1987

1293/1987 Asetus valtion mielisairaaloista

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään valtion mielisairaaloista 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun lain (1292/87) 3 ja 5§:n nojalla:

 Virkamiehet ja muu henkilökunta
1§

Valtion mielisairaaloissa voi olla ylilääkärin, osastonlääkärin, talouspäällikön, apulaislääkärin, ylihoitajan, apulaisylihoitajan, psykologin, osastonhoitajan, lääkekeskuksen hoitajan, konepäällikön, apulaisosastonhoitajan, erikoissairaanhoitajan, konemestarin, sosiaalityöntekijän, alikonemestarin, sairaanhoitajan, toimintaterapeutin, työnohjaajan, laboratoriohoitajan, emännän, mielisairaanhoitajan, työnjohtajan, asentajan, sähköasentajan, maalarin, korjausmiehen, liikunnanohjaajan, tilanhoitajan, puutarhurin, autonkuljettajan, keskusvarastonhoitajan, kirjanpitäjän, koneenhoitajan, pesulanjohtajan, siivoustyönjohtajan, talonmiehen, vahtimestarin, laitosmiehen, puhelunvälittäjän, varastonhoitajan, kuljettaja, yövartijan, apulaisemännän, keittäjän, toimistosihteerin, konekirjoittajan, osastoavustajan, toimistovirkailijan, vahtimestarin apulaisen, kylvettäjän, ompelijan, tarjoilijan, keittiöapulaisen, käsityönohjaajan, leipojan, pesijän ja sairaala-apulaisen virkoja.

Sairaaloihin voidaan ottaa tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Sairaalaan, jossa annetaan yliopistollista opetusta, voidaan ottaa amanuensseja.
Johtokunta
2§

Valtion mielisairaaloiden johtokuntaan kuuluu jäseninä kolme lääkintöhallituksen edustajaa sekä sairaaloiden johtavat lääkärit. Lääkintöhallitusta edustavat jäsenet ja johtokunnan jäsenten henkilökohtaiset varajäsenet määrää lääkintöhallitus kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Lääkintöhallitus määrää samalla, ketkä jäsenistä toimivat johtokunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
3§

Johtokunnan tehtävänä on:

 1)

antaa lääkintöhallitukselle lausunto sairaaloiden toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä tulo- ja menoarvioehdotuksista;

 2)

vahvistaa tutkimus- ja hoitovälineiden sekä kaluston vuosittaiset perushankintaohjelmat ja antaa hankintoja koskevat yleiset ohjeet;

 3)

vahvistaa sairaaloiden koulutusmäärärahojen käyttösuunnitelman perusteet;

 4)

antaa lääkintöhallitukselle lausunto valtioneuvoston tai lääkintöhallituksen täytettävinä olevien virkojen hakijoista;

 5)

käsitellä sairaaloiden vuosikertomukset;

 6)

antaa lääkintöhallitukselle lausunto sairaaloiden sairaansijamäärien vahvistamisesta;

 7)

vahvistaa sairaaloiden johtosäännöt;

 8)

hyväksyä sairaaloiden arkistosäännöt; sekä

 9)

käsitellä muut laajakantoiset ja periaatteelliset asiat sekä ohjata ja valvoa sairaaloiden toimintaa ja antaa sitä koskevia ohjeita.
4§

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta taikka kolmen johtokunnan jäsenen sitä pyydettyä. Johtokunta on päätösvaltainen kokouksen puheenjohtajan sekä kolmen muun jäsenen tai varajäsenen ollessa saapuvilla.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota jäsenten enemmistö on kannattanut, tai äänten mennessä tasan se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
5§

Johtokunnan kokouksessa sairaaloita yhteisesti koskevat asiat esittelee puheenjohtaja, jäsen tai puheenjohtajan määräämä sairaalan johtoryhmään kuuluva virkamies. Yhtä sairaalaa koskevan asian esittelee asianomaisen sairaalan johtoryhmään kuuluva virkamies, jonka tehtäviin esiteltävä asia kuuluu.

Johtokunnan kokouksesta on laadittava päätöspöytäkirja, jota pitää johtokunnan määräämä virkamies. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri.

Sosiaali- ja terveysministeriölle tai lääkintöhallitukselle annettaviin lausuntoihin ja esityksiin, jotka on käsitelty johtokunnan kokouksessa, on liitettävä pöytäkirjan ote, milloin asiassa on tapahtunut äänestys tai esittelijä on ilmoittanut eriävän mielipiteensä.
Johtava lääkäri ja johtoryhmä
6§

Lääkintöhallitus määrää sairaalan ylilääkäreistä yhden johtavaksi lääkäriksi viideksi vuodeksi kerrallaan.

