1987

1291/1987 Asetus lääkintöhallituksesta

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:

 Lääkintöhallituksen tehtävät
1§

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisena keskusvirastona lääkintöhallitus:

 1)

ohjaa, valvoo ja kehittää terveyden- ja sairaanhoitoa sekä apteekkilaitosta, lääkkeiden valmistusta ja kauppaa;

 2)

ohjaa ja valvoo sairaanhoitolaitosten ja laboratorioiden toimintaa ja taloudenhoitoa;

 3)

harjoittaa alan tutkimus-, suunnittelu-, tilastointi-, rationalisointi-, standardisointi- ja neuvontatoimintaa; sekä

 4)

suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty lääkintöhallitukselle.
2§

Lääkintöhallituksen alaisia valtion viranomaisia ovat:

 1)

lääninhallitukset niiden tehtävien osalta, joista on erikseen säädetty tai määrätty;

 2)

lääkelaboratorio; sekä

 3)

valtion mielisairaalat, sikäli kuin erikseen ei ole toisin säädetty.

Lääkärit, hammaslääkärit ja muu terveydenhuoltohenkilöstö sekä sairaanhoito- ja apteekkilaitos samoin kuin lääkkeiden, myrkkyjen, sairaanhoitotarvikkeiden, tupakan, tupakkatuotteiden ja -jäljitelmien sekä tupakointivälineiden maahantuonti, valmistus, mainonta ja kauppa ovat lääkintöhallituksen alaisia niin kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty.
Lääkintöhallituksen osastot ja toimistot
3 §

Lääkintöhallituksessa on:

hallinto-osasto, terveydenhoito-osasto, kansanterveysosasto, sairaalaosasto, suunnitteluosasto sekä erillisenä toimistona apteekkitoimisto.

Osastot jakaantuvat toimistoihin sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Toimistot voidaan jakaa jaostoihin.
Hallinto-osasto
4§

Hallinto-osastossa on hallinnollinen toimisto, yleinen toimisto, oikeuslääkeopillinen toimisto, taloustoimisto ja teknillinen toimisto.
5§

Hallinnollisen toimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

lainsäädäntöä;

 2)

oikeudenkäyntejä ja muita oikeudellisia kysymyksiä, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle;

 3)

määrärahojen käyttöön liittyviä periaatteellisia ja oikeudellisia kysymyksiä;

 4)

rationalisointia;

 5)

lääkintöhallituksen sekä sen alaisten valtion, kunnan tai muun julkisen yhdyskunnan virkamiesten ja työntekijöiden virka- ja työsuhdetta sekä niistä johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia, sikäli kuin näiden asioiden käsitteleminen kuuluu lääkintöhallitukselle;

 6)

lääkintöhallituksen ja sen alaisten valtion virkamiesten sekä julkisen yhdyskunnan palveluksessa taikka yksityisen tai yhtymän omistamassa sairaanhoitolaitoksessa taikka yksityisinä ammatinharjoittajina toimivien lääkärien, hammaslääkärien, hammasteknikoiden, terveystarkastajien, sairaanhoitotoimen harjoittajien, optikoiden ja koulutettujen hierojien sekä lääkintöhallituksen kurinpitovallan alaisen muun terveydenhuoltohenkilökunnan samoin kuin apteekkarin, lääketehtaan ja lääketukkukaupan vastuunalaisen johtajan, proviisorin ja farmaseutin virkarikoksia ja kurinpitoa;

 7)

työjärjestystä;

 8)

virastodemokratiaa ja työsuojelua;

 9)

asiakirjojen kirjaamista ja lähettämistä, arkistoa sekä nimikirjan pitoa;

 10)

painatustöitä; sekä

 11)

viranomaisille annettavia lääkintöhallituksen istunnossa käsiteltäviä, useamman kuin yhden osaston tai erillisen toimiston toimialaa koskevia esityksiä ja lausuntoja, jollei pääjohtaja määrää tällaista esitystä tai lausuntoa jonkin muun osaston tai erillisen toimiston tehtäväksi.
6§

Yleisen toimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

lääkärin-, hammaslääkärin- ja sairaanhoitotoimen harjoittamista;

 2)

hammasteknikoiden, optikoiden ja koulutettujen hierojien sekä lääkintöhallituksen alaisen muun terveydenhuoltohenkilökunnan ammatinharjoittamista;

 3)

lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen samoin kuin muun terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen liittyviä toimenpiteitä; sekä

 4)

terveydenhuoltoalan kansainvälistä yhteistoimintaa, sikäli kuin asia ei kuulu muulle toimistolle.
7§

