muiden osastojen ja sotilaslääkintäarkiston kanssa;

 2)

käsitellä tapaturmaviraston määrärahakysymyksiä ja rahoitussuunnittelua, tiliohjesääntöä, kirjanpitoa, kassatoimintaa ja palkkalaskentaa koskevat asiat;

 3)

huolehtia tapaturmaviraston maksettavina olevien korvausten suorittamisesta sekä jatkuvaa korvausta saavien henkilöiden ja heidän korvaustensa luetteloinnista;

 4)

tarkastaa ja maksaa muut kuin korvausasioihin liittyvät laskut;

 5)

huolehtia hankinnoista sekä kaluston ja muun omaisuuden hoidosta ja luetteloinnista;

 6)

huolehtia valtionkorvausta saavien sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten toiminnan ja talouden tarkastuksesta;

 7)

käsitellä valtionkorvausta saavien sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten toiminta- ja taloussuunnittelua sekä näiden laitosten toimien perustamista, muuttamista tai lakkauttamista ja toimiehtosopimusta koskevat asiat; sekä

 8)

käsitellä muut taloudenhoitoon kuuluvat asiat.
Sotilasinvalidiosasto
5 §

Sotilasinvalidiosastossa on peruskorvaustoimisto, yleiskorvaustoimisto ja lisäkorvaustoimisto.
6 §

Mikäli samassa asiassa vireillä olevien hakemusten yhteisestä käsittelystä ei muuta johdu, eri toimistot käsittelevät sotilasvammalainsäädännön mukaiset korvausasiat seuraavasti:

 1)

peruskorvaustoimisto ensisijaisesti ne asiat, jotka koskevat vamman tai sairauden korvattavuutta sekä elinkorkopäätösten poistoa ja oikaisua;

 2)

yleiskorvaustoimisto ne asiat, jotka koskevat sairaanhoitoa, jatkoelinkorkoa sekä elinkoron pääomittamista ja sen uudelleen maksamista; ja

 3)

lisäkorvaustoimisto ne asiat, jotka koskevat elinkoron korottamista, elinkoron lisäysosaa sekä täydennyskorkoa.
Sotilashuoltoeläkeosasto
7 §

Sotilashuoltoeläkeosastossa on huoltoeläketoimisto ja sotilastoimisto.

Huoltoeläketoimiston tehtävänä on käsitellä ne sotilasvammalainsäädännön mukaiset asiat, jotka koskevat kuoleman tai katoamisen johdosta suoritettavia korvauksia.

Sotilastoimiston tehtävänä on huolehtia yleisönpalvelusta ja neuvonnasta sekä käsitellä sotilasvammalainsäädännön mukaiset yleisön palveluun liittyvät korvausasiat.
Sotilaslääkintäarkisto
8 §

Sotilaslääkintäarkiston tehtävänä on:

 1)

vastaanottaa, säilyttää ja järjestää 1§:n 3 kohdassa tarkoitettu arkistoaines; sekä

 2)

antaa hallussaan olevista asiakirjoista tietoja noudattaen, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta on säädetty.
Tapaturmaviraston henkilökunta
9 §

Tapaturmaviraston päällikkönä on ylijohtaja sekä hänen apunaan johtaja.

Kussakin osastossa on osastopäällikkö ja kussakin toimistossa toimistopäällikkö. Sotilashuoltoeläkeosaston osastopäällikkö toimii kuitenkin samalla osaston huoltoeläketoimiston päällikkönä.

Lisäksi tapaturmavirastossa on korvauslakimiehen, kamreerin ja esittelijän virkoja sekä notaarin, kirjaajan, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, konekirjoittajan, vanhemman vahtimestarin ja vahtimestarin toimia. Näiden virkojen ja toimien haltijoiden sijoittelusta eri osastoille ja sotilaslääkintäarkistoon määrää ylijohtaja.

Tapaturmavirastoon voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa tapaturmaviraston viran tai toimen taikka ylimääräisen toimen haltijaa sekä tilapäistä toimihenkilöä.
10 §

Kelpoisuusehtoina tapaturmaviraston virkoihin ja toimiin vaaditaan:

 1)

ylijohtajalta, johtajalta ja muulta kuin talousosaston osastopäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tuomarin tehtäviin;

 2)

talousosaston osastopäälliköltä ekonomin tutkinto tai virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys valtion tilinpitoon ja talousasioihin;

 3)

toimistopäälliköltä ja korvauslakimieheltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

 4)

kamreerilta virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys tilinhoitotehtäviin; sekä

 5)

esittelijältä ja notaarilta varanotaarin tai muu vastaava virkaan tai toimeen soveltuva korkeakoulututkinto.

Yleisenä vaatimuksena tapaturmaviraston virkoihin ja toimiin pääsemiseksi on sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin ja toimiin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto.
11 §

Ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Johtajan nimittää tasavallan presidentti viran oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavana ja tapaturmaviraston annettua hakijoista lausuntonsa.