Johtavaksi lääkäriksi määrättävällä ylilääkärillä tulee olla tehtävän edellyttämä hallinnollinen pätevyys.
7§

Johtavan lääkärin tulee:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää sairaalan toimintaa;

 2)

huolehtia sairaalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta ja valvoa sen toteuttamista;

 3)

ohjata lääkehuollon suunnittelua ja toimeenpanoa;

 4)

huolehtia tutkimus- ja hoitovälineistä, sairauskertomusarkistosta ja kirjastosta;

 5)

huolehtia tieteellisistä kokoelmista ja niiden luetteloinnista sekä hyväksyä tieteellisen kokoelman kartuttamista koskevat hankinnat;

 6)

hyväksyä tutkimus- ja hoitovälineitä sekä lääkkeitä koskevat laskut;

 7)

huolehtia sairaalan vuosikertomuksen laatimisesta; sekä

 8)

päättää ne sairaalan alaan kuuluvat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty lääkintöhallituksen, johtokunnan tai sairaalan muiden virkamiesten päätettäväksi.

Johtava lääkäri toimii mielisairaslain 7§:ssä tarkoitettuna vastuunalaisena lääkärinä.

Johtava lääkäri voi kirjallisesti siirtää päätösvaltaansa kuuluvia asioita alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi. Antamansa määräyksen hän voi peruuttaa.
8§

Johtavan lääkärin tehtäviä tämän vuosiloman aikana tai muuten estyneenä ollessa hoitaa se ylilääkäri, jonka lääkintöhallitus tehtävään määrää.

Johtavan lääkärin tehtäviä hoitava ei saa ilman painavia syitä tehdä sellaista päätöstä, joka poikkeaisi johtavan lääkärin toiminnassaan noudattamista periaatteista.
9§

Johtava lääkäri, ylihoitaja ja talouspäällikkö toimivat sairaalan johtoryhmänä, jonka tehtävänä on kehittää, yhteensovittaa ja seurata sairaalan toimintaa sekä käsitellä lääkintöhallitukselle ja johtokunnalle esitettävät asiat.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
10§

Kelpoisuusvaatimuksena valtion mielisairaaloiden virkoihin sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Sen lisäksi vaaditaan:

 1)

ylilääkäriltä psykiatrian erikoislääkärin oikeus ja lisäksi oikeuspsykiatrian suppean erikoisalan pätevyys;

 2)

talouspäälliköltä virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys julkisen talouden hoitoon;

 3)

osastonlääkäriltä psykiatrian erikoislääkärin oikeus;

 4)

apulaislääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri;

 5)

ylihoitajalta psykiatrisen sairaanhoidon erikoiskoulutus sekä sairaanhoidon hallinnon tutkinto tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin; ja

 6)

lääkekeskuksen hoitajalta ja psykologilta soveltuva korkeakoulututkinto.
Virkojen täyttäminen ja muihin tehtäviin ottaminen
11§

Ylilääkärin nimittää lääkintöhallitus.

Talouspäällikön, osastonlääkärin, ylihoitajan, lääkekeskuksen hoitajan ja psykologin viran täyttää johtokunta. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa johtava lääkäri, jollei johtosäännössä toisin määrätä.
Virkavapaus
12§

Asianomainen sairaala myöntää virkavapauden virkamiehelle silloin, kun kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja kun kysymys on muusta virkavapaudesta, joka kestää enintään vuoden. Johtavalle lääkärille virkavapautta myöntää tällaisessa tapauksessa lääkintöhallitus.

Yli vuoden kestävästä muusta kuin laissa tai asetuksessa säädetyin tai virkaehtosopimuksin sovituin edellytyksin myönnettävästä virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen.
13§

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää se viranomainen, jolle virkavapauden myöntäminen kuuluu.
Virkamiesten tehtävät
14§

Ylilääkärin tulee:

 1)

huolehtia omalta osaltaan sairaalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta ja valvoa sen toteuttamista sekä huolehtia omalta osaltaan tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistelemisesta;

 2)

päättää johtavan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti poliklinikalle taikka sairaansijalle tutkittavaksi tai hoidettavaksi ottamisesta ja sairaalasta poistamisesta sekä vastata sairaiden hoidosta ja valvoa, että päivystystä hoidetaan asianmukaisesti;

 3)

huolehtia sairauskertomusten laatimisesta ja päiväkirjan pitämisestä;

 4)

kehittää toimintaa toimialallaan;

 5)

valvoa, että asianomaiselle poliisiviranomaiselle ilmoitetaan ne kuolemantapaukset, joissa poliisin suorittama tutkinta on mahdollisesti tarpeen; sekä

 6)

valvoa alaisensa henkilökunnan toimintaa ja henkilöstösuunnitelmien toteuttamista sekä suorittaa toimialaansa kuuluvat johtavan lääkärin määräämät muut tehtävät.

