Eduskunnan kanslian ja eduskunnan yhteydessä toimivien muiden virastojen ja laitosten virkamiehistä on voimassa, mitä tässä laissa säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta eduskunnan oikeusasiamieheen eikä apulaisoikeusasiamieheen.

Eduskunnan virastoja ja laitoksia ovat eduskunnan kanslia, valtiontilintarkastajain kanslia, eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslia sekä Eduskunnan kirjasto.

Eduskunnan virkamiehiin sovelletaan, mitä valtion virkamieslain (755/86) 2§:n 2 momentissa ja 8§:ssä sekä soveltuvin osin 3-7, 9-14, 16 ja 18 luvussa on säädetty, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Mitä valtion virkamieslain 35 ja 43§:ssä on säädetty, ei kuitenkaan sovelleta eduskunnan virkamieheen.

Virkoja voidaan perustaa tulo- ja menoarviossa palkkauksiin osoitettujen määrärahojen rajoissa. Tulo- ja menoarvioesityksen perusteluissa on ilmoitettava sellaisten perustettavien päätoimisten virkojen lukumäärä ja pääasiallinen tehtäväalue, joita ei ole 2 momentin nojalla eriteltävä tulo- ja menoarviossa.

Virat perustetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Siinä on aina määrättävä viran nimi ja palkkausluokka tai muu peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy. Virat perustetaan peruspalkkaisina tai sopimuspalkkaisina.

Kansliatoimikunta voi virkaa perustettaessa päättää, että siihen kuuluva työaika tai työmäärä määräytyy erityisten perusteiden mukaan.

Kansliatoimikunta voi viraston tai laitoksen esityksestä erityisestä syystä määrätä ne virat, joihin saadaan nimittää myös määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi.

Virat lakkautetaan kansliatoimikunnan päätöksellä. Näin vapautuvia määrärahoja voidaan käyttää muiden kuin 4§:n 2 momentissa tarkoitettujen virkojen perustamiseen.

Kansliatoimikunta voi tarvittaessa muuttaa muiden kuin 4§:n 2 momentissa tarkoitettujen virkojen nimiä.

Viran siirtämisestä päättää nimittävä viranomainen. Edellä 4§:n 2 momentissa tarkoitettua virkaa ei voida siirtää.

Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi, jollei viran haettavaksi julistamisesta päättävä viranomainen erityisestä syystä yksittäistapauksessa toisin päätä.

Eduskunnan virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä kansliatoimikunta päättää. Ennen päätöksentekoa asiasta on neuvoteltava neuvottelukelpoisten virkamiesyhdistysten kanssa sekä kuultava virastoja ja laitoksia. Kansliatoimikunta hyväksyy virkamiesyhdistyksen neuvottelukelpoiseksi.

Valtion virkamieslain 30 §:ssä tarkoitetun sopimuksen eduskunnan sopimuspalkkaisen virkamiehen kanssa tekee kansliatoimikunta, johon sovelletaan, mitä valtion virkamieslain 30§:ssä on säädetty valtioneuvostosta.

Eduskunnan virkamies voidaan siirtää toiseen eduskunnan virkaan noudattaen muutoin, mitä valtion virkamieslain 33 ja 34§:ssä on säädetty.

Eduskunnan virkamiehen irtisanomisesta päättää nimittävä viranomainen. Eduskunnan pääsihteerin irtisanomisesta päättää kansliatoimikunta.

Viranomainen ei saa irtisanoa eduskunnan virkamiestä, jonka virka lakkautetaan, jos virkamies voidaan siirtää eduskunnan muuhun virkaan.

Irtisanomisajasta on voimassa, mitä siitä säädetään eduskunnan virkaohjesäännössä.

Erorahan ja toistuvan korvauksen eduskunnan virkamiehelle suorittaa hakemuksesta valtiokonttori.

Virkamiehelle, joka on irtisanottu 10 §:n 3 momentin nojalla, suoritetaan valtion virkamieslain 52§:ssä tarkoitettua toistuvaa korvausta siihen asti, kunnes hän sijoittuu uudelleen työhön.

Kansliatoimikunta voi myöntää valtion virkamieslain 54§:ssä tarkoitetun toistuvan korvauksen, vaikka myöntämiselle ei olisi säädettyjä edellytyksiä.

Kurinpitoasioiden käsittelyä varten on eduskunnan virkamieslautakunta. Siinä on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kaksi muuta jäsentä määrää kansliatoimikunta kuultuaan virastoja ja laitoksia sekä neljä muuta jäsentä neuvottelukelpoisten virkamiesyhdistysten ehdotuksesta. Kullekin jäsenelle, puheenjohtajaa lukuunottamatta, määrätään samassa järjestyksessä kaksi henkilökohtaista varajäsentä.

Virkamieslautakunnan jäsenten tulee olla eduskunnan virkamiehiä.

Virkamieslautakuntaan sovelletaan muutoin, mitä valtion virkamieslaissa on säädetty yleisestä virkamieslautakunnasta. Lautakunnan jäsenten toimikausi on kuitenkin eduskunnan vaalikausi.

Kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä päättää, sen jälkeen kun asiassa on suoritettu valmistava tutkimus, nimittävä viranomainen. Jos eduskunta on valinnut virkamiehen, kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä päättää kansliatoimikunta.

Kurinpitomenettelyn virkamieslautakunnassa panee vireille kansliatoimikunnan kurinpitoasiamieheksi määräämä eduskunnan virkamies noudattaen valtion virkamieslain 60§:ssä säädettyä menettelyä.

Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies voivat yksittäistapauksessa määrätä kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä. Tällöin noudatetaan mitä valtion virkamieslaissa on säädetty.

Eduskunnan virkamies, joka katsoo, ettei virasto tai laitos ole antanut hänelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta sellaisena kuin se olisi ollut hänelle suoritettava, saa kirjallisesti vaatia siihen oikaisua asianomaiselta viranomaiselta, jonka on annettava asiassa päätös. Tähän päätökseen tyytymätön virkamies voi saattaa päätöksen vielä kansliatoimikunnan ratkaistavaksi.

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä tämän lain 8§:n mukaisissa neuvottelumenettelyn piiriin kuuluvissa asioissa.

Päätökseen, jolla on irtisanottu muu kuin 10§:n 3 momentissa mainittu eduskunnan vakinainen tai tilapäinen virkamies, saa irtisanottu virkamies kirjallisesti vaatia oikaisua kansliatoimikunnalta. Oikaisua ylikirjastonhoitajan tekemään irtisanomispäätökseen vaaditaan kuitenkin Eduskunnan kirjaston hallitukselta.

Eduskunnan virkamieslautakunnan päätökseen kurinpitoasiassa saa kurinpitorangaistukseen tuomittu virkamies kirjallisesti vaatia oikaisua kansliatoimikunnalta.

Päätökseen, johon 16-18§:n nojalla saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus. Oikaisuvaatimus on annettava asianomaiselle viranomaiselle 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista.

Tarkempia määräyksiä eduskunnan virkamiehistä annetaan virkaohjesäännöllä, jonka eduskunta hyväksyy.

Eduskunnan vakinainen virkamies katsotaan eronneeksi siitä ajankohdasta, josta hänet on nimitetty tai siirretty toiseen eduskunnan virkaan tai nimitetty valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, asianomainen viranomainen voi myöntää virkavapautta enintään kahdeksitoista kuukaudeksi ja erityisen painavista syistä pidemmäksikin ajaksi eduskunnan virkamiehelle, joka on nimitetty määräajaksi valtion virkamieslaissa tarkoitettuun valtion virkaan.

Jos eduskunnan virkaan määräajaksi nimitetty, siirretty tai koeajaksi otettu on ennestään nimitettynä tai siirrettynä eduskunnan virkaan, hän on virkavapaana tästä virasta sen ajan, jona hän on ensiksi tarkoitetussa virassa.

Valtion vakinainen virkamies, joka nimitetään määräajaksi eduskunnan viraston tai laitoksen virkaan tai joka otetaan tällaisen viran väliaikaiseksi hoitajaksi tai viransijaiseksi taikka eduskunnan viraston tai laitoksen tilapäiseksi virkamieheksi, on virkavapaana valtion virasta sen ajan, jonka hän on eduskunnan virassa tai tehtävässä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske tasavallan presidentin kanslian virkamiestä.

Eduskunnan pääsihteerin virassa jatkamisesta eroamisiän jälkeen päättää kansliatoimikunta.

Valtion virkamieslain 97§:ssä säädettyä menettelyä ei sovelleta tehtäessä eduskunnan virkamiehiä koskevia päätöksiä. Luottamusmiehen kuulemisesta tai sitä vastaavasta menettelystä voidaan kuitenkin säätää tarvittaessa virkaohjesäännöllä.

Jollei neuvotteluja palvelussuhteen ehtojen tulkintaa koskevasta erimielisyydestä ole vaadittu tai jollei muuta vaatimusta virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden suorittamisesta ole tehty kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana suoritus olisi pitänyt tehdä, on oikeus etuuteen menetetty.

Eduskunnan virkamiehen oikeudesta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen sekä heidän jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä on säädetty erikseen.

Kansliatoimikunta voi myöntää ylimääräisiä eläkkeitä.

Eduskunnan virkamiehen kuoltua suoritetaan hänen omaisilleen valtion varoista ryhmähenkivakuutusta vastaavana etuna taloudellista tukea noudattaen soveltuvin osin, mitä kulloinkin voimassa olevassa valtion virkamiehen kuoltua suoritettavaa ryhmävakuutusta vastaavaa etua koskevassa virkaehtosopimuksessa on määrätty.

Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta valtiokonttori noudattaen soveltuvin osin valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen myöntämisestä ja maksamisesta voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.

Ennen tämän lain voimaantuloa eduskuntaan perustetut virat, toimet ja ylimääräiset toimet muuttuvat tämän lain voimaan tullessa tässä laissa tarkoitetuiksi viroiksi, ja viran tai toimen haltija ja ylimääräinen toimenhaltija siirtyy muuttuneeseen virkaan noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslain voimaanpanolain (756/86) 3 luvussa on säädetty.

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty virkavapaus jatkuu 21§:n 1 momentin estämättä päätöksessä mainitun ajan.