Osastopäällikön nimittää valtioneuvosto viran oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavana ja tapaturmaviraston annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistopäällikön nimittää sosiaali- ja terveysministeriö viran oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavana ja tapaturmaviraston annettua hakijoista lausuntonsa.

Muun viran tai toimen haltijan nimittää tapaturmavirasto, korvauslakimiehen, kamreerin ja esittelijän kuitenkin vasta viran oltua kolmenkymmenen päivän ajan haettavana.

Ylimääräisen toimenhaltijan ottaa sama viranomainen, joka nimittää vastaavan peruspalkkaisen viran tai toimen haltijan. Valtioneuvoston nimittämää viran haltijaa vastaavan ylimääräisen toimen haltijan ottaa kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriön nimittämää vastaavan tapaturmavirasto.

Tilapäisen toimihenkilön sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan ottaa tapaturmavirasto.
12 §

Ylijohtajalle ja johtajalle myöntää virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriö, yli kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Muille viran tai toimen haltijoille myöntää virkavapautta tapaturmavirasto. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää kuitenkin virkavapauden osastopäällikölle pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukaudeksi.

Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.
13 §

Avoinna olevan viran tai toimen virkaatoimittavan hoitajan määrää se viranomainen, joka siitä myöntää virkavapautta.
14 §

Eron virasta tai toimesta myöntää se viranomainen, joka on viran tai toimen täyttänyt.
Henkilökunnan tehtävät
15 §

Ylijohtajan tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää tapaturmaviraston toimintaa;

 2)

valvoa, että virastolle kuuluvat tehtävät suoritetaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti; sekä

 3)

seurata viraston toimialaan kuuluvan lainsäädännön kehitystä ja tehdä aloitteita toimialalle tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.
16 §

Johtajan tehtävänä on:

 1)

ylijohtajan apuna johtaa, valvoa ja kehittää tapaturmaviraston toimintaa; sekä

 2)

käsitellä ne asiat, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvat johtajalle tai jotka ylijohtaja on määrännyt hänen käsiteltävikseen.
17 §

Osastopäällikön tulee:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää osastonsa toimintaa sekä sen toimialaan kuuluvien asioiden hoitoa;

 2)

huolehtia siitä, että osastolle kuuluvat asiat käsitellään tehokkaasti;

 3)

valvoa ratkaisujen yhdenmukaisuuden noudattamista osastonsa toimialalla; sekä

 4)

suorittaa ylijohtajan tai johtajan hänelle määräämät muut tehtävät.
18 §

Toimistopäällikön tulee:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää toimistonsa toimintaa;

 2)

huolehtia siitä, että toimistolle kuuluvat asiat käsitellään tehokkaasti;

 3)

valvoa ratkaisujen yhdenmukaisuuden noudattamista toimistonsa toimialalla; sekä

 4)

suorittaa osastopäällikön hänelle määräämät muut tehtävät.
19 §

Kamreerin tulee:

 1)

toimia osastopäällikön apuna talousosaston asioissa;

 2)

huolehtia tapaturmaviraston kirjanpidosta, palkanlaskennasta ja kassatoiminnasta; sekä

 3)

allekirjoittaa maksumääräykset.
20 §

Muiden virkamiesten ja työsopimussuhteessa olevien henkilöiden tulee suorittaa heille työjärjestyksessä määrätyt tai muutoin annetut tehtävät.
Asian käsittely tapaturmavirastossa
21 §

Tapaturmavirastolle kuuluvan asian ratkaisee:

ylijohtaja;

johtaja;

osastopäällikkö;

toimistopäällikko;

korvauslakimies; taikka

muu tapaturmaviraston virkamies, jolle työjärjestyksessä on sellainen ratkaisuoikeus annettu.

Ratkaisu tehdään asianomaisen virkamiehen esittelystä. Korvausasia voidaan ratkaista esittelyttäkin.
22 §

Tapaturmaviraston päätökset, milloin niistä ei anneta toimituskirjaa, merkitään päätösluetteloon, jonka allekirjoittaa asian ratkaisija ja varmentaa esitellyissä asioissa esittelijä.

Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, on hänellä oikeus saada mielipiteensä merkityksi päätösluetteloon tai toimituskirjan taltiokappaleeseen. Eriävä mielipide on esittelijän allekirjoitettava ja asian ratkaisijan on samaan asiakirjaan tehtävä merkintä eriävän mielipiteen esittämisestä.

Jos toimituskirja korvauspäätöksestä tai korvauspäätökseen perustuvasta maksusitoumuksesta annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaansaatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti tai painomenetelmää käyttäen.
23 §

Ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

 1)

tapaturmaviraston toiminnan yleistä ohjaamista;

 2)

työjärjestystä ja ehdotusta tiliohjesäännöksi;

 3)

tulo- ja menoarvioehdotusta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa;

 4)

ehdotusta virkojen ja toimien perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta;

 5)

tapaturmaviraston täytettävän viran tai toimen haltijan nimittämistä, vapauttamista tai eron myöntämistä taikka ylimääräisen toimenhaltijan tahi tilapäisen toimihenkilön taikka työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista, irtisanomista tai määräyksen peruuttamista;

 6)

virastodemokratiaohjesääntöä ja työsuojelua;

 7)

virkarikoksia ja kurinpitoa;

 8)

ministeriölle tehtäviä esityksiä;

 9)

valtionkorvausta saavien sotainvalidien kuntoutus-ja hoitolaitosten perustamista;

 10)

viranomaisille annettavia lausuntoja muissa kuin korvausasioisa;

 11)

määrärahojen käyttöä; sekä

 12)

oikeudenkäyntiin ryhtymistä.

