Tässä laissa säädetään valtion virkamiehelle ja työntekijälle valtion varoin ulkomailla järjestettävästä terveydenhuollosta ja ennalta ehkäisevästä työterveyshuollosta.

Tämä laki ei koske virkamiestä eikä työntekijää, jolla on oikeus saada korvausta terveydenhuollon kustannuksista sellaisen matkavakuutuksen perusteella, josta aiheutuvien kulujen korvaamisesta on erikseen säädetty tai määrätty taikka valtion virkaehtosopimuksin sovittu. Jos korvausta ei suoriteta matkavakuutuksesta, voidaan terveydenhuollon kustannukset korvata tämän lain nojalla.

Suomen kansainvälisessä kehitysyhteistyössä palvelevalle virkamiehelle ja työntekijälle voidaan kustantaa 1 momentin 1-3, 5, 6 ja 8 kohdassa tarkoitettu, muunkin lääkintäkoulutuksen saaneen henkilön kuin lääkärin määräämä tai antama hoito.

Ulkoasiainministeriö maksaa 3§:ssä mainitusta terveydenhuollosta aiheutuneet kustannukset suoraan palvelun antajalle. Erityisistä syistä voidaan virkamiehen tai työntekijän itsensä maksamat kustannukset korvata tälle jälkikäteen.

Terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät matkakustannukset korvataan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Terveydenhuoltoa järjestetään asemamaassa tai erityisistä syistä muualla ulkomailla. Mikäli terveydenhuolto voidaan järjestää tarkoituksenmukaisimmin Suomessa, se kustannetaan ulkomailla järjestettynä vain siihen ajankohtaan saakka kuin terveydenhuollon järjestämistä ulkomailla on ollut pidettävä perusteltuna. Tällöin otetaan huomioon sairauden laatu ja hoidosta aiheutuneet kokonaiskustannukset.

Trooppisesta sairaudesta aiheutunut hoito sekä rokotukset ja muut vastaavat toimet sairauden ennalta ehkäisemiseksi kustannetaan myös kotimaassa.

Jos vaikeasti loukkaantunutta tai sairastunutta ei voida asianmukaisesti hoitaa asemamaassa, ulkoasiainministeriö voi päättää, että potilaan kiireellisestä kuljettamisesta Suomeen tai erityisistä syistä kolmanteen maahan aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.

Jos tässä laissa tarkoitetulla virkamiehellä, työntekijällä, perheenjäsenellä tai kotiapulaisella on oikeus saada korvausta terveydenhuollosta ulkomailla aiheutuneista kustannuksista muun lain nojalla, siirtyy oikeus muun lain nojalla maksettaviin korvauksiin valtiolle siltä osin kuin terveydenhuolto on kustannettu tämän lain mukaan.

Virkamies tai työntekijä ei ilman perusteltua syytä voi kieltäytyä osallistumasta 1 momentissa mainittuihin terveystarkastuksiin.

Edellä 8§:ssä tarkoitettua työterveyshuoltoa voidaan järjestää soveltuvin osin myös ulkomailla valtion palvelukseen otetulle työntekijälle, joka ei ole Suomen kansalainen, kun työstä johtuvat terveysvaarat sitä edellyttävät.

Edellä 2§:ssä tarkoitetulle perheenjäsenelle ja kotiapulaiselle voidaan tarvittaessa järjestää Suomessa terveystarkastuksia terveydentilan selvittämiseksi.

Jos virkamies tai työntekijä ei noudata tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, voidaan terveydenhuolto jättää joko kokonaan tai osittain kustantamatta.

Terveydenhuollosta aiheutunut kustannus voidaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa myös periä virkamieheltä tai työntekijältä takaisin ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

Mitä 2 momentissa mainitussa laissa on säädetty saamisen vanhentumisesta, ei sovelleta 2 momentissa tarkoitettuihin valtion saamisiin.

Ulkoasiainministeriö huolehtii tämän lain mukaisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon järjestämisestä ja kustannusten korvaamisesta.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1987.

Tällä lailla kumotaan ulkomaanedustuksessa sekä Suomen kansainvälisessä kehitysyhteistyössä palvelevan henkilön terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta 18 päivänä kesäkuuta 1971 annettu laki (461/71) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja ulkomailla palvelevan valtion virkamiehen ja työntekijän terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta eräissä tapauksissa 13 päivänä huhtikuuta 1973 annettu laki (310/73).