Ylilääkäri voi kirjallisesti antaa omaan toimivaltaansa kuuluvia asioita alaisensa lääkärin ratkaistavaksi. Antamansa määräyksen hän voi peruuttaa.
15§

Talouspäällikön tulee:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää sairaalan taloushallintoa sekä alaisensa henkilökunnan toimintaa;

 2)

omalta osaltaan huolehtia sairaalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta ja valvoa sen toteuttamista sekä laatia sairaalan tulo- ja menoarvioehdotus;

 3)

valvoa tulo- ja menoarvion toteuttamista ja määrärahojen käyttöä sekä sitä, että palkkalaskenta, maksuliike ja kirjanpito samoin kuin muut tiliohjesäännössä erikseen mainitut tehtävät hoidetaan niitä koskevien säännösten mukaisesti;

 4)

hyväksyä menoarvion rajoissa laskut maksettaviksi, tutkimus- ja hoitovälineitä sekä lääkkeitä koskevia laskuja lukuun ottamatta, sekä huolehtia saatavien perimisestä;

 5)

huolehtia annettujen ohjeiden mukaisesti hankintojen toimeenpanosta ja pitää omalta osaltaan huolta sairaalan irtaimen omaisuuden luetteloimisesta sekä toimia vastaavana arkistonhoitajana;

 6)

tarkastaa kunakin vuonna valvonnassaan oleva irtaimisto sekä tehdä lääkintöhallitukselle vuosittain esitys kelvottomaksi käyneiden esineiden poistamiseksi;

 7)

toimia sairaalan isännöitsijänä ja hoitaa sairaalalle kuuluvaa maatilaa;

 8)

valvoa alaisensa henkilökunnan toimintaa ja henkilöstösuunnitelmien toteuttamista;

 9)

huolehtia sairaalan henkilökunnan osalta nimikirjan pitämisestä; sekä

 10)

suorittaa muutkin toimialaansa kuuluvat johtavan lääkärin määräämät tehtävät.

Talouspäällikön tehtäviä tämän vuosiloman aikana tai muuten estyneenä ollessa hoitaa talouspäällikön esityksestä johtavan lääkärin määräämä virkamies.
16§

Ylihoitajan tulee:

 1)

johtaa, valvoa ja kehittää hoitohenkilökunnan toimintaa omalla toimialueellaan;

 2)

huolehtia omalta osaltaan sairaalan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisesta ja valvoa sen toteuttamista sekä huolehtia omalta osaltaan tulo- ja menoarvioehdotuksen valmistelemisesta;

 3)

osallistua henkilöstösuunnitelmien tekemiseen ja osaltaan valvoa niiden toteuttamista; sekä

 4)

suorittaa toimialaansa kuuluvat johtavan lääkärin määräämät muut tehtävät.

Ylihoitajan tehtäviä tämän vuosiloman aikana tai muuten estyneenä ollessa hoitaa johtavan lääkärin ylihoitajan esityksestä määräämä apulaisylihoitaja.
Sairaansijojen lukumäärä ja hoitomaksut
17§

Sairaalan sairaansijojen luvun vahvistaa lääkintöhallitus. Sairaansijoista voi osa olla vapaasijoja sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää.
18§

Tutkimuksesta ja hoidosta sairaalassa ja sen poliklinikalla peritään sairaalalle asetuksella erikseen vahvistetut maksut potilaalta tai siltä, joka hänen puolestaan on niiden suorittamisesta vastuussa.
Erinäisiä säännöksiä
19§

Sairaalan virkamiehen ja muun sairaalassa työskentelevän on kirjallisesti vakuutettava olevansa sivulliselle ilmaisematta, mitä hän sairaalassa tutkittavana tai hoidettavana olevista yksityistä henkilöä koskevista tai muista asian luonteen vuoksi salassa pidettävistä asioista on saanut tietoonsa.
20§

Virastodemokratian toteuttamista varten sairaaloissa voi olla yhteistyökomitea ja henkilöstöneuvosto. Näillä on oikeus antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita henkilöstöä koskevissa asioissa.

Yhteistyökomitean ja henkilöstöneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin sairaaloiden virastodemokratiaohjesäännöissä, jotka johtokunta vahvistaa.
21§

Sairaaloiden johtavia lääkäreitä syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.
22§

Sairaaloiden johtosäännöissä annetaan tarkemmat määräykset sairaalan toiminnasta sekä viranhaltijoiden tehtävistä.
23§

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa lääkintöhallitus.
Voimaantulo
24§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan 16 päivänä kesäkuuta 1938 annettu valtion siviilisairaalain ohjesäännön sisältävä asetus (242/38) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä valtion sairaanhoitolaitosten sairaanhoitohenkilökunnasta 21 päivänä joulukuuta 1929 annettu asetus (425/29).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
25§

Tässä asetuksessa tarkoitettu virka saadaan täyttää haettavaksi julistamatta sitä ensimmäisen kerran täytettäessä.

Sen estämättä, mitä 10§:ssä on säädetty, on henkilö, joka on nimitetty mainitussa pykälässä tarkoitettuun sairaalan vakinaiseen virkaan tai sitä vastaavaan toimeen ennen tämän asetuksen voimaantuloa kelpoinen tällaiseen virkaan.

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Tarja Halonen