Oikeuslääkeopillisen toimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

oikeus- ja vakuutuslääkeopillisia sekä oikeuspsykiatrisia tutkimuksia ja lausuntoja sekä niihin liittyviä toimenpiteitä;

 2)

syntymä- ja kuolintodistuksia sekä kuolemansyyn selvittämistä;

 3)

steriloimista;

 4)

kastroimista; sekä

 5)

raskauden keskeyttämistä.
8§

Taloustoimiston tehtävänä on:

 1)

laatia lääkintöhallituksen tulo- ja menoarvioehdotus sekä erityismenoarvio;

 2)

huolehtia maksuliikkeestä ja valvoa määrärahojen käyttöä;

 3)

käsitellä lääkintöhallituksen tilinpitoa ja kassanhoitoa sekä sen alitilittäjien ja tilintekijöiden varojen hoitoa ja kirjanpitoa koskevat asiat;

 4)

suorittaa matka- ja muiden laskujen tarkastukset;

 5)

suorittaa alitilittäjien ja tilintekijöiden varainhoidon tarkastuksia;

 6)

suorittaa lääkintöhallitukselle tilivirastona kuuluvat tehtävät, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle; sekä

 7)

avustaa suunnitteluosastoa toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisessa.
9§

Teknillisen toimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

terveydenhuoltoalan rakennus-, kone-, väline- ja laitehankintojen teknillistaloudellista ohjausta, valvontaa ja edullisuusvertailua;

 2)

terveydenhuoltoalan rakennusten, koneiden, välineiden, laitteiden ja sairaanhoitotarvikkeiden turvallisuutta ja standardisointia;

 3)

lääkintöhallituksen ja sen alaisten laitosten sekä muiden sen johdon, ohjauksen ja valvonnanalaisten laitosten tietojenkäsittelylaitteistoja ja niiden standardisointia sekä automaattista tietojenkäsittelyä, siltä osin kuin asiat eivät kuulu muulle osastolle tai toimistolle; sekä

 4)

kotimaista valmistetta olevien koneiden, laitteiden välineiden, tarvikkeiden ja kulutustavaran käytön edistämistä.
Terveydenhoito-osasto
10§

Terveydenhoito-osastossa on ympäristöhygienian toimisto ja terveyskasvatustoimisto.
11§

Ympäristöhygienian toimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:

 1)

valtakunnallista suunnitelmaa ympäristöterveydenhuollon osalta;

 2)

tartuntatauteja sekä niitä koskevia kansainvälisiä sopimuksia;

 3)

rokotuksia;

 4)

asunto- ja ympäristöhygieniaa sekä terveydenhoitotekniikkaa;

 5)

elintarvikehygieniaa ja sen valvontaa;

 6)

säteilysuojausta;

 7)

myrkkyjä ja torjunta-aineita, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle toimistolle; sekä

 8)

terveyskeskusten toimintaa tartuntatautien vastustamista ja yleistä terveydenhoitoa koskevalta osin sekä toimiston toimialaan kuuluvaa kansanterveystyön suunnittelua.
12§

Terveyskasvatustoimiston tehtävänä on:

 1)

käsitellä terveyskasvatusta, sen suunnittelua ja kehittämistä koskevat asiat;

 2)

huolehtia terveyskasvatuksesta ja terveysvalistuksesta, jonka tavoitteena on väestön terveellisten ja turvallisten elintapojen edistäminen, sikäli kuin nämä tehtävät kuuluvat lääkintöhallitukselle;

 3)

käsitellä toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (693/76) ja asetuksessa (225/77) tarkoitetut lääkintöhallitukselle kuuluvat asiat, sikäli kuin ne eivät kuulu muulle osastolle tai toimistolle; sekä

 4)

käsitellä yhteistoiminnassa muiden viranomaisten ja lääkintöhallituksen osastojen kanssa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä annettavaa terveyskasvatusta koskevat asiat sekä ylläpitää näissä asioissa yhteyttä asianomaisiin järjestöihin.
Kansanterveysosasto
13§

Kansanterveysosaston tehtävänä on kansanterveystyön yleinen kehittäminen ja valvonta.

Kansanterveystyötä koskevia asioita valmisteltaessa kansanterveysosaston tulee olla yhteistyössä muiden viranomaisten ja lääkintöhallituksen osastojen kanssa sekä ylläpitää näissä asioissa yhteyttä asianomaisiin järjestöihin.
14§

Kansanterveysosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

kansanterveystyön valtakunnallista suunnitelmaa;

 2)

terveyskeskuksia ja niiden toimintaa;

 3)

oppilaitoksissa järjestettävää terveydenhoitoa;

 4)

työterveyshuoltoa;

 5)

lääkinnällistä kuntoutusta kansanterveystyön osalta;

 6)

sairaankuljetusta;

 7)

hammashuoltoa;

 8)

apuvälinerekisteriä;

 9)

valtakunnallisten palvelujen tuottajia koskevia sopimuksia perusterveydenhuollon osalta;

 10)

kansanterveystyön yleistä rationalisointia; sekä

 11)

terveyden- ja sairaanhoidollisia tutkimus- ja hoitolaitoksia, sikäli kuin asiat eivät kuulu muulle osastolle.
Sairaalaosasto
15§

Sairaalaosaston tehtävänä on erikoissairaanhoidon ja mielenterveystyön yleinen kehittäminen ja valvonta.

Erikoissairaanhoitoa ja mielenterveystyötä koskevia asioita valmisteltaessa sairaalaosaston tulee olla yhteistyössä muiden viranomaisten ja lääkintöhallituksen osastojen kanssa sekä ylläpitää näissä asioissa yhteyttä asianomaisiin järjestöihin.
16§

Sairaalaosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

valtakunnallista suunnitelmaa sairaanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä;

 2)

sairaaloita, mielenterveystoimistoja sekä muita julkisia sairaanhoitolaitoksia;

 3)

lääkinnällistä kuntoutusta erikoissairaanhoidon osalta;

 4)

tartuntatautien vastustamistyötä erikoissairaanhoidon osalta;

 5)

valtakunnallisten palvelujen tuottajia koskevia sopimuksia erikoissairaanhoidon osalta;

 6)

kudos- ja elinsiirtoja; sekä

 7)

sairaalatoiminnan yleistä rationalisointia.

Mielenterveystyön osalta sairaalaosasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

mielisairauksien ja muiden mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä sekä mielisairaiden ja muiden mielenterveyden häiriöistä kärsivien henkilöiden tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta;

 2)

päihteiden väärinkäyttäjien sairaalahoitoa sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisyyn, väärinkäyttäjien hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä;

 3)

mielisairaslaissa (187/52) mainittuja muita hoitomuotoja ja muuta psykiatrista hoitoa; sekä

 4)

kehitysvammaisten erityishuollossa annettavaa sairaanhoitoa.
Suunnitteluosasto
17§

Suunnitteluosaston tehtävänä on:

 1)

sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa (677/82) tarkoitetun valtakunnallisen terveydenhuollon suunnitelman valmistelun ja täytäntöönpanon ohjauksen yhteensovittaminen sekä huolehtia tätä varten tarvittavista tilastoista, tutkimuksista ja selvityksistä;

 2)

huolehtia terveydenhuollon suunnittelua ja päätöksentekoa palvelevan tiedoston ylläpitämisestä;

 3)

lääkintöhallituksen toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen;

 4)

huolehtia terveydenhuoltohenkilöstön keskuskortiston pitämisestä;

 5)

terveydenhuollon valtakunnallisten henkilörekisterien ylläpito siltä osin kuin se ei kuulu muulle osastolle tai toimistolle;

 6)

laatia lääkintöhallituksen vuositilasto ja muut lääkintöhallituksen tehtäväksi annetut tilastot; sekä

 7)

laatia lääkintöhallituksen vuosikertomus.
Apteekkitoimisto
18§

Apteekkitoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:

 1)

lääkkeitä ja niiden valmistusta, maahantuontia, jakelua, myyntiä ja muuta kulutukseen luovutusta sekä markkinointia;

 2)

lääketehdasta, lääketukkukauppaa, apteekkia, sivuapteekkia ja lääkekaappia;

 3)

sairaala-apteekkia ja lääkekeskusta;

 4)

huumausaineita;

 5)

lääkkeenomaisia tuotteita;

 6)

farmakopeaa, lääkeluetteloa ja lääketaksaa;

 7)

kliinisiä lääketutkimuksia ja lääkkeiden sivuvaikutuksia;

 8)

lääkekulutusta ja lääkeinformaatiota;

 9)

lääkkeiden velvoitevarastointia;

 10)

farmaseuttista henkilöstöä; sekä

 11)

lääkelaboratoriota.
Lääkintöhallituksen virkamiehet ja heidän tehtävänsä
19§

Lääkintöhallituksen päällikkönä on pääjohtaja.

Lääkintöhallituksessa on myös ylijohtaja sekä kussakin osastossa osastopäällikkö ja toimistossa toimistopäällikkö. Osastoissa voi lisäksi olla apulaisosastopäälliköitä.

Lisäksi lääkintöhallituksessa voi olla ylilääkärin, ylitarkastajan, arkkitehdin, toimistoinsinöörin, lääkintölakimiehen, tarkastajan, aktuaarin, insinöörin, kamreerin, psykologin, suunnittelusihteerin, kielenkääntäjän, suunnittelijan, tiedotussihteerin, apulaiskamreerin, farmaseutin, kortistonhoitajan, osastosihteerin, työntutkijan, pääkirjanpitäjän, sihteerin, kirjaajan, toimistosihteerin, ylivahtimestarin, kirjanpitäjän, toimistovirkailijan, vahtimestarin, konekirjoittajan ja puhelunvälittäjän virkoja.

Lääkintöhallitukseen voidaan ottaa tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa. Lisäksi lääkintöhallituksessa voi olla erityistehtäviin määrätty yhteysupseeri.

Pääjohtajan ja ylijohtajan, terveydenhoito-osaston, kansanterveysosaston, sairaalaosaston ja suunnitteluosaston osastopäälliköiden ja apulaisosastopäälliköiden sekä apteekkitoimiston, oikeuslääkeopillisen toimiston, teknillisen toimiston, yleisen toimiston, ympäristöhygienian toimiston ja terveyskasvatustoimiston toimistopäälliköiden sekä ylilääkäreiden virat ovat sopimuspalkkaisia.

Ylitarkastajien virat voivat olla sopimuspalkkaisia.

Sellaisella osasto-, apulaisosasto- ja toimistopäälliköllä, jonka 35§:n mukaan tulee olla laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri, on lääkintöneuvoksen ja apteekkitoimiston toimistopäälliköllä apteekkineuvoksen arvonimi.
20§

Pääjohtaja johtaa lääkintöhallituksen toimintaa ja valvoo, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan taloudellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Hänen tulee seurata yleistä kehitystä lääkintötoimen alalla sekä tehdä aloitteita ja valmistaa suunnitelmia tarpeellisiksi uudistuksiksi ja parannuksiksi.
21§

Ylijohtajan tulee pääjohtajan ohella johtaa ja valvoa osastojen ja erillisen toimiston toimintaa työjärjestyksessä tarkemmin määrättävällä tavalla lähinnä lainsäädäntö-, talous- ja hallintoasioiden osalta.
22§

Osastopäällikön tulee:

 1)

johtaa osastonsa toimintaa ja valvoa, että osaston asiat hoidetaan tehokkaasti;

 2)

seurata olojen kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksista; sekä

 3)

jakaa tehtävät osastonsa toimistoille tai virkamiehille.

Osastopäälliköllä on oikeus ottaa käsiteltäväkseen osastolle kuuluva asia, joka muutoin olisi apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön tai muun virkamiehen käsiteltävä.

Erillisen toimiston toimistopäällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
23§

Apulaisosastopäällikön tulee osastopäällikön apuna:

 1)

johtaa osaston toimintaa osaston käsiteltävien suunnitelmien laatimisessa ja valvoa, että mainitut osaston asiat hoidetaan tehokkaasti; ja

 2)

seurata olojen kehitystä osaston toimialalla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita uudistuksista.

Apulaisosastopäälliköllä on oikeus ottaa käsiteltäväkseen osastolle kuuluva edellä mainittuihin suunnitelmiin sisältyvä asia, joka muutoin olisi toimistopäällikön tai muun virkamiehen käsiteltävä.
24§

Toimistopäällikön tulee:

 1)

johtaa ja valvoa toimistonsa toimintaa;

 2)

jakaa tehtävät toimiston virkamiehille sekä valmistella ja esitellä toimistolle kuuluvat asiat, mikäli hän ei ole antanut niitä toimiston muulle virkamiehelle; sekä

 3)

huolehtia siitä, että toimistolle kuuluvat asiat hoidetaan tehokkaasti.
Asioiden käsittely
25§

Lääkintöhallitus ratkaisee terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa, apteekkilaitosta, lääkkeiden, lääkkeenomaisten tuotteiden, tupakkatuotteiden ja -jäljitelmien, tupakointivälineiden sekä myrkkyjen maahantuontia, valmistusta, mainontaa ja kauppaa sekä vastaavaa hallintoa koskevat asiat, mikäli muualla ei ole toisin säädetty tai määrätty.

Lääkintöhallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee asianomaisen virkamiehen esittelystä:

 1)

lääkintöhallitus istunnossaan;

 2)

pääjohtaja;

 3)

ylijohtaja; tai

 4)

osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö tai muu lääkintöhallituksen virkamies, jolle on sellainen toimivalta annettu.
26§

Lääkintöhallituksen istunnossa käsitellään asiat, jotka koskevat:

 1)

lääkintöhallinnossa ja sen tehtävien suorittamisessa noudatettavia periaatteita ja toimintaohjeita;

 2)

useamman kuin yhden osaston tai erillisen toimiston toimialaa, mikäli asia on periaatteellinen tai laajakantoinen;

 3)

terveydenhuollon suunnittelua, toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvioehdotusta ja muita valtioneuvoston sekä ministeriön ratkaistavaksi alistettavia asioita;

 4)

valituksia asioissa, joissa lääkintöhallitus on valitusviranomainen, sekä oikaisuvaatimuksia palkkausta koskevissa asioissa;

 5)

lääkintöhallituksen tai valtion mielisairaalan ylilääkärin ottamista, irtisanomista ja virkavapautta;

 6)

virkarikosta ja kurinpitoa;

 7)

virastodemokratiaohjesääntöä;

 8)

virkamieslautakunnan asettamista ja kurinpitoasiamiehen määräämistä;

 9)

henkilön mielentilaa koskevaa lääkärintodistusta;

 10)

lupaa steriloimisen suorittamiseksi;

 11)

lupaa kastroimisen suorittamiseksi;

 14)

lupaa raskauden keskeyttämiseksi;

 13)

mielisairaalasta poistamista;

 14)

lääkelain (395/87) 21§:n 1 momentissa tarkoitettua lääkevalmisteen myyntilupaa;

 15)

lääkkeen maahantuonnin, valmistuksen, jakelun tai myynnin sekä muun kulutukseen luovuttamisen kieltämistä;

 16)

lääkkeenomaisen tuotteen käyttötarkoituksen ilmoittamista, apteekista myytäväksi määräämistä, luvan peruuttamista ja myynnin kieltämistä;

 17)

lääkkeen markkinoinnin jatkamisen tai uudistamisen kieltämistä, markkinoinnin oikaisun määräämistä, uhkasakon asettamista ja vaatimusta sen tuomitsemisesta;

 18)

kliinisen lääketutkimuksen keskeyttämistä;

 19)

lääketehtaan oikeuttamista valmistuttaa lääkevalmiste ulkomailla;

 20)

apteekkiluvan myöntämistä ja peruuttamista sekä apteekinhoidon tai apteekkitoimintaan osallistumisen kieltämistä väliaikaisesti apteekkarilta;

 21)

apteekin ja sivuapteekin perustamista, siirtämistä, lakkauttamista ja sijaitsemisalueen muuttamista;

 22)

sairaala-apteekin ja lääkekeskuksen perustamista;

 23)

luvan myöntämistä lääkkeiden toimittamiseen sairaala-apteekista ja lääkekeskuksesta toiselle sairaalalle, terveyskeskukselle tai sosiaalihuollon laitokselle;

 24)

farmakopean ja lääkeluettelon vahvistamista;

 25)

lääkkeiden velvoitevarastointilaissa (402/84) lääkintöhallituksen tehtäväksi säädettyjä lupia ja päätöksiä;

 26)

sairaanhoitotarvikkeiden valmistuksen, maahantuonnin, myynnin ja käytön kieltämistä tai rajoittamista;

 27)

lääkärien, hammaslääkärien, proviisorien ja farmaseuttien laillistamista, luvan antamista lääkärintoimen ja hammaslääkärintoimen harjoittamiseen sekä luvan peruuttamista taikka oikeuksien peruuttamista tai rajoittamista;

 28)

laillistetun hammasteknikon ja optikon sekä sairaanhoitotoimen harjoittajan oikeuden menettämistä ammatin harjoittamiseen sekä oikeuden takaisin antamista;

 29)

tautiluokituksen vahvistamista;

 30)

myrkkyjen valmistuksen, kaupan ja käytön kieltämistä;

 31)

tupakkatuotteen tarkastustodistuksen peruuttamista, tupakkatuotteen ja -jäljitelmien sekä tupakointivälineen myyntiä ja muuta luovutusta sekä mainontaa tai myynninedistämistoimenpidettä koskevaa kieltoa, uhkasakon asettamista ja vaatimusta sen tuomitsemisesta;

 32)

valtakunnallisten palvelujen tuottajien sopimuksia ja toteuttamissuunnitelmia; sekä

 33)

viranomaisille annettavia lausuntoja ja muita asioita, joilla on periaatteellinen ja laajakantoinen merkitys ja jotka pääjohtaja määrää istunnossa käsiteltäväksi.
27§

Lääkintöhallituksen istuntoon ottavat osaa pääjohtaja puheenjohtajana sekä jäseninä ylijohtaja ja osastopäälliköt.

Käsiteltäessä apteekkitoimiston toimialaan kuuluvaa asiaa, ottaa istuntoon 1 momentissa mainittujen lisäksi päätösvaltaisena osaa apteekkitoimiston toimistopäällikkö.

Käsiteltäessä 26§:n 9 ja 13 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa psykiatriaa edustava lisäjäsen.

Käsiteltäessä 26§:n 10 ja 12 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa oikeustiedettä, psykiatriaa, synnytys- ja perinnöllisyysoppia ja sosiaalista asiantuntemusta edustavat lisäjäsenet.

Käsiteltäessä 26§:n 11 kohdassa tarkoitettua asiaa ottaa istuntoon pääjohtajan ja hallinto-osaston osastopäällikön lisäksi päätösvaltaisena osaa oikeustiedettä, psykiatriaa ja endokrinologiaa edustavat lisäjäsenet.
28§

Lääkintöhallitus on istunnossaan päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kolme jäsentä ovat saapuvilla, näiden joukossa se tai ne jäsenet, joiden toimialaa käsiteltävänä oleva asia kokonaan tai pääasiallisesti koskee. Käsiteltäessä 25§:n 9-13 kohdassa tarkoitettuja asioita lääkintöhallitus on istunnossaan päätösvaltainen kuitenkin vain, kun puheenjohtaja ja kaikki asianomaiset lääkintöhallituksen jäsenet ja lisäjäsenet ovat saapuvilla.

Jos lääkintöhallituksen istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
29§

Asia, joka koskee kahden tai useamman osaston tai erillisen toimiston toimialaa, käsitellään siinä osastossa tai erillisessä toimistossa, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu, jollei sitä 5§:n 11 kohdan mukaan ole käsiteltävä hallinnollisessa toimistossa. Epäselvissä tapauksissa pääjohtaja määrää, missä osastossa tai erillisessä toimistossa asia on käsiteltävä.
30§

Pääjohtajan ollessa esteellinen tai estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja tai, jos myös hän on esteellinen tai estynyt, virassa vanhin osastopäällikkö.

Ylijohtajan sijaisena on hallinto-osaston osastopäällikkö.

Osastopäällikön sijaisena on apulaisosastopäällikkö, mikäli osastolla sellainen on. Muutoin osastopäällikön sekä myös apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön sijaisen määrää pääjohtaja.
31§

Pääjohtajan, ylijohtajan, asianomaisen osastopäällikön, erillisen toimiston toimistopäällikön tai apulaisosastopäällikön poissa ollessa ei saa päättää ilman painavia syitä sellaisiin toimenpiteisiin ryhtymisestä, jotka saattavat poiketa heidän toiminnassaan noudattamistaan periaatteista. Pääjohtajan poissa ollessa ei ilman hänen suostumustaan saa täyttää virkaa eikä tehdä virkaesitystä avoinna olevan viran täyttämisestä.
32§

Lääkintöhallituksen virkamies on velvollinen pääjohtajan määräyksestä suorittamaan sellaisenkin osaston tai toimiston tehtäviä, johon hän ei kuulu.
33§

Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset osastoissa ja toimistoissa käsiteltävistä asioista, esittelystä ja käsittelymenettelystä sekä siitä, kenelle asian ratkaiseminen kuuluu.

Työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja.
34§

Virastodemokratian toteuttamista varten lääkintöhallituksessa voi olla yhteistyökomitea ja henkilöstöneuvosto. Näillä on oikeus antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita henkilöstöä itseään koskevissa asioissa.

Yhteistyökomitean ja henkilöstöneuvoston kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin lääkintöhallituksen työjärjestyksessä ja virastodemokratiaohjesäännössä, jonka lääkintöhallitus vahvistaa.
Virkojen kelpoisuusvatimukset sekä virkojen täyttäminen
35§

Kelpoisuusvaatimuksena lääkintöhallituksen virkoihin on, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

 1)

pääjohtajalta, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 2)

ylijohtajan virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin;

 3)

hallinto-osaston osastopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja tuomarin tehtäviin sekä talousasioihin;

 4)

terveydenhoito-osaston, kansanterveysosaston ja sairaalaosaston osastopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 5)

suunnitteluosaston osastopäällikön virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä suunnittelutehtäviin;

 6)

apteekkitoimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu proviisori ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 7)

kansanterveysosaston ja sairaalaosaston apulaisosastopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin sekä yhdeltä kansanterveysosaston apulaisosastopäälliköltä, että hän on laillistettu hammaslääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 8)

hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;

 9)

taloustoimiston toimistopäällikön virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä talousasioihin;

10 teknillisen toimiston toimistopäällikön virkaan diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai virkaan soveltuva muu korkeakoulututkinto;

 11)

oikeuslääkeopillisen toimiston ja yleisen toimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri;

 12)

ympäristöhygienian toimiston ja terveyskasvatustoimiston toimistopäälliköltä, että hän on laillistettu lääkäri tai että hänellä on virkaan soveltuva korkeakoulututkinto;

 13)

ylilääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri;

 14)

ylilääkäriltä, jonka tehtäviin kuuluu hammashuolto, että hän on laillistettu hammaslääkäri;

 15)

ylitarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät lääkehuoltoon, että hän on laillistettu proviisori;

 16)

muuhun ylitarkastajan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 17)

arkkitehdin virkaan korkeakoulussa suoritettu arkkitehdin tutkinto;

 18)

toimistoinsinöörin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 19)

lääkintölakimiehen virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

 20)

tarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät lääkehuoltoon, että hän on laillistettu proviisori;

 21)

tarkastajalta, jonka tehtävät liittyvät terveydenhuoltoon, virkaan soveltuva korkeakoulututkinto tai sairaanhoitoalan opistotason ammattitutkinto;

 22)

muuhun tarkastajan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 23)

aktuaarin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyy lähinnä korkein arvosana tilastotieteessä;

 24)

insinöörin virkaan siihen soveltuva opistotason ammattitutkinto;

 25)

kamreerin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 26)

psykologin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 27)

suunnittelusihteerin virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 28)

kielenkääntäjän virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto;

 29)

suunnittelijan virkaan siihen soveltuva korkeakoulututkinto;

 30)

tiedotussihteerin virkaan siihen soveltuva tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys lehdistöalaan ja tiedotustoimintaan;

 31)

apulaiskamreerin virkaan varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto; sekä

 32)

osastosihteerin virkaan siihen soveltuva tutkinto.

Edellä olevan lisäksi vaaditaan sairaalaosaston osastopäälliköltä tai apulaisosastopäälliköltä, yhdeltä ylilääkäriltä ja yhdeltä tarkastajalta erityistä perehtyneisyyttä mielenterveystyöhön.

Kelpoisuuden 1 momentissa mainittuihin virkoihin tuottaa myös sanotussa momentissa mainittuja tutkintoja vastaava aikaisempi tutkinto.
36§

Pääjohtajan ja ylijohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä ilman haettavaksi julistamista.

Osastopäällikön nimittää tasavallan presidentti lääkintöhallituksen tehtyä virkaesityksen.

Apulaisosastopäällikön ja toimistopäällikön nimittää valtioneuvosto.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa lääkintöhallitus.
37§

Lääkintöhallitus myöntää virkavapauden virkamiehelle silloin, kun kysymys on virkavapaudesta, jonka saamiseen virkamiehellä on lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, ja kun on kysymys muusta virkavapaudesta, joka kestää enintään yhden vuoden. Pääjohtajalle virkavapautta myöntää tällaisessa tapauksessa sosiaali- ja terveysministeriö.

Yli vuoden kestävästä muusta kuin laissa tai asetuksessa säädetystä tai virkaehtosopimuksin sovitusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Nimittävän viranomaisen ollessa tasavallan presidentti päättää tällaisesta virkavapaudesta kuitenkin valtioneuvosto ja valtioneuvoston ollessa nimittävä viranomainen päättää tällaisesta virkavapaudesta sosiaali- ja terveysministeriö.
38§

Avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta päättää se, jolle virkavapauden myöntäminen kuuluu.
Erinäiset säännökset
39§

Lääkintöhallituksen pääjohtajaa, ylijohtajaa, osastopäällikköä, erillisen toimiston toimistopäällikköä, apulaisosastopäällikköä ja lääkintöhallituksen istuntoon osallistuvaa lisäjäsentä syytetään virkavirheestä Helsingin hovioikeudessa.
40§

Muutosta lääkintöhallituksen päätökseen haetaan, sikäli kuin ei ole erikseen toisin säädetty, korkeimmassa hallinto-oikeudessa siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
41§

Tasavallan presidentti kutsuu valtioneuvoston esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan 27§:ssä mainitut, läkintöhallituksen istuntoon osallistuvat lisäjäsenet sekä kullekin heistä vähintään kaksi varamiestä.

Lääketieteen aloja edustavien lisäjäsenten ja heidän varamiestensä tulee olla laillistettuja, erikoislääkärin oikeudet edustamallaan lääketieteen alalla omaavia lääkäreitä.

Lisäjäsenten ja heidän varamiestensä tulee antaa lääkintöhallitukselle asiantuntijalausuntoja sekä osallistua asioiden käsittelyyn.
42§

Lääkintöhallitus voi kutsua enintään viideksi vuodeksi kerrallaan pysyviksi asiantuntijoiksi tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat lääkintöhallituksen toiminnan kannalta merkityksellistä tieteellistä tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevia asiantuntijalausuntoja lääkintöhallitukselle sekä kutsuttaessa olemaan läsnä lääkintöhallituksen istunnossa, osallistumaan lääkintöhallituksessa pidettävään neuvotteluun sekä ottamaan osaa alaansa koskevaan tarkastukseen lääkintöhallituksen alaisessa laitoksessa.
43§

Lääkintöhallituksen yhteydessä toimiii lääkelautakunta.

Lääkelautakunnan tehtävänä on antaa lääkintöhallitukselle lausuntoja asioista, jotka koskevat teollisesti valmistettuja tai maahan tuotuja lääkevalmisteita.

Lautakunnan asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen esityksestä enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
44§

Lääkelautakunnassa on puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä.

Lääkelautakunnan puheenjohtajana on lääkintöhallituksen ylijohtaja sekä jäseninä apteekkitoimiston päällikkö, joka myös toimii varapuheenjohtajana ja lääkelaboratorion johtaja.

Lääkelautakunnan muut viisi jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet kutsuu sosiaali- ja terveysministeriö. Jäsenistä yhden tulee olla sisätautiopin, yhden farmakologian, yhden farmasian, yhden epämuodostumaopin ja yhden terveyskeskuslääkärinä toimiva yleislääketieteen asiantuntija.
45§

Lääkelautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä.
46§

Lääkelautakunnan yhteydessä toimii hintajaosto.

Hintajaoston tehtävänä on

 1)

antaa lääkelautakunnalle lausuntoja lääkevalmisteen hinnankohtuullisuudesta lääkelain 21 ja 26§:ssä tarkoitettuja asioita käsiteltäessä;

 2)

seurata lääkkeiden hintakehitystä kotimaassa ja ulkomailla; sekä

 3)

muutoinkin avustaa lääkelautakuntaa asioissa, jotka koskevat lääkevalmisteiden hintoja.

Hintajaoston asettaa sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen esityksestä lääkelautakunnan toimikaudeksi.
47§

Hintajaostossa on kuusi jäsentä, joista kahden tulee edustaa lääkintöhallitusta, kahden kansaneläkelaitosta ja kahden elinkeinohallitusta. Lääkintöhallituksen edustajista toinen toimii puheenjohtajana ja toinen varapuheenjohtajana. Lääkintöhallituksen edustajista toisen tulee olla lääkelautakunnan jäsen.
48§

Hintajaosto on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä.
49§

Lääkelautakunnassa ja sen hintajaostossa tulee olla läsnä maa- ja metsätalousministeriön nimeämä asiantuntija käsiteltäessä eläinlääkkeitä ja niiden hintoja.
50§

Lääkelautakunnassa ja sen hintajaostossa asian esittelee lääkintöhallituksen määräämä virkamies.

Lääkintöhallitus nimittää lääkelautakunnan ja sen hintajaoston sihteerin.
51§

Lääkelautakunnan tai sen hintajaoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsen tai 49§:ssä tarkoitettu asiantuntija ei saa olla lääketehtaan, lääketukkukaupan eikä lääkelain 84§:ssä tarkoitetun lääkkeen valmistajan hallinto- tai johtoelimen jäsenenä eikä niiden toimihenkilönä, eikä myöskään vastaavassa tehtävässä ulkomaista lääketeollisuutta edustavassa liikkeessä eikä ulkomaisen valmistajan asiamiehenä Suomessa.
52§

Mitä edellä on säädetty lääkelautakunnan ja sen hintajaoston jäsenestä koskee vastaavasti varajäsentä.
53§

Lääkintöhallituksen lisäjäsenet ja sen kutsumat pysyvät asiantuntijat saavat suorittamistaan tehtävistä palkkioita ja matkakustannusten korvausta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
54§

Lääkärin, hammaslääkärin ja muun terveydenhuoltohenkilöstöön kuuluvan samoin kuin apteekkarin, lääketukkukaupan ja lääketehtaan vastuunalaisen johtajan, proviisorin sekä farmaseutin tulee antaa lääkintöhallitukselle sen tarpeellisiksi katsomat tiedot ja selvitykset sekä kutsuttaessa saapua lääkintöhallitukseen tointaan tai ammattiaan koskevassa asiassa.
55§

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 ja sillä kumotaan lääkintöhallituksesta 20 päivänä helmikuuta 1970 annettu asetus (130/70).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1987

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Ministeri Tarja Halonen