Työllisyysasetuksen (737/87) 2§:n 1 momentissa tarkoitetun vajaakuntoisen työhönsijoituksen tukemiseksi voidaan suorittaa korvausta tämän päätöksen mukaisista tukitoimenpiteistä.

Vajaakuntoisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteiden tavoitteena on vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen sekä sopivan työn saamisen ja säilyttämisen sekä työssä etenemisen tukeminen.

Työklinikan järjestämästä työkokeilusta aiheutuvat kustannukset voidaan korvata enintään 40 kokeilupäivän ajalta.

Ammatillisissa oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa suoritetuista koulutuskokeiluista aiheutuvat kustannukset voidaan korvata enintään 10 kokeilupäivän ajalta tai työ- ja koulutuskokeiluista enintään 40 kokeilupäivän ajalta.

Työvoimaministeriö järjestää 1 momentissa mainituissa laitoksissa koulutuskokeilussa sekä työ- ja koulutuskokeilussa oleville vajaakuntoisille ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen.

Työklinikan järjestämästä työhön valmentautumisesta aiheutuvat kustannukset voidaan korvata enintään 60 valmentautumispäivän ajalta.

Työvoimaministeriö vahvistaa 3-5§:ssä mainituista toimenpiteistä aiheutuvat hyväksyttävät kustannukset.

Vajaakuntoiselle maksetaan 2§:n 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden aikana päivärahaa, joka on työttömyysturvalain (602/84) mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Jos henkilölle maksetaan työttömyyspäivärahaa 2§:n 1 kohdassa mainittujen toimenpiteiden aikana työttömyysturvalain nojalla, 1 momentissa tarkoitettua päivärahaa ei makseta edellä mainitulta ajalta.

Vajaakuntoisen työ- ja koulutusedellytysten selvittämiseksi ja niiden parantamiseksi voidaan hänelle korvata työpaikalla suoritetusta työkokeilusta aiheutuvat kustannukset kokeilupäiviltä enintään kuuden kuukauden ajalta.

Työkokeilusta työpaikalla tehdään ennen sen alkamista kirjallinen sopimus, jossa osapuolina ovat kokeilupaikan antava virasto, laitos, yhteisö, yritys tai yksityinen, kokeiluun osallistuva henkilö sekä työkokeilun järjestävä työvoimaviranomainen. Sopimuksessa määritellään kokeilun luonne, kokeiluaika sekä osapuolten asemaan liittyvät seikat.

Työkokeilussa työpaikalla oleva vajaakuntoinen ei ole työ- tai muussa palvelussuhteessa kokeilupaikan antajaan.

Työvoimaministeriö järjestää työkokeilussa työpaikalla oleville vajaakuntoisille ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen.

Työpaikalla työkokeilussa olevalle maksetaan työkokeilun aikana päivärahaa, joka on työttömyysturvalain mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Jos henkilölle maksetaan työpaikalla suoritettavan työkokeilun aikana työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain nojalla, 1 momentissa tarkoitettua päivärahaa ei makseta edellä mainitulta ajalta.

Työkokeilussa työpaikalla olevalle henkilölle maksetaan kokeilun aikana ylimääräisten kustannusten korvausta, joka on 40 prosenttia työttömyysturvalain mukaisen suurimman korotetun peruspäivärahan määrästä.

Työpaikalla suoritettavaan työkokeiluun liittyvät matkakustannukset korvataan valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevan virkaehtosopimuksen mukaisesti. Virkaehtosopimuksessa tarkoitettua päivärahaa ja ateriakorvausta ei kuitenkaan makseta työpaikalla työkokeilussa olevalle. Jos vajaakuntoinen ei voi vammansa tai sairautensa vuoksi käyttää yleisiä kulkuneuvoja, korvataan matkakustannukset omaa tai vuokrakulkuneuvoa käyttäen.

Jos vajaakuntoisen työhönsijoittuminen tai työn säilyttäminen edellyttää työkoneisiin, työmenetelmiin tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä sellaisia muutoksia tai järjestelyjä, jotka ovat välttämättömiä vammasta tai sairaudesta aiheutuvan haitan poistamiseksi tai vähentämiseksi, voidaan näistä aiheutuvat kustannukset korvata hakemuksesta työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukena.

Työolosuhteiden järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden on 1 momentissa tarkoitettujen muutosten ja järjestelyjen osalta 10 000 markkaa.

Jos muutostöistä tai järjestelyistä aiheutuvat kustannukset muodostuisivat suuremmiksi kuin uuden koneen, laitteen tai kalusteen hankintakustannukset, voidaan työnantajalle korvata mainitut hankintakustannukset.

Työolosuhteiden järjestelytukena voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen työssä selviytymisen parantamiseksi. Tällaista järjestelytukea voidaan myöntää enintään 1 000 markkaa kuukaudessa ja enintään vuoden ajan.

Kun on kyse vaikeavammaisesta henkilöstä, voidaan 2 momentissa tarkoitetun järjestelytuen enimmäismäärä ylittää enintään 5000 markalla ja 4 momentissa tarkoitetun järjestelytuen enimmäismäärä enintään 500 markalla ja enimmäisaika enintään vuodella.

Työolosuhteiden järjestelyn tarpeen arvioimisen suorittaa työvoimaviranomainen. Järjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää asiantuntijoina työsuojeluviranomaisia, kuntoutustutkimuslaitoksia, työklinikoita, ammatillisia oppilaitoksia, suojatyökeskuksia ja muita näihin verrattavia laitoksia.

Palvelussuhteessa olevan henkilön työolosuhteiden järjestelytuen myöntämisen edellytyksenä on lääkärin lausunto työntekijän työkyvyn rajoituksista sekä työvoimaviranomaisen arvio suunniteltavien järjestelyjen tarpeellisuudesta. Arvioinnin yhteydessä on kuultava työpaikan työsuojeluvaltuutettua.

Järjestelytukea maksetaan vain, jos työllistettävän henkilön palkka- ja muiden työehtojen osalta noudatetaan asianomaista työnantajaa sitovaa virka-, toimiehto- tai työehtosopimusta.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.