Ylijohtaja voi antaa 1 momentin 10-12 kohdissa mainitut asiat johtajan tai asianomaisen osastopäällikön ratkaistaviksi.

Ylijohtaja voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisen korvaus- tai muun asian, joka muutoin olisi jonkun toisen virkamiehen ratkaistava.

Ylijohtajan ratkaistavan asian esittelee osastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu ylijohtajan määräämä virkamies.
24 §

Johtaja, osastopäällikkö ja toimistopäällikkö ratkaisevat heille kuuluvat asiat.

Milloin asian laatu antaa siihen aihetta, on osastopäälliköllä tehtäviensä puitteissa oikeus ottaa ratkaistavakseen korvausasioita, jotka muutoin olisivat muun virkamiehen ratkaistavia.
25 §

Korvauslakimies ratkaisee hänelle määrätyt korvausasiat. Asioissa, joihin sisältyy periaatteellisesti tärkeä kannanotto, hänen tulee neuvotella toimistopäällikön ja tarvittaessa osastopäällikön kanssa.

Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee soveltuvin osin myös sellaista virkamiestä, jolle työjärjestyksessä on annettu ratkaisuoikeus.
26 §

Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston toimialaa, käsitellään siinä osastossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Ylijohtaja määrää tarvittaessa, missä osastossa asia on käsiteltävä.
27 §

Ylijohtajan ollessa estynyt on hänen sijaisenaan johtaja taikka, tämänkin ollessa estynyt, virassa vanhin osastopäällikkö.

Johtajan ollessa estynyt on hänen sijaisenaan virassa vanhin osastopäällikkö.

Ylijohtaja määrää tarvittaessa kuka osastopäällikön tai toimistopäällikön ollessa estynyt on hänen sijaisenaan.
28 §

Tapaturmaviraston virkamies on velvollinen ylijohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisiakin tehtäviä, jotka hänelle eivät muutoin kuulu.
29 §

Tarkempia määräyksiä osastoissa, toimistoissa ja sotilaslääkintäarkistossa käsiteltävistä asioista, niiden esittelystä ja käsittelymenettelystä, asioiden ratkaisemisesta sekä viran ja toimen haltijain tehtävistä ja viraston muista työskentelymuodoista annetaan työjärjestyksessä. Työjärjestyksen vahvistaa tapaturmavirasto.
Erinäisiä säännöksiä
30 §

Tapaturmaviraston ylijohtajaa ja johtajaa syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa ja muita tapaturmaviraston virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.

Jos muu tapaturmaviraston virkamies kuin ylijohtaja, johtaja tai osastopäällikkö on syyllistynyt virheellisyyteen tai virkavelvollisuuksiensa laiminlyöntiin, joka ei ole sen laatuista, että siitä on syytettävä tuomioistuimessa, taikka on osoittanut sopimatonta käytöstä, voi tapaturmavirasto rangaista häntä siitä kurinpitotoimin joko suullisella tai kirjallisella varoituksella taikka virantoimituksesta erottamisella enintään kuuden kuukauden ajaksi.

Viraltapanosta kurinpitotoimin sekä virkamiehen pidättämisestä virantoimituksesta on säädetty erikseen.

Syyttäjänä kurinpitoasioissa toimii yleisen osaston osastopäällikkö.
31 §

Tapaturmaviraston tulee antaa kultakin kalenterivuodelta toiminnastaan kertomus sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.
32 §

Tapaturmavirastosta annetun lain 2§:n 2 momentissa tarkoitetut asiantuntijat määrää tapaturmavirasto. Asiantuntijapalkkiot vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.

Asiantuntijan tulee tapaturmaviraston pyynnöstä antaa lausuntoja sekä tarvittaessa saapua tapaturmavirastoon neuvottelemaan.

Tapaturmavirasto voi kuulla muitakin kuin 1 momentissa mainittuja asiantuntijoita.
33 §

Tapaturmaviraston päätökseen haetaan muutosta, jollei erikseen ole toisin säädetty, korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Päätökseen, joka koskee virkamiehen nimittämistä, määräämistä tai ottamista, irtisanomista tai vapauttamista taikka määräyksen peruuttamista, ei saa hakea muutosta valittamalla. Valittaa ei myöskään saa päätöksestä, jolla tapaturmaviraston virkamiehelle on kurinpitotoimin annettu varoitus.
34 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987. Tällä asetuksella kumotaan tapaturmavirastosta 30 päivänä joulukuuta 1969 annettu asetus (